Kunta ja kulttuurin talous (väitös)

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

YTL Kimmo Kainulaisen aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja
Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien aluetaloudellisista merkityksistä tarkastetaan 2.12.2005 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli-salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere.
Vastaväittäjänä on professori Kari Ilmonen (Jyväskylän yliopisto, Chydenius-Instituutti). Kustoksena toimii professori Markku Sotarauta.

Kimmo Kainulainen on syntynyt Imatralla ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon Joensuun yliopistossa. Hän on toiminut erikoistutkijana Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä ja tällä hetkellä hän toimii yliopettajana Mikkelin ammattikorkeakoulussa.

Kainulaisen väitöskirja ilmestyy Tampere University Pressin kustantamana, Tampere 2005. ISBN 951-44-6439-7. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 475, Tampereen yliopisto 2005. ISBN 951-44-6439-7, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE
Kulttuurinäkökulma on saanut viime vuosien aikana yhä enemmän huomiota alueellisessa kehittämistyössä. Alueen kulttuuritoimintojen ja -ilmiöiden moninaisuus vahvistaa alueiden kulttuuripääomaa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti kulttuurifestivaalien ja kuntien kehityksen välisiä yhteyksiä. Keskeisenä lähtökohtana on kulttuurifestivaalien aluetaloudellisten merkitysten erittely. Aluetaloudellisia vaikutuksia tarkastellaan laskennallisuuden ja mitattavuuden sijaan tulkinnallisina ja merkitysvälitteisinä ilmiöinä.

Empiirisen tarkastelun kohteena on 10 suomalaista kuntaa, joissa on tehty yhteensä 58 tutkimushaastattelua. Tutkimusaineisto on kerätty kaupungeista (Jyväskylä, Pori, Oulu, Tampere, Turku) ja maaseutumaisista kunnista (Ikaalinen, Kuhmo, Sodankylä, Rääkkylä ja Urjala). Haastattelujen kohteina on ollut festivaalien järjestäjiä ja yritysyhteistyökumppaneita, kuntien viranomaisia sekä muita avainhenkilöitä.

Kulttuurifestivaalien aluetaloudelliset merkitykset sidotaan kolmeen teoreettiseen keskusteluun; kulttuurifestivaalien tehtävien ja arvojen määrittelyyn, symbolitalouden kehitykseen sekä kulttuuritoimintojen alueelliseen keskittymiseen. Tulosten mukaan kulttuurifestivaalien päämäärien ja kuntien kehittämisen intressit yhdistyvät elämystaloudessa usein toisiinsa. Festivaalit voivat toimia samanaikaisesti sekä kuntien elinkeinopolitiikan välineinä että korkeatasoisten taide-elämysten tarjoajina.

Symbolitaloudessa alueen kulttuuripääoma toimii myös kuntien imagojen rakentajana ja vetovoimatekijänä. Kuntien kulttuuri-ilmapiiri sekä monipuolinen kulttuuritarjonta heijastuvat luovuus- ja elämänlaatudiskurssien mukaan välillisesti esimerkiksi yritysten ja osaavan työvoiman sijaintipäätöksiin. Alueen kulttuuripääoma ei kuitenkaan sellaisenaan houkuttele yrityksiä ja työvoimaa alueille. Pikemminkin kysymys on imagollisesta täydentävyydestä; siitä, että kulttuuri eri muotoineen muodostaa yhden kerrostuman kuntien vetovoimatekijöiden kokonaisuudessa, mikä konkretisoituu esimerkiksi perheiden muuttopäätöksissä ja elinympäristön laatuun liittyvissä preferensseissä.

Kulttuurifestivaalit vahvistavat pitkällä aikavälillä myös kuntien institutionaalista perustaa. Tulosten mukaan maaseudun festivaalit ovat heijastuneet asukkaiden kulttuurimyönteiseen ilmapiiriin, lujittaneet kollektiivista identiteettiä sekä vahvistaneet paikallista osaamisen tasoa, joiden myötä kuntiin on vuosien kuluessa kehittynyt uusia kulttuurialojen organisoitumisen muotoja. Kyseistä (oppimis)prosessia kutsutaan tutkimuksessa kulttuuritoimintojen alueelliseksi juurtumiseksi.

Kunta ja kulttuurin talous -tutkimus nostaa esille kulttuuritoimintojen aluetaloudellisten merkitysten kokonaisvaltaisen luonteen, mikä olisi huomioitava esimerkiksi määriteltäessä kulttuuritapahtumien julkisen tuen perusteita tai pohdittaessa vaikkapa kulttuurin asemaa elinkeinopolitiikassa. Tulosten mukaan festivaalit ja alueen kulttuuripääoma luovat pitkällä aikavälillä kuntiin kehitystä mahdollistavan toimintaympäristön.

******************************************

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat