Kanavan rakentelua

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa, mutta:

Yhdysvallat osti vuonna 1914 oikeudet Väli-Amerikan halkaisevaan kanavaan kolmella Megadollarilla.

Minkä kanavan oli tuon em. kulkuväylän luoja aikaisemmin rakennuttanut?

Kommentit (8)

Vierailija

Panaman kanavasta siis puhut? Olisiko kokemusta hankkinut Suezin kanavaa väsätessään?

Mummo
tietovisahullu

o_turunen
Seuraa 
Viestejä8006
Liittynyt16.3.2005

Eipä luonut Suezin kanavan luoja Panaman kanavaa. Mitä nyt vähän kävi Ferdinand de Lesseps pintamaita hämmentämässä. Kanavan rakensivat aivan muut ihmiset.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.

Vierailija

Rehellisesti sanoen tuo Kolumbuksen ”Länsi-Intia” sekoitti siinä määrin ajatuksiani, että sain otteen ”Nukku-Matin” piposta vasta aamuauringon noustua, joten tuon kompakysymyksen lopullinen ja hiottu asettelu oli kenties liian suuri taakka pienelle pääparalleni.

Joka tapauksessa rakas Mummelini meni nyt ansaani – sorry mi querida abuelita! Turusen ”Olli” (”Eipä luonut Suezin kanavan luoja Panaman kanavaa.”) ei sentään antanut naruttaa itseään, koska varmasti kuuluu noihin Saimaan kanavan rakentaja-Turusiin.

Tuo yllättävä ja yhteinen vuosiluku, 1914, johtaa pahasti hakoteille, mutta Lessepsiä ja Panamaa sieltä kaikessa kiireessä olin odottelemassa. Panama valitettavasti vei noin 25.000 kaivajan hengen denguen, malarian ja punataudin muodossa.

Ehtiäkseni muokata raskaan päivätyöni lomassa ko. kompakysymyksen laajahkon taustahistoriikin ytimen, haluaisin palata asetelmaan ”Lesseps/Suez”.

Suezin kanavaahan aloitettiin rakentaa jo tuhansia vuosia aikaisemmin, mutta syystä tai toisesta Välimerta ja Punaistamerta ei yhdistetty aikaisemmin...ja välikysymyksenä; miksi?

Vierailija

Oi, vai tässä oli ansa viritettynä! Ihan viattomasti vaan arvailin, että olisi ollut sama kaivelija niin Suezilla kuin Panamassa asialla.

Mielummin yritän harmajaa päätäni vaivata kuin nokkeloida kuukelilla.

Suez sijaitsee alueella, jossa aina on sodittu. Oliskohan siinä syy, ettei valmistunut ränni joutuisammin?

Mummo
arvelitsija aulis

Vierailija

Mummeli mahd. feministinä(?) syyttää meitä miehiä aina sodista:

" Suez sijaitsee alueella, jossa aina on sodittu. Oliskohan siinä syy, ettei valmistunut ränni joutuisammin?"

Ei se ollut sodista kiinni, mutta mielenkiintoisinta on todeta, että kaikkiin noihin kolmeen (mikä kolmas?) kanavaan liittyi aina sota ollessani siellä puhumattakaan toisen aiheen Kolumbuksen rantutumisista neljännen matkan aikana Hondurasin ja Costa Rican välillä.

"... aina on sodittu": Make love, not war!

Vierailija

Siis ei kukaan, koska sopimus koski Veraguan kanavaa Panaman pohjoispuolella.

Panaman kanavan sopimushan tehtiin jo vuonna 1903 Hay-Bunau-Varilla-sopimuksella 40 miljoonalla dollarilla, mutta kanavan ollessa jo valmis Yhdysvallat yllättäen osti oikeudet ”Veragualta” 3 miljoonalla taalalla tuona kohtalokkaana vuonna 1914 vain estääkseen kilpailevan kanavan syntymisen kannakselle.

Useat suurvallat – jopa Japani – olivat varsin kiinostuneita vuosisatojen saatossa ko. kanavaideasta. Detaljit liittyvät hyvin läheisesti noihin jopa Kolumbuksen jälkeisiin aikoihin ”Länsi-Intiassa”.

Kanava-ajatus Veraguan kautta alkoi jo 1500-luvulla muhia espanjalaiskolonialistien päässä pitkin San Juan-jokea ”Haikalajärvelle”, josta on kapea kannas Tyynellemerelle. Sopimusteksti jenkkien kanssa kertoo 99 vuodesta, joka voidaan uusia. Moni noista muinaisista sopimuksista on nyt Haagin kansainvälisen oikeuden ratkaistavana.

Panaman kanavan – laajennuksesta huolimatta – on arveltu saturoituvan vuonna 2012 puhumattakaan tuolloin noin 5000 Panamax-luokan aluksen paljoudesta, jotka eivät tuohon ränniin mahdu. Järven kapasiteetti ei mahdollista suurta laajennusta.

Veragua luopui lopullisesti kanava-ajatuksesta vasta viitisen vuotta sitten, kun kukaan ei iskenyt pöytään 15.5 miljardia dollaria.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä8006
Liittynyt16.3.2005

Olen jostain joskus lukenut, että Niilin tai Välimeren ja Punaisen meren välillä on ollut kanava joskus Faaraoiden aikaan.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.

Vierailija

Ja Turusen "Ollin" pinnapussi täyttyi taas; onnittelut!

Siirtyäkseni kuitenkin tarkemmin Suezin muinaiseen kanavaan on syytä aloittaa eräästä vuosituhansia askarruttaneesta mysteeristä:

2.Moos. 14:1,2.:
”Herra puhui Moosekselle sanoen:"Sano israelilaisille, että he KÄÄNTYVÄT TAKAISIN ja leiriytyvät Pii-Hahirotin kohdalle Migdolin ja meren välille; leiriytykää vastapäätä Baal-Sefonia meren rannalle.”

Exodus ; tarua vai totta? Makuasioista ei kannata kiistellä (”De gustibus et coloribus non disputandum”) mutta liiankin pikkutarkasti ja johdonmukaisesti kirjoitettu koko kertomus.

Vasta tämän vuosituhannen alussa arkeologit havaitsivat – tosin ensin ilmakuvien perusteella – miksi ihmeellä jopa Mooses kansoineen kääntyi takaisin Etamissa. Hän yksinkertaisesti törmäsi Suezin krokotiilejä kuhisevaan kanavaan sekä sen yhteyteen rakennettuun ANBU-muuriin. Jopa Sinuhe alkuperäisessä papyruskertomuksessaan mainitseee tarkasti kyseisen ”Prinssien rajalinnoituksen”, joka oli Berliinin muuriakin (”The Berlin Wall of Egypt”) tehokkaampi. Tietääksemme orjien pakememinen muurin kautta oli äärimmäisen harvinaista – tosin mahdollista tuon ajan rajavartioupseerin raportin mukaan.

http://www.reshafim.org.il/ad/egypt/runaway_slaves.htm

Näin Raamatun liitteessä mainitun Migdolin kaupungin ja Baal-Sefonin maininta vie meidät hieman hakoteille ”Punaisenmeren”(Yam Suph) ylityspaikasta, sillä sana ”migdol” tarkoittaa myös tuon rajalinnoituksen lukuisia vartitorneja ja Baal-Sefon puolestaan tuon ”Suezin kanavan” suuta. Siis tuon ANBU-muurin & kanavan ohitus tapahtui - matkanopeus huomioiden - pohjoisen kautta Timsa-järven pohjoispuolella sijaitsevan el Ballah-järven ja Välimeren välistä kannasta pitkin.

Todettakoon samassa yhteydessä, että Moos. 33:10. ja 11:ssa mainittu leiripaikka Punainenmeri/Kaislameri/Yam Suph tarkoittaa Ismailian kaupungin kyljessä sijaitsevaa Timsa-järveä eikä Suezinlahtea.

Koko Intan Valtamerta (Punainemeri ml.) kutsuttiin jo kreikkalaisten aikana ’Erythrea Thalassaksi’ eikä suinkaan Intianmereksi.
Useimmissa eurooppalaisissa lähteissä käsite Punainenmeri tuli vasta 1800-luvun lopulla AD.
Herodotus, Straban ja Ptolemy kutsuivat kaikki ko. merta nimellä 'Arabicus
Sinus', kun taasen Arabian niemimaan läheistä merta nimellä 'Sea of Erythrias”, mikä nykyään tunnetaan nimellä Intan Valtameri.

Muinaista Suezin kanavaa ovat rakentaneet mm. faarao Tuthmosis III, faarao Necho, mutta Sinuhen ja muiden papyruskertomusten mukaan se on ollut jo faarao Sesostris I:n aikana (noin 1971-1926 eKr.) 12. Dynastian aikana

Mutta itse asiaan: Faaroiden ”Dynastisen” Geodesian Laitoksen mukaan kanavaa ei uskallettu lopullisesti yhdistää, koska geodeettien mukaan Välimeren ja Punaisenmeren välinen pintojen ero oli niin valtava, että se olisi hukuttanut samalla koko Egyptin (!).

Uusimmat

Suosituimmat