Kuun/maapallon pysyminen radalla..help

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jos nyt oikein olen käsittänyt niin maan painovoima pitää kuun radallaan ja sama homma auringon painovoima pitää maapalloa radallaan. Mutta sitä ihmettelen että miten esim maan painovoima ei ime kuuta maapallolle. Ja sama homma miks auringon vetovoima ei vedä maapalloa itseensä.

voisko joku asiasta perillä oleva plz selittää?

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija
pandabuz
Jos nyt oikein olen käsittänyt niin maan painovoima pitää kuun radallaan ja sama homma auringon painovoima pitää maapalloa radallaan. Mutta sitä ihmettelen että miten esim maan painovoima ei ime kuuta maapallolle. Ja sama homma miks auringon vetovoima ei vedä maapalloa itseensä.

voisko joku asiasta perillä oleva plz selittää?

Keskipakoisvoima pitää kiertolaiset radallaan, jos esim. kuun kiertoliike pysähtyisi ,se tippuisi maapallolle.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Ei, vaan keskeiskiihtyvyys poikkeuttaa kappaleita suoralta liikeradaltaan, ja keskeiskiihtyvyyden aiheuttaa gravitaatio. Keskipakovoima on näennäinen voima, joka vaikuttaa vain kiertävän kappaleen koordinaatistossa - tietenkin gravitaatiokin on vain näennäinen voima, sillä se ei putoavan kappaleen koordinaatistossa vaikuta...

Tai vaihtoehtoisesti gravitaatiota ei ole, keskeiskiihtyvyyttä ei ole, ja kappaleet liikkuvat geodeettisia suoria pitkin aika-avaruudessa...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
pandabuz
Jos nyt oikein olen käsittänyt niin maan painovoima pitää kuun radallaan ja sama homma auringon painovoima pitää maapalloa radallaan. Mutta sitä ihmettelen että miten esim maan painovoima ei ime kuuta maapallolle. Ja sama homma miks auringon vetovoima ei vedä maapalloa itseensä.

voisko joku asiasta perillä oleva plz selittää?

Voit ajatella asian myös niin, että maan painovoima saa kyllä kuun kokoajan putoamaan kohti maata mutta koska kuulla on myös nopeutta radallansa "suoraan eteenpäin" ja kun maan pinta on kaareva, niin kuu "tippuu" jatkuvasti maan ohi.

Jos maa olisi litteä ja tarpeeksi suuri, kuu todella tippuisi maahan.

Vierailija

Kuvittele, että pyörität painoa narun päässä. Paino liikkuu yhteen suuntaan ja nauru toimii painovoiman tavoin estäen sitä karkaamasta, mistä seuraa ympyräliike. Tai kuvittele narun tilalle kuminauha; niin kauan kuin paino liikkuu tarpeeksi kovaa, se pysyy "radalla" tietyn matkan päässä, mutta jos vauhti hidastuu tai pysähtyy, kuminauha supistuu ja vetää painon kohti keskipistettä. Vähän ontuva vertaus, joka ei välttämättä sovellu kaukaisempien taivaankappaleiden vauhtien selittämiseen, mikä vaatii kehittyneempää fysiikkaa... mutta auttanee joten kuten ymmärtämään...

Vierailija
Snaut
Voit ajatella asian myös niin, että maan painovoima saa kyllä kuun kokoajan putoamaan kohti maata mutta koska kuulla on myös nopeutta radallansa "suoraan eteenpäin" ja kun maan pinta on kaareva, niin kuu "tippuu" jatkuvasti maan ohi.

Niin, ja tämän avulla voi myös käsittää satelliittien yms. eri nopeudet eri korkuisilla kiertoradoilla; maanpinnan tasolla saa juosta aika kovaa, että maa ehtii kaartua alta pois sitä mukaa kun juoksija putoaa 9,81m/s. Korkeammalla taas on painovoiman vaikutus ja siis myös putoamiskiihtyvyys vähäisempi, mikä sallii suhteellisesti hitaamman vauhdin niin, että 36 000 kilometrin korkeudessa Maata päiväntasaajan kohdalla kiertävä satelliitti pyörähtäisi kiertoratansa ympäri yhdessä vuorokaudessa; se siis näyttäisi Maasta katsottuna pysyvän paikallaan. Tällaista rataa kutsutaan geostationaariseksi radaksi, ja mm. useimmat tietoliikennesatelliitit ovat siellä, Maasta katsottuna vakiopaikoilla.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Olettako koskhan tavanhet vetovoiman ?
Mille se näytti ?
Tarkotan vain pelkkää vetovoimaa itteihäns, en sen vaikutusta.
Mikä son se vetovoima ? Miten se toimii ?
Onko se punanen ,sininen kuuma kylmä ?
Miten se vaikuttaa kappalheitten välillä ?
Vaikuttaako se kans pikkusten kappalheitten välillä, niinku atomin osien välillä ? Entä sitte ku menhän suurhin kokonaisuukshin ?
Tarkotan tuommosija suurija, Galakseista muovostuvia kokonaisuuksija ?
Voihanko kahen kappalhen välistä, vetovoimaa havannoijja itsenäisesti ?
Siis täysin ilman , että otethan huomijhon nämä kappalhet ?
Siis kahen planeetan välillä aukashan pullo. se täytyy hetkessä vetovoimalla.
Sitte sitä pelkkää vetovoimaa tutkithan laporatooriossa.
( Tämä viiminen ny oli, mutta vishin yskän ymmärättä ?)

Sanothan pieni esimerkki, on kaks jotaki avaruuven kappaletta, sanothan
liikkumatta suhthessa mihinkhän muuhun.
Miten se vetovoima vaikuttaa näitten välillä ?
Kaareuttaako se avaruuven , ja molemmat putoavat tähän kaareutumisesta syntynheshen monthun ?
Vai alkaako ne niinko magneettit kiskomhan toisijan puolhens ?
Sitte ne viimein törmäävät yhthen, vai törmääväkkö?

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Voi Aslak... nyt kysyt niin vaikeita että noihin kysymyksiin ei taida vastauksia olla. Ainakaan toistaiseksi. Epäilisin jopa ettei gravitaatiolla olekaan sellaista ominaisuutta kun väri. Mutta sitä taas on vaikea sanoa varmasti, koska varsinaisesti gravitaation syytä ei tiedetä tarkasti - toistaiseksi.

Kvanttimekaanisen gravitaation välittäjähiukkanen on periaatteessa gravitoni, mutta sitä ei ole vielä ainakaan löydetty, eikä toimivaa matemaattista malliakaan kvanttigravitaatiolle ole kyetty rakentamaan. Saati sitten selitystä matemaattiselle mallille...

Yleinen suhteellisuusteoria on tällä hetkellä tarkin gravitaatiota kuvaava teoria, mutta se tavallaan lykkää onkelmaa edemmäs ja selittää gravitaaton sillä, että kappaleiden massa/energia vaikuttaa aikaan ja avaruuteen, jolloin suorat reitit muuttuvat näennäisesti käyriksi radoiksi. YST ei kuitenkaan selitä MIKSI energia kaareuttaa avaruutta ja aikaa... silti se on erittäin tarkka malli.

Periaatteessa, jos pystyn kokoamaan YST:tä tarkemman matemaattisen mallin gravitaatiosta, voin vaikka sanoa että vaaleanpunaiset elehvantit ja muut deliriumit pitävät mielikuvitusköydenvetoa kappaleiden välillä... Aina jää jotain selittämättä, vaikka malli kuvaisi todellisuutta hyvinkin tarkasti.

Vissiin avaruuden kaareutumisessa on oma tekemisensä toisessa keskustelussa Tep:n mainitsemalla energiajännitystensorilla - mutta aina voidaan kysyä, miksi energia aiheuttaa jännityksen, jne.

Ehkä pitää vain jossain vaiheessa tyytyä sanomaan, että asia vain sattuu olemaan näin.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Mitenhän sit kävis jos kuu tömähtäis maapallolle jostain syystä ? : D

Ois kiva näky se kun kuu peittäis puol taivasta ja rupeis lähestyy : [

Varmaan kävis aika ikävästi

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Kattoppa korttoa semmonenko seonki se gravitaatio ?
Hyvä kuitenki että suorhan sen sanoit Herra Tohtori.
Joku olis alkanu selittämhän umpinaisija lampia niin ,että meikäläinen olis ollu sekasin koko loppuikäns.
Nyt senthän nuo vähäset sahajauhot ei vielä ees lämmenhet.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Mutta siihen olsit Herra Tohtori , ainaki oma arvion voinu nakata.
Vaikuttako gravitaatio isoissa systeemeissä ?
Sekö kuulemma joku ( mikäli atomivoima) pittää atomin koossa,vähäsen
samhan taphan ku painovoima aurinkokunnan.
Mutta jos maalaisen tyhmällä pikkuaivolla tuota hundeeraa, niin atomia pittää koossa oma voimansa,sittekö menhän isomphin systeemeihin se hyppääki
painovoima remhin. Mutta jos menhän oikhein ishoin systeemhein,niin
astuuko näyttämölle vielä joku muu voima ?
Vai onko tuo ees mahollista ? Meinaan että jokhaisella kokoluokalla olis
omat voimans ja syysteemins , pysyä koossa ?
Niin että olisko tuommonen ees teorijassa mahollista ?

No mitä sitä kyselee semmosija joita ei kuitenkhan ymmärrä ?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
pandabuz
Mitenhän sit kävis jos kuu tömähtäis maapallolle jostain syystä ? : D

Yksityiskohdat riippuvat nopeudesta ja törmäyskulmasta. Suurin osa Kuusta liittyisi joka tapauksessa Maahan. Tuollainen törmäys taitaisi sulattaa koko maankuoren ja samalla luonnollisesti steriloisi planeetan. Ainakin se höyrystäisi kaikki meret. Vesihöyry ja höyrystynyt kivi tekisivät ilmakehästä täysin sietämättömän paikan.

Sopivilla ehdoilla osa materiaalista voisi muodostaa pienemmän Kuun tai renkaan Maan ympärille. Niitä ei kylläkään olisi ketään ihailemassa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
Aslak
Olettako koskhan tavanhet vetovoiman ?
Mille se näytti ?
Tarkotan vain pelkkää vetovoimaa itteihäns, en sen vaikutusta.

Vetovoima on vain nimi eräälle havaitulle luonnonilmiölle. Ei sitä voi mitenkään havaita muuten kuin vaikutuksiensa perusteella, niin kuin ei mitään muutakaan. Miksi vetovoima on olemassa ja sellainen kuin on, sitä ei tiedetä. On vain todettu, että sellainen on ja yritetty laatia matemaattisia malleja kuvaamaan havaittua ilmiötä.

Vetovoima vaikuttaa kaikkien massojen välillä. Ainakaan mikään havainto ei viittaa muuhun. Avaruuden mittakaavassa se on tärkein vuorovaikutus, mutta atomien maailmassa sähkömagnetismi on hallitseva. Atomiytimissä vaikuttavat myös vahva ja heikko vuorovaikutus. Nekin ovat vain havaituille luonnonilmiöille annettuja nimiä, ei sen ihmeellisempiä. Niidenkin syvin olemus on arvoitus ja luultavasti sellaiseksi jää.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Kattoppa Neutroni ku se minun vaivasessa kopassa , pyörähteli semmonen
höperö ajatus. Että se on painovoima atomin tasolla, liian kelvoton
pitämhän systeemiä kasassa.
Mutta tällä mejän havannoimalla avaruuven tasolla son "voima "
paikalhans. Muttako systeemit taasen# siittä kasvavat# ja niitten kans etäisyyvekki ,son taasen painovoima liian kelvoton pitämhän
systeemiä koossa.
Elikkä tarvithan joku uusi ennen tuntematon voima pitämhän kaikki kasassa.
Vai tarvithanko ? Onko tuommonen voima ees mahollinen ?
Onko ees ajateltavissa voimaa joka on mejän kokoluokan systeemeissä liian heikko, niinko gravitaatio on atomitasolla. Mutta jyllääki tosi isoissa systeemeissä , niinku ennen luki jauhosäkissä , Vaasan voima jyllää. ??

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
Aslak
Vaikuttako gravitaatio isoissa systeemeissä ?
Sekö kuulemma joku ( mikäli atomivoima) pittää atomin koossa,vähäsen
samhan taphan ku painovoima aurinkokunnan.
Mutta jos maalaisen tyhmällä pikkuaivolla tuota hundeeraa, niin atomia pittää koossa oma voimansa,sittekö menhän isomphin systeemeihin se hyppääki
painovoima remhin. Mutta jos menhän oikhein ishoin systeemhein,niin
astuuko näyttämölle vielä joku muu voima ?

Loogista päättelyä, eikä edes mitenkään väärin.

Luonnossa on eroteltavissa vaikutustapojensa ja -matkojensa puolesta neljä erilaista vuorovaikutusta.

Ensinnäkin on sähkömagneettinen vuorovaikutus. Sähkömagneettinen vuorovaikutus periaatteessa vaikuttaa äärettömällä vaikutusmatkalla, mutta vaikutus heikkenee varsin nopeasti - niinpä sähkömagneettiset voimat vaikuttavat lähinnä juuri ihmiselle ymmärrettävissä kokoluokissa ja sitä pienemmissä, aiheuttaen muun muassa erilaisia sähköisiä ja magneettisia ilmiöitä, kuten magneettikentät, sähkökentät ja niin pois päin. Sähkömagneettinen vuorovaikutus on vastuussa myös niin sanotusta kosketusvuorovaikutuksesta normaalista materiasta puhuttaessa; aineen molekyylien elektronikuoret siinä tönivät toisiaan vastakkain. Sähkömagneettinen vuorovaikutus myös määrää, millaisia molekyylejä muodostuu missäkin tilanteissa.

Kun mennään syvemmälle hiukkasten maailmaan, nähdään atomiydinten kokoluokassa vaikuttamassa kaksi voimaa: vahva ja heikko vuorovaikutus. Vahva voima, vanhalta nimeltään vahva ydinvoima, on se nimenomainen voima, joka pitää atomien ytimen kasassa. Vahvan ydinvoiman on oltava hyvin vahva, jotta se kykenee voittamaan edellä mainitun sähköisen vuorovaikutuksen pyrkimyksen hajottaa ydin. Sähkömagneettinen vuorovaikutushan muun muassa on vastuussa samanvarauksisten hiukkasten välisestä poistovoimasta; vahvan vuorovaikutuksen on voitettava tuo poistovoima, jotta ydin pysyy kasassa.

Rankasti yksinkertaistettuna vahva vuorovaikutus pystyy pitämään atomin ytimen hyvin kasassa tiettyyn rajaan asti. Mutta kun ytimen koko kasvaa vahvan vuorovaikutuksen tehokkaan kantomatkan ulkopuolelle, vahva vuorovaikutus ei enää aina riitäkään pitämään ydintä kasassa, vaan ydin hajoaa osiin, kunnes se on pienentynyt tarpeeksi, jotta vahva voima pystyy jälleen pitämään sen aisoissa.

Heikko vuorovaikutus on nimensä mukaisesti hyvin heikko. Se on tämänhetkisten tietojen mukaan ainoa keino, jolla neutriinot voivat vaikuttaa muun maailman kanssa. Heikko vuorovaikutus osallistuu tiettyjen radioaktiivisten hajoamisten ydinreaktioihin.

Nämä kolme mainittua voimaa on onnistuttu yhtenäistämään yhden matemaattisen mallin sisälle. Tuota matemaattista mallia nimitetään kirjainyhdistelmällä QCD, kvanttikromodynamiikka - tosin joissain tapauksissa riittää että käytetään vähän simppelimpää QED:tä (kvanttisähködynamiikka).

Sitten on ehkä luonnon perusvuorovaikutuksista ongelmallisin. Gravitaatio.

Gravitaatio on siitä mielenkiintoinen, että esimerkiksi sähköisten voimien vaikuttaessa gravitaation vaikutus on yleensä niin pieni, että se voidaan useimmiten jättää laskuissa jopa huomiotta, ja saadaan suhteellisen tarkkoja tuloksia. Pienillä etäisyyksillä siis edellä mainitut vuorovaikutukset, varsinkin sähkömagneettinen vuorovaikutus, tuottavat monta kertaluokkaa voimakkaampia voimia kuin gravitaatio.

Kun etäisyydet kasvavat, gravitaatiosta tulee tämän tiedon mukaan ainoa käytännössä vaikuttava voima.

Joten vastaus kysymykseesi on: Kyllä, gravtaation vaikutus ulottuu hyvin suuriin skaaloihin itse asiassa gravitaation vaikutus ulottuu äärettömiin, mutta niin ulottuu myös sähkömagneettisen vuorovaikutuksen vaikutuspiiri.

Sitten pitää vielä hämmentää soppaa niin sanotulla kosmologisella vakiolla, joka on käytännössä toistaiseksi tuntematon voima, joka näyttäisi havaintojen perusteella kiihdyttävän universumin laajenemista mittakaavoissa, joissa gravitaationkin vaikutukset ovat jo hyvin heikkoja. Tämän voiman on esitetty johtuvan niin kutsutusta pimeästä energiasta; miten, on taas toinen kysymys.

Mitä taas tapahtuu vielä suuremmissa mittakaavoissa, on käytännössä jo havaintohorisonttimme ulkopuolella...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Neutroni
pandabuz
Mitenhän sit kävis jos kuu tömähtäis maapallolle jostain syystä ? : D

Yksityiskohdat riippuvat nopeudesta ja törmäyskulmasta. Suurin osa Kuusta liittyisi joka tapauksessa Maahan. Tuollainen törmäys taitaisi sulattaa koko maankuoren ja samalla luonnollisesti steriloisi planeetan. Ainakin se höyrystäisi kaikki meret. Vesihöyry ja höyrystynyt kivi tekisivät ilmakehästä täysin sietämättömän paikan.

Itse asiassa pelkkä Kuun lähentyminen Maapalloa saisi aikaan kaikenlaisia ikäviä sivuvaikutuksia. Kasvavan gravitaation takia vuorovedet kasvaisivat. Jossain vaiheessa maanpintakin alkaisi ilmeisesti repeillä, josta seurauksena olisi maanjäristyksiä ja uusia tulivuoria. Elämä Maapallolla taitaisi loppua hyvissä ajoin ennen Kuun törmäystä (jos oletetaan Kuun hitaasti lähestyvän Maata).

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat