Mammutti suomeksi?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onkohan suomenkielellä tai suomalaissukukielillä omaa versiota mammuttia tarkoittavalle sanalle? Joskus olen myös miettinyt norsu -sanan etymologiaa. Muissa kielissähän norsua sanotaan elefantiksi, mutta suomessa käytetään myös nimeä norsu. Tietääkö joku, mistä tämä sana on peräisin?

Sivut

Kommentit (16)

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Norsu on vanha sana, edeltää jopa Agricolaa.

Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan:
"Elefanttiin viittaava norsu on irrotettu itsenäiseksi sanaksi yhdyssanasta norsunluu, joka on vanhassa kirjakielessä esiintynyt Agricolasta alkaen. Vanhassa kirjakielessä esiintyvä alkuosa norsa-, norsu-, nursa-, nursu- on saamelaisperäisen mursu-sanan variantti. Sekä norsut että mursut ovat olleet muinaisille suomalaisille tuntemattomia eläimiä, mutta molemmista on saatu kallisarvoisia syöksyhampaita koriste- ja tarve-esineiden valmistamista varten."

L
Seuraa 
Viestejä7006
Liittynyt17.3.2005

Caratta

Sana mammutti ei periydy tuhansien vuosien takaa ajoilta, jolloin nykyiset kieliperheet muodostuivat. Niillä kivikautisilla ihmisillä, jotka mammutteja metsästivät, oli tietenkin sana sille otukselle, mutta siiitä emme mitään tiedä. Sanaa kun ei tarvittu tuhansiin vuosiin, kun otus katosi niiden alkuperäisten nimeäjien osittaisella avustuksella.

Hauska sattuma on kyllä se, että sanan mammutti juuret ilmeisesti ovat suomalais-ugrilaiset.

Allaolevasta linkistä:

1706, from Rus. mammot', probably from Ostyak (a Finno-Ugric language of northern Russia, cf. Finnish maa "earth"). Because the remains were dug from the earth, the animal was believed to root like a mole. The adj. is 1802 in Amer.Eng., in reference to the beasts' enormous size.

http://www.etymonline.com/index.php?l=m&p=3

Vierailija

[size=75:1fjxvlja]

Ding Ding
Norsu on vanha sana, edeltää jopa Agricolaa.

Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan:
"Elefanttiin viittaava norsu on irrotettu itsenäiseksi sanaksi yhdyssanasta norsunluu, joka on vanhassa kirjakielessä esiintynyt Agricolasta alkaen. Vanhassa kirjakielessä esiintyvä alkuosa norsa-, norsu-, nursa-, nursu- on saamelaisperäisen mursu-sanan variantti. Sekä norsut että mursut ovat olleet muinaisille suomalaisille tuntemattomia eläimiä, mutta molemmista on saatu kallisarvoisia syöksyhampaita koriste- ja tarve-esineiden valmistamista varten."

[/size:1fjxvlja]

Voidaan siis kuitenkin olettaa että muinaissuomalaiset ovat olleet tekemisissä maasta löydettyjen mammutin syöksyhampaiden kanssa. Tällöin he saattoivat kutsua niitä siis norsunluiksi.

Toinen mieltä kiinnostava olisi tietää visentin ja alkuhärän mahdolliset suomenkieliset vanhat vastineet. Joskus olen kuullut että sana tarvo, tarkottaisi juuri alkuhärkää. En tiedä pitäneekö paikkansa. Suomenkarja on kuitenkin hyvin vanha lehmärotu, joten joskushan nekin ovat villejä olleet .

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Mie nyt en ihan varmasti tiijjä sanan TARVO merkitystä.
Mutta joissaki ikivanhoissa tarinoissa sanothan,Tarvas on hyvälihanen elukka
mutta kylmää se ei kestä. Puhuthan pysthynjäätynheistä TARVHAISTA.
Lapissa on muutamia Tarvasvaaroja , ja Tarvasenvaaroja ja muitaki
paikannimiä joihin liittyy Tarvas.
Siittä mie olenki päätelly että, Tarvas olisi ollut mettäkauris.
Niin mettäkauris joka jostaki syystä joskus on levinny tännekki.
Mutta kylmempinä aikakausina ne paleltuivat kuoliaiksi , jäätyivät paksussa lumessa pystöön. Niinku ikivanhat tarinat kertovat.

Vierailija

Palstalla Aslak on ollut varsinainen peräpohjhjalaishen osaaja, minä vain muualta tullut jothain oshaava. Tarvaan kohdalla Aslakille kuitenkin on sattunut sokea piste. Tarvas on hirvieläin, varsinkin komea uroshirvi.
Tässä kylässä asui ennen sen nimisiäkin. Sana on indoeurooppalaista lainaa, kreikassa taurus tarkoittaa härkää. Härällä ja myös hirvihärällä on ollut myös kulttimerkitys. Klaanin etumaiset ja päälliköt, heidän merkkinään voi olla hirvenpäänuija ( vrt. nuija sota). Ja minusta tuntuu, että hallitsijain kruunukin aikoineen juonnettu hirvensarvista, ja jopa vanhimpina aikoian jotkut pitivät niitä päässään. Ja vanha jumala eli aasa Thor, ilmenemismuodoissa myös Taara ja Piru, jolle tehtiin myös patsaita, hänkin kanteli mahtavaa hirvensarvista juonnettua koristusta.
Ja jumalan nimikin voidaan tulkita TARVAAN sukulaissanaksi. Ja myös saamien seita, se, vaikka myöhemmin kivikasa, ehkä alkujaan kuvattiin
mainitunlaisena patsaana, jonka edessä käytiin konttimaan. Suomalaisten esi-sisillähän seidat ovat tarkoittaneet naispuolisia kauniita olentoja,
lähes vastaava sana myös keiju.

Minulla on sellainen mielikuva, että mammutti, venäjässä mamont, olisi alkujaan ranskaa, ja tarkoittaisi siinä kielessä suunnilleen jättiläistä. En kylläkään osaa ranskaa, joten muut tarkistakoot. Norsu puolestaan olisi Vienanmeren rannoilla karjalaisilla tarkoittanut mursua. Ja tämä merkitys hyvinkin olisi voinut tulla hyvin muinaisesta mammutin nimityksestä

Vierailija

Mammutti, kyllähän se yleisesti on hyvin suuri kylmässä elävä
pitkäkarvain mutta sen sijaan pienikorvainen norsu. Norsulla syöksyhampaat ovat suunilleen koristus ja voimannäyttöä varten.
Mammutilla syöksyhampaat olivat saaneet hyvin käytännöllisen tehtävän.
Niillä se kaapi pois talvella lumen, jotta pääsi syömään ruohoa. Pääasiassa ruohoia syöden se eli, ja sen katoamisen tärkeäksi syyksi onkin esitetty ruohokenttien katoaminen ilmaston Siperiassa muuttuessa.

Toisaalta, mammutti lihan tuottajana oli aika huono, ja suoritettua kaato
ongelma oli myös lihan säilyttäminen. Tarvaat ja peurat olivat homattavasti edullisempia. Ihminen voi jo noina aikoina muuttaa saaliseläimistönsä kokoonpanoa luonnossa. Mammutit, kuten norsutukin, voivat kulkiessaan jossakin myös aiheuttaa voimallsita tuhoa, ynnä peloittelivat hirviä ja peuroja pois syömäpaikoilta.

Joskin maanviljelys Suomessakin on ainakin 5 000 vuotta vanhaa, pääelinkeino yleisesti tuli vasta 1400-luvulla, eli aikana, josta Kalevalankin Suomessa tunnetussa muodossaan väitän olevan peräisin. Mainittu hirvenmetsästyksen tuotto parin vuoden takaa 11 miljoonaa kiloa, ja tähän vielä peurat ja kalat. Tämä aika hyvin riitti elämiseen vielä
1300-luvun lopulla, jolloin asukkaita Suomen piispan alueella oli korkeintaan 100 000.

Vierailija

Sanojen suvullisuutta vanhoina aikoina oli myös esi-isiemme kielessä.
Yleinen naissuvun pääte on -i. Maskuuliininen eli miessuvun pääte oli -o.
Siten sanamuoto TARVO tarkoitta juuri uroshirveä. Kun Lönnrot johti sanasta ainoo Aino-neidon, tämä ensimmäinen suomen o-loppuinen naisennnimi oli kielen perinnettä vastaan.

Indoeurooppalaisissa yleinene naisnimen pääte oli ja on -a. Tätä merkitystä päätteellä ei ollut alkujaan suomessa, vaan se päinvastoin oli yleinen miesten nimisssä. Tätäkin kautta tulee käsitys historiaan Suomesta
ja yleensä suomensukuisista Naisten maina.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Kyllähän mie Taurukset sun muut muovot siittä sanasta tiijjän.
Ja tunnen Tarvaiset , ja yhen Tarvasen iliman iitä.
Mutta tuskimpa koskhan on Lapissakhan semmosia pakkasia ollu , että Hirvet olis jäätynhet pysthön.
Mutta pienen Hirvieläimen Metsäkaurhin kohalla se on mahollista.
Varsinki ku oletan , että tarinat jokka Tarvhaista kertovat ovat vanhoja.
Sittemmin ku tuli se Pikkujääkauveksikki kuttuttu ajanjakso, täältä
kuolthin kaurhit sukupuuthon. Ne jäätyivät methin pysthön.
Siis paleltuivat. Niinko kaikki tiijämmä ennen oli ilmasto lämpimämpi.
Viikingikki rakensivat asumuksians Gröönlantiin.
Ilmasto oli nykyistäkin huomattavasti lauhkeampi,Gröönlantiki sai nimens vihertävistä nurmikoista. Tietenkään koko maa ei ollut viheriää niittyä.
Oli jäätiköitäki. Mutta niinko tutkijat on osottanhet,Viikingit asuivat
Grönlannissa ja heillä oli karjaakin. Sitten ilmasto kylmeni ,ja se asutus
oli kaput. Toisaalta, Lapista on löyvetty järvien pohjaltakin
suurien puitten jäännöksiä.
Haapoja mäntyjä ja sen sellaisia. Ei jossaki Enontekijän korkeuvella
kasva haapa meetriä vahvaksi puuksi, vielä nykysinkhän vaikka
sanothan sen kasvihuone ilmiön jylläävän.
Mutta joskus on kasunnu, ehkä sillon myöski mettäkauris on
ollu ihan paikallinen , hyvinmenestyvä laji.
Pikkujääkauvella 1600 luvun kiepheillä, ne kuitenki palelluthin
je hävithin lapin luonnosta.
Vain kertomukset pysthyn jäätynheistä Tarvhaista jäthin jäljelle.
Se että Saamelaiset on joskus nimittänhet kaurista Tarvhaksi ei mikhän ihme ole. Hirvihän oli olemassa ja pärjäs jotenkuten, jos
onnistu mettämiehiä välttämhän, varsinki paksun lumen aikhoin ja
sopevasti upottavalla hankikelillä.
Mutta ei niitä jäätyny pysthön, pitkin mettiä niinko mettäkaurhille kävi.

Vierailija
Aslak
Kyllähän mie Taurukset sun muut muovot siittä sanasta tiijjän.
Ja tunnen Tarvaiset , ja yhen Tarvasen iliman iitä.
Mutta tuskimpa koskhan on Lapissakhan semmosia pakkasia ollu , että Hirvet olis jäätynhet pysthön.
Mutta pienen Hirvieläimen Metsäkaurhin kohalla se on mahollista.
Varsinki ku oletan , että tarinat jokka Tarvhaista kertovat ovat vanhoja.
Sittemmin ku tuli se Pikkujääkauveksikki kuttuttu ajanjakso, täältä
kuolthin kaurhit sukupuuthon. Ne jäätyivät methin pysthön.
Siis paleltuivat. Niinko kaikki tiijämmä ennen oli ilmasto lämpimämpi.
Viikingikki rakensivat asumuksians Gröönlantiin.
Ilmasto oli nykyistäkin huomattavasti lauhkeampi,Gröönlantiki sai nimens vihertävistä nurmikoista. Tietenkään koko maa ei ollut viheriää niittyä.
Oli jäätiköitäki. Mutta niinko tutkijat on osottanhet,Viikingit asuivat
Grönlannissa ja heillä oli karjaakin. Sitten ilmasto kylmeni ,ja se asutus
oli kaput. Toisaalta, Lapista on löyvetty järvien pohjaltakin
suurien puitten jäännöksiä.
Haapoja mäntyjä ja sen sellaisia. Ei jossaki Enontekijän korkeuvella
kasva haapa meetriä vahvaksi puuksi, vielä nykysinkhän vaikka
sanothan sen kasvihuone ilmiön jylläävän.
Mutta joskus on kasunnu, ehkä sillon myöski mettäkauris on
ollu ihan paikallinen , hyvinmenestyvä laji.
Pikkujääkauvella 1600 luvun kiepheillä, ne kuitenki palelluthin
je hävithin lapin luonnosta.
Vain kertomukset pysthyn jäätynheistä Tarvhaista jäthin jäljelle.
Se että Saamelaiset on joskus nimittänhet kaurista Tarvhaksi ei mikhän ihme ole. Hirvihän oli olemassa ja pärjäs jotenkuten, jos
onnistu mettämiehiä välttämhän, varsinki paksun lumen aikhoin ja
sopevasti upottavalla hankikelillä.
Mutta ei niitä jäätyny pysthön, pitkin mettiä niinko mettäkaurhille kävi.

Ilmasto kyllä oli kerran lauhaa, ihan nykyvihrheitä olisi kauhistanu, ja kaurhiitakin saattoi olla, vaikka tuosta en ole ihan varma. Mutta kun sitten tuli kovat pakkaset, kyllä ne oli niin kovia, että ihan tarvhaat eli hirvet
jääty pysthyn. Tai ainaski tietävä kansa, ja kansahan tietää, kuten Vennamo sanoi. Kun se sielä seisoo pakkasessa sarvet pääshän, ainakin sen voi kuvitella pysthyn jäätynheeksi. Tai kansan tietäjä oliki nähny
jonkin risurykelmän kuin jäätynheenä hirvenä. Älä sie tinkaa tietävän kansan perimätietoa vasthan.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

ArKos hyvä mie muistelen mulle muisteltuja asijoita.
En sunkhan mie ole itte nuita ollu kokemassa.
Mutta en mie ihan tältä syönnilta saata uskoa, että joku senaikhainen Saamelainen olis kaivanu Hirven lumesta , nakannu olalle ja hiihelly kotia.
Mettäkaurhin kohalla tuommonen onnistuu, mie olen kerran yhen semmosen uteliaisuuttani ampunu. Paino raukka hepän 20 kiloa.
Jo tuommosta kantaa selässä. Mutta että ihan sarvipäisen hirven nakkais olalle, ja tois asumakothan sullaamhan. Siihen mie en usko.
Mutta se mitä Saamelaiset sanothin Tarvhaksi , oli melkovarmasti mettäkauris. Son kokonhan eri asija jos hirveä sanothin Suomalaisten
keskuuvessa Tarvaksi ( Tarvaseksi ).
Sanothanhan meilläpäin vieläki isoa Taimenta Rauvuksi, vaikka rautu on kokonhan eri kala ko Taimen ,tammukka.
Jopa kylien välilläki nimitykset monista asijoista vaihtelevat, jony sitte jos eteläsuomen ja Saamelaisten välillä.
Minusta sillä ei ole iso merkitys miksi jotaki sanothan, tärkejämpi on mitä
asijaa sanomisella tarkotethan.
Jos jossaki vanhassa muisteluksessa sanothan, Tarvhan olhen "hyvälihanen mutta se ei kestäny pakkasta, niitä löyvethin jäätynheinä
monistaki paikoista, niitä kaivethin näkösille lumesta , ja KANNETHIN SELÄSSÄ kotia sullaamhan , ja ne syöthin".
Minun mielestä kysheshen ei voi tulla hirvi , eikä porokhan.
Kumpaakhan hirvielläintä ku ei niin vain nupikshens, pienikokoset Saamelaiset ole olalla kotia kannelhet.

Vierailija

Monta miestä kantoi yhdessä hirven, on kantanut viime aikoihin asti, ennekuin tulivat traktorin peräkärryt ja pikkuautojen takakontit.
Mahdollista on selitys ajalta, jona hirvenkaatoa jo hiukan valvottiin. Hirveä ei ollut tapettu, vaan se oli jäätynyt, jopa pystyyn. Itsestään jäätyneen hirvenhän sai hakea, kesällä se olisi pilaantunut, ja pilannut luontoa, ja karhut ja muut haaskaeläimet syöneet.

Ja kai sie tiiät Aslak, että Lapisa on tapana ollu panna jutuisa eholle, panna niihi Lapinlissää?

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Ompa tietenki pantu vähäsen eholle, ja panhan vieläki.
Mutta en mie tässätaphauksessa näje siihen mithän syytä.
Tarvas , Tarvanen ei ole Saamenkielessä esiintyvä sana.
Se ei minusta ainakhan ole mikhän ihme , jos sen toellinen merkitys on ihmisille ollu epäselvää , sanan käyttöaluvhen ulkopuoplella.

Vierailija

Onko eholle paneminen tarvinnu mithän erikoista syytä?

Puitteitahan ehdolle panemiseen tuli kylminä aikoina. Tämä tapahtui ilmeisesti nälkävuotena 1867, tässä pitäjässä ajettiin rekikelillä ja Kemijoen jäätäkin juhannuskirkkoon. Vielä ihan äskeisinä aikoina Kilpisjärven tienoilla ei kovin tavatonta. Täällä eletään 500 km etelämpänä.

Hirvien määrä kävi vissiin vähiin jo Gustav Erikssonin aikoina, ja toisaalta sen metsästys pyrittiin varaamaan ylhäisten etuoikeudeksi. Mm. Ahvenanmaalla virallisesti hirviä saivat metsästää vain kuninkaan seurueet. Valvonta ei silti ollut vielä samaa, varsinkaan kaukana pohjoisessa. Pystyyn jäätyminen saattoi käydä selityksestä hakea hirvi metsästä.

Saahan yksikin mies hirven kannetuksi metsästä, kun paloittelee sen.

Onko Suomessa ollut kauriita menneenä lauhana aikana, vielä keskiajalla?
Ilmaston puolesta hyvinkin olisi voinut olla, mutta onko näyttöä, että niitä todella oli täällä? Kylläkin pienuutensa takia kauris on varsin huonosti säilyvä, jotta mitään jäänteitä olisi jäänyt.

Kasvoihan tammiakin laajalla alueella koko Lounais-Suomessa. Tärkeämpi syy niiden katoamiseen oli hallitusvallan, juuri samaisen Gustav Erikssonin, määräämä kova tammivero. Olihan tammipuuta keskiajallalkin peritty kirkonkymmenyksinä. Tammitynnyreihin pantiin olutta, ja sitä myytiin pyhien aikoina kirkolla.

En kyllä kannata vihreätä ajatusta, että ilmasto ei saisi lämmetä. Ja onhan viime muutaman sadan vuoden pakkaskausi vain välivaihe.
Ilmaston perustila täällä ainakin 6000 vuotta on ollut varsin lämmin.

Vierailija

Jotkut mammutit säilyivät Siperian soihin uponneina varsin hyvin.
Ehkä menetelmä olikin muinaisilla ajaa niitä soihin jäätymään, ei vain kaikkia edes muistettu, tai mammutti voi upota ihan ajamattakin. Ja niinpä on katsottu lähes toteuttamiskelpoiseksi, että että mammutista saataisiin DNA, ja siitä laadittu sikiön alku annettaisiin norsu-äidin kannettavaksi. Ja jos saadaan edes yksi solukko, se kai voidaan
koloonata jopa useaksi sadaksi tai tuhanneksi. Ja norsujahan vielä jotenkin riittää.

Mammutin luita on Suomesta löydetty viimeistä jääkautta edeltäviltä kai useiltakin jääkausien välisiltä ajoilta. Vihreäthän haluavat palauttaakin lajeja luontoon, eikä vain suojata. Miltä se tuntuisi mammutti, tai mieluiten koko laumakin, tallustamassa ja raivaamassa omia polkujaan vaikka täällä Lapin läänin metsissä. Ja jos susien pitää olla vapaina, miksi ei niiden luonnollsien seuralaisen ja rajoittajan Siperian tiikerin. Hankittaisko niitäkin Suomeen muutama, ennenkuin veli venäläinen tappaa Amurin varella ne kaikki, tai kuolevat juotuaan Suanghojoen myrkkyvettä.
Jooko?

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

No jo vain mamuttiki sais mettissä kulkea, mitäpä siittä.
Tiijjä niitä tiikereitä , mutta Kanadasta saatas hakea niitä isoja hirviä, Mooseksikko ne niitä sanovat ?
Olis se komea otus, painaaki parhoillans lähelle tonnia.
Jo seki vain nuihin mettähallituksen risukhoin sopis asumhan.
Saattas jopa harventaakki risukoita , ja pääsisi oikeat puut kasvamhan.
Sehän son kuitenki selvää , jos ilmasto lämpennee son poro menetetty
elukka. Seku ei kovin lämpimässä ilmastossa pärjää .
Eikä poron pääasiallinen eväskhän jäkälä.
Solis hyväku tuotas niitä kunnon mooseja tilalle.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat