Tähtimoottori

Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Tuo lentokoneissa käytetty polttomottorisovellus ihmetyttää. Fyysiseen kokoon nähden uskomattomia tehoja irtoaa. Miten kiertokanget ovat liitetyt kampiakseliin? Sellainen käsitys on, että vain yhden sylinterin kiertokanki olisi suorassa yhteydessä ilman välityksiä. Käytetäänkö noita missään nykyään?

Lierikki Riikonen

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Joo täs kännis hieman offtopiccina ihan mutu-tuntumalta heitän että, mun käsityksen mukaan toi tähtimoottori on tehty ihan toimintavarmuuden kannalta, enkä ole kuullut sen suuremmasta hyötysuhteesta, verrattuna normaaliin moottoriin, mutta kuten sanoin olen alkoholin vaikutuksen alaisena. Wankel moottori sen sijaan on mielestäni koko/teho-suhteeltaan parempi, mut siinäkään en ole varma onko pelkkä iskutilavuus/teho-suhde parempi vai fyysinen koko/teho-suhde.

Vierailija

Eli edelleen kännissä ja enempi ku ennemmin, mut eikös kyseessä ole normaali polttomoottori, jonka kiertokanget on ripoteltu ympyrämuotoon ja sitten sytytyksellä säädellään tarkemmin milloin mikäkin mäntä liikkuu. Tai siis männäthän liikkuu ennalta määrättyyn aikaan, mut sit ku sytytys on kohdallaan niin moottori toimii.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
murphys
Eli edelleen kännissä ja enempi ku ennemmin, mut eikös kyseessä ole normaali polttomoottori, jonka kiertokanget on ripoteltu ympyrämuotoon ja sitten sytytyksellä säädellään tarkemmin milloin mikäkin mäntä liikkuu. Tai siis männäthän liikkuu ennalta määrättyyn aikaan, mut sit ku sytytys on kohdallaan niin moottori toimii.

Kun syliterit ovat kampiakseliin verrattuna samassa tasossa radiaalisesti, jopa 12. Niin ei kampilla ole laakerointitilaa kaikille kiertokangille. Mm. tuohon tilanteeseen haen oppia ja tietämystä tähtimoottoripähkäilyyni.

Lierikki Riikonen

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
murphys
niin siis eikö sylinterit ole sijoiteltu ympyrämuotoon kans

Niin juuri, nimenomaa se kiertokankien ja kampiakselin välinen laakerointi, jos nyt verrataan rakenteeseen jossa sylinterit ovat jonkinsorttisessa rivissä kumminkin.

Lierikki Riikonen

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
lierik

Kun syliterit ovat kampiakseliin verrattuna samassa tasossa radiaalisesti, jopa 12. Niin ei kampilla ole laakerointitilaa kaikille kiertokangille. Mm. tuohon tilanteeseen haen oppia ja tietämystä tähtimoottoripähkäilyyni.

Tuon pitäisi selvittää:

http://travel.howstuffworks.com/radial-engine.htm

Sieltä löytyy oikein animaatiokin juuri tuosta kampiakseleiden sijoituksesta.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Huumaantuneena tuijottelin tuota uudestaan, hienot keksinnöt ovat enemmän taidetta, kuin insinööritietoa. Lopultakin kaikessa yksikertaisuudessaan.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Niitä oli sellaisiakin joissa kampiakseli oli kiinteä ja sylinteriryhmä kokonaisuudessaan pyöri, potkuri oli kiinni sylinteriryhmässä. Muuten periaatteessa kuten edelläkin!

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
tk
Niitä oli sellaisiakin joissa kampiakseli oli kiinteä ja sylinteriryhmä kokonaisuudessaan pyöri, potkuri oli kiinni sylinteriryhmässä. Muuten periaatteessa kuten edelläkin!

Tiedän, hyrrävoimat lienee olleet mukavia. Hallittavissa kuitenkin jo 30-luvullla.

Lierikki Riikonen

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Joo, niitä jostain syystä käytettiin ensimmäisen maailmansodan aikaan. Voitelun yksinkertaistamiseksi moinen homma taidettiin tehdä, risiiniöljy ruiskutettiin staattisen kampiakselin kautta kampikammioon...

Ongelmia tuli, kun suurimassainen pyörivä systeemi meni vähänkään epätasapainoon esimerkiksi jos luoti lohkaisi sylinteristä pienen palan pois tai vastaavaa... lisäksi systeemi ei ollut omiaan hävittäjäkoneessa, jota pitäisi tarvittaessa saada käännettyä nopeasti. Hyrrävoimat haittasivat liikehdintää aika paljonkin käsittääkseni. Kierrosten muuttaminen ei käynyt kovin nopeasti, eli moottori ei kovin hyvin vastannut kaasuun.

Jossain vaiheessa sitten kehiteltiin paremmat voitelumenetelmät ja pistettiin propelli kiinni kampiakseliin. Joissakin hävittäjissä käytettiin myös rivimoottoreita, kuten esimerkiksi Fokker D VII:ssä, joka oli yksi ensimmäisen maailmansodan parhaita lentokoneita, ja muissakin. Itse asiassa taisi olla niin, että saksalaiset suosivat rivimoottoreita, kun taas brittiläisissä ja ranskalaisissa koneissa tähtimoottorit olivat suositumpia.

Nyt äkkiseltään muistuu mieleen vain Fokker Eindecker ja Fokker Dr I (ja vain vähän käytetty Siemens Schuckert D IV ja rakenteellisesti heikohko Fokker D VIII) saksalaisten koneista, jossa tähtimoottoria käytettiin. Ranskalaiset SPAD- ja Nieuport -variantit, sekä brittien Sopwithit (Pup/Triplane/Camel/Snipe) käyttivät tähtimoottoria, kun taas esimerkiksi juuri Fokker D VII, Albatross D II/III/IV, Pfalz D III ja Halberstadt Cl 2 käyttivät rivimoottoreita. Brittien hävittäjistä vain SE5A taisi käyttää rivimoottoria, bommittajista ja tiedustelukoneista ei minulla ole sen tarkempaa tietoa.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005

Tähtimoottoreissa lienee oleellisena hyvänä puolena myös moottorin fyysiset ulottuvuudet! Ennen wanhaan bensiinimoottorit olivat sangen astmaattisia kapineita eikä niistä irronnut kunnon tehoja ilman suurta sylinterien määrää. Esimerkiksi joku 12-sylinterinen rivimoottori on tolkuttoman pitkä verrattuna tähtimoottoriin. Lentokoneissa painopisteen sijainnilla on oleellinen merkitys, ja tähtimoottorin avulla painopiste saatiin helpommin oikeaan paikkaan ilman että moottorin olisi tarvinnut olla lentäjän sylissä. Lentokoneiden vauhdin kasvaessa tarvittiin kuitenkin sulavalinjaisempia koneita, joten pitkänomaiset rivi- ja v-moottorit tulivat suosioon.

Vierailija
Heksu
Tähtimoottoreissa lienee oleellisena hyvänä puolena myös moottorin fyysiset ulottuvuudet! Ennen wanhaan bensiinimoottorit olivat sangen astmaattisia kapineita eikä niistä irronnut kunnon tehoja ilman suurta sylinterien määrää. Esimerkiksi joku 12-sylinterinen rivimoottori on tolkuttoman pitkä verrattuna tähtimoottoriin. Lentokoneissa painopisteen sijainnilla on oleellinen merkitys, ja tähtimoottorin avulla painopiste saatiin helpommin oikeaan paikkaan ilman että moottorin olisi tarvinnut olla lentäjän sylissä. Lentokoneiden vauhdin kasvaessa tarvittiin kuitenkin sulavalinjaisempia koneita, joten pitkänomaiset rivi- ja v-moottorit tulivat suosioon.

Mikäli olen asian oikein ymmärtänyt, niin myös jäähdytyksellä oli oma osuutensa asiaan. Ilmajäähdytetyt koneet ovat yleensä nestejäähdytteisiä versioita kevyempiä, mutta rivi- ja v-moottoreissa ilmajäähdytyksen käyttäminen on hieman ongelmallista, etenkin jos sylintereitä on paljon, sillä seuraava sylinteri saa aina astetta lämpöisempää ilmaa kuin edellinen, pitkän moottorin läpi mennyt ilma olisi jo kuumaa, ja lämpötilaero ensimmäisen ja viimeisen sylinterin välillä huomattava. Tällaisen moottorin jäähdytystä olisi käytännössä mahdotonta optimoida, jos keskimmäiset sylinterit toimivat jotakuinkin sopivan lämpöisinä, niin etummaiset ovat kylmiä ja takimmaiset vastaavasti liian kuumia, jos jäähdytys mitoitetaan etummaisille sopivaksi, niin sitten kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän liian lämpimiä. Ja vastaavasti jos takimmaiset ovat sopivan lämpöisiä, niin kaikki muut ovat liian kylmiä.

On tietenkin huomattava, että 'tähden' halkaisija kasvaa sylinteriluvun mukana, eikä halkaisijaa voi kasvattaa loputtomiin, ei etenkään jos tarkoituksena on tehdä virtaviivainen hävittäjä. Zerossa tämä ongelma on ratkaistu laittamalla ikään kuin kaksi 7 sylinteristä tähteä peräkkäin. Tämä ratkaisu pienentää kehää huomattavasti, jäähdytyksen kärsimättä.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Jäähdyksellä on suuri merkitys. Minulla oli aikoinaan Ural merkkinen 650 ccm moottoripyörä, sivuvaununpuoleisesta sylinteristä paloivat pakoventtiilit kovin helposti. Muuta syytä en keksi, kuin jäähdytyksen. Jollei sivuvaunua ollut paikoilaan, ongelmaa ei esiintynyt. Tuuttihondasssa ei kyllä palaneet kuin ajokortti. kahtasataa kun ei kuulemma saa ajaa.

Lierikki Riikonen

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat