Pallomagneetti

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Missähän kohdassa täysin pyöreässä magneettisessa kuulassa on navat?

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Navathan eivät fyysisesti sijaitse missään tietyissä kohdissa, syystä että magneettisia monopoleja ei ole olemassa. Pallomagneetin kenttä vastaa sen keskipisteeseen sijoitetun magneettidipolin kenttää.

Vierailija
Tollukka
Navathan eivät fyysisesti sijaitse missään tietyissä kohdissa, syystä että magneettisia monopoleja ei ole olemassa. Pallomagneetin kenttä vastaa sen keskipisteeseen sijoitetun magneettidipolin kenttää.

Millä tavalla 2 samantehoista pallomagneettia hylkivät tai vetävät toisiaan, miten niiden kentät menevät?

Vierailija
nm
Millä tavalla 2 samantehoista pallomagneettia hylkivät tai vetävät toisiaan, miten niiden kentät menevät?

Tossa on hyvä kuva kenttien suunnista:

http://geomag.usgs.gov/images/dipole_field.jpg

Kahden pallon tapauksessa kenttäviivat pyrkivät käyttäytymään siten, että ne olisivat mahdollisimman harvassa. Jos tuot kaksi palloa vierekkäin niin, että niiden pohjoisnavat ovat ylöspäin, kenttäviivat niiden välillä tihentyvät, jollin tapahtuu hylkimistä. Jos taas navat osoittavat eri suuntiin, kenttäviivat kahden pallon välillä pääsevät yhtymään (siis viiva kulkee toisen pallon pohjoisnavasta toisen etelänavalle) ja harventumaan, jolloin pallot vetävät toisiaan.

Vierailija

En ole sitten varma, miten täysin tasaisesti magnetoituneet pallot asettuvat toisiinsa nähden, jos ne tuodaan kosketuksiin toistensa kanssa. Eli pyrkivätkö pallot asettumaan "päällekkäin" navat vastakkain esim. pohjoisnavat molemmissa ylöspäin, vai voivatko ne asettua stabiilisti myös "vierekkäin" päiväntasaajat vastakkain, toisessa pohjoisnapa ylös-, toisessa alaspäin.

Ehkäpä joku muu osaa kertoa. Kiinnostaisi minuakin.

Vierailija
Tollukka
nm
Millä tavalla 2 samantehoista pallomagneettia hylkivät tai vetävät toisiaan, miten niiden kentät menevät?



Tossa on hyvä kuva kenttien suunnista:

http://geomag.usgs.gov/images/dipole_field.jpg

Kahden pallon tapauksessa kenttäviivat pyrkivät käyttäytymään siten, että ne olisivat mahdollisimman harvassa. Jos tuot kaksi palloa vierekkäin niin, että niiden pohjoisnavat ovat ylöspäin, kenttäviivat niiden välillä tihentyvät, jollin tapahtuu hylkimistä. Jos taas navat osoittavat eri suuntiin, kenttäviivat kahden pallon välillä pääsevät yhtymään (siis viiva kulkee toisen pallon pohjoisnavasta toisen etelänavalle) ja harventumaan, jolloin pallot vetävät toisiaan.

Kiitoksia, tämä selvitti asian, tietääkö kukaan mistä saa n. 10 millisiä tehokkaita pallomagneettej

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
nm

Kiitoksia, tämä selvitti asian, tietääkö kukaan mistä saa n. 10 millisiä tehokkaita pallomagneettej

Voi olla aika vaikeaa. Luulen, että pienet määrät kannattaa sorvata lieriönmallisista magneeteista. Kannattaa kysyä täältä: http://www.i-magnetoy.com/index.html . Pallomaisia magneetteja ei sielläkään näyttänyt olevan varastossa, mutta he varmaan tietävät mikä magneettimateriaali sopii koneistettavaksi. Jotkut magneetit ovat erittäin kovia ja hauraita, sellaisen sorvaaminen voi olla ainakin normaaliterillä mahdotonta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
Tollukka
En ole sitten varma, miten täysin tasaisesti magnetoituneet pallot asettuvat toisiinsa nähden, jos ne tuodaan kosketuksiin toistensa kanssa. Eli pyrkivätkö pallot asettumaan "päällekkäin" navat vastakkain esim. pohjoisnavat molemmissa ylöspäin, vai voivatko ne asettua stabiilisti myös "vierekkäin" päiväntasaajat vastakkain, toisessa pohjoisnapa ylös-, toisessa alaspäin.

Ehkäpä joku muu osaa kertoa. Kiinnostaisi minuakin.

Perstuntumalta veikkaisin edellistä, mutta asia tosiaan pitäisi laskea. Helpoin tapa lienee laskea magneettikentän potentiaalienergia kummassakin tapauksessa olettamalla pallojen dipolimomenttitiheys vakioksi. Jos kenttäteorian kursseista olisi vähän vähemmän aikaa, voisin yrittää, mutta nyt tuo kuulostaa liian vaikealta.

Vierailija
Neutroni
nm

Kiitoksia, tämä selvitti asian, tietääkö kukaan mistä saa n. 10 millisiä tehokkaita pallomagneettej



Voi olla aika vaikeaa. Luulen, että pienet määrät kannattaa sorvata lieriönmallisista magneeteista. Kannattaa kysyä täältä: http://www.i-magnetoy.com/index.html . Pallomaisia magneetteja ei sielläkään näyttänyt olevan varastossa, mutta he varmaan tietävät mikä magneettimateriaali sopii koneistettavaksi. Jotkut magneetit ovat erittäin kovia ja hauraita, sellaisen sorvaaminen voi olla ainakin normaaliterillä mahdotonta.

Voidaankohan niitä valmistaa samalla tavalla kuin laakereita, sorvaaminen ei kuulosta kovin hyvältä vaihtoehdolta.
Täytyy yrittää kysellä jostain valmiita kuulia.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005

Magneetit valmistetaan siten, että net ensin muokataan halutun muotoisiksi, ja sitten niihin valmiisiin magneettiaihioihin jysäytetään magneettikenttä kovalla magneettikentän pulssilla. Supervahvat magneetit valmistetaan jauhemaisesta materiaalista puristamalla ja sintraamalla. Magneettien sorvaamisessa tuskin on mitään järkeä, sillä sorvattaessa irtoava muhju tarttuisi tietysti magneettiin kiinni. Jokainen, joka on lapsena kerännyt viilajauhoa tai smirgelin tomua magneetilla, tietää kuinka käsittämättömän vaikeaa kaikkea muhjua on saada irti magneetista... Pallomagneetit pitäisi valmistaa samalla tavoin valmistamalla ensin pallomaisia aihioita.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
Heksu
Magneettien sorvaamisessa tuskin on mitään järkeä, sillä sorvattaessa irtoava muhju tarttuisi tietysti magneettiin kiinni. Jokainen, joka on lapsena kerännyt viilajauhoa tai smirgelin tomua magneetilla, tietää kuinka käsittämättömän vaikeaa kaikkea muhjua on saada irti magneetista... Pallomagneetit pitäisi valmistaa samalla tavoin valmistamalla ensin pallomaisia aihioita.

Ajattelin lähinnä sorvata metallimagneetteja. Niistä tulee ihan siistiä lastua. Lastu voi kuumentua yli Curien pisteen ja menettää magneettisuutensa, mutta oikeilla työstöarvoilla itse magneetti säilyy riittävän viileänä.

Olen toisaan kokeillut lapsena magneetteja ja rautajauhoa. Se on totta, että jos jauhon kaapiminen irti magneetista tuntuu suuritöiseltä, ei kannata sorvin ääreen mennä. Ainakin ellei ole pallosorvauslaitetta, pallon teko vaatinee jokusen harjoituskappaleen ja voimasanan. Mutta tullee silti halvemmaksi kun pallomaisten magneettien teettäminen tehtaassa, jos tarvittava sarja on muutamia kappaleita.

Mihin nuo tulevat? Onko sovelluksessa mahdotonta korvata pallo muulla muodolla. Jos halutaan selvittää vastaus kysymykseen edullisimmasta asennosta, olisi ehkä helpompaa yrittää magnetoida pari laakerikuulaa käämillä ja vaikkapa hitsauskoneella. Tai kaivaa se kenttäteorian kirja kirjastosta ja laskea asia.

Vierailija
Neutroni
Heksu
Magneettien sorvaamisessa tuskin on mitään järkeä, sillä sorvattaessa irtoava muhju tarttuisi tietysti magneettiin kiinni. Jokainen, joka on lapsena kerännyt viilajauhoa tai smirgelin tomua magneetilla, tietää kuinka käsittämättömän vaikeaa kaikkea muhjua on saada irti magneetista... Pallomagneetit pitäisi valmistaa samalla tavoin valmistamalla ensin pallomaisia aihioita.



Ajattelin lähinnä sorvata metallimagneetteja. Niistä tulee ihan siistiä lastua. Lastu voi kuumentua yli Curien pisteen ja menettää magneettisuutensa, mutta oikeilla työstöarvoilla itse magneetti säilyy riittävän viileänä.

Olen toisaan kokeillut lapsena magneetteja ja rautajauhoa. Se on totta, että jos jauhon kaapiminen irti magneetista tuntuu suuritöiseltä, ei kannata sorvin ääreen mennä. Ainakin ellei ole pallosorvauslaitetta, pallon teko vaatinee jokusen harjoituskappaleen ja voimasanan. Mutta tullee silti halvemmaksi kun pallomaisten magneettien teettäminen tehtaassa, jos tarvittava sarja on muutamia kappaleita.

Mihin nuo tulevat? Onko sovelluksessa mahdotonta korvata pallo muulla muodolla. Jos halutaan selvittää vastaus kysymykseen edullisimmasta asennosta, olisi ehkä helpompaa yrittää magnetoida pari laakerikuulaa käämillä ja vaikkapa hitsauskoneella. Tai kaivaa se kenttäteorian kirja kirjastosta ja laskea asia.

Kuinka magnetoiminen käytännössä onnistuu esim. migillä, mitä metalliseosta laakerikuulat ovat.
Vekottimeen käyvät vain pyöreät magneetit, joiden pitäisi olla erittäin vahvoja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
nm

Kuinka magnetoiminen käytännössä onnistuu esim. migillä, mitä metalliseosta laakerikuulat ovat.
Vekottimeen käyvät vain pyöreät magneetit, joiden pitäisi olla erittäin vahvoja.

Sitten voit unohtaa koko jutun. Ei laakerikuulasta saa vahvaa magneettia magnetoimalla. Nuo supervahvat magneetit ovat kai yleensä jotain aika kovaa ainetta. Kannattanee kysyä tuolta magneettitehtaasta, siellä varmaan tiedetään mistä pallomaisia magneetteja saa, jos niitä jostain saa.

Tietysti lieriömäisen magneetin voisi yrittää valaa pallomaisen muovikuoren sisään. Tuollainen verottaa kyllä tehoa, mutta voi toimia jos ei paloja saa mistään.

Vierailija

Sen rautapurun saa magneetista pois teipillä tai muovailuvahalla painelemalla. Silloin tietysti se menee hukkaan, koska teipistä ja vahasta sitä taas ei saa helposti mihinkään. Sorvauslastuhan menisi kuitenkin hukkaan.

Vierailija

Eikös magneetin teko onnistu myös kuumentamalla sitä yli curie lämpötilan, jonka jälkeen se jäähdytetään voimakkaassa magneettikentässä? Näin saataisiin voimakkaampi magnetoituminen kuin "läjäyttämällä" kylmää kappaletta voimakkaalla pulssilla, koska dipolit järjestäytyvät helpoiten silloin kun kappale on kuuma.

Eli asetamme laakerinkuulan voimakkaiden kestomagneettien väliin, jonka jälkeen sitä kuumennetaan vaikkapa asetyleeniliekillä punaiseksi ja annetaan jäähtyä. Kuulan pitäisi magnetoitua kentän suuntaisesti, mutta kuulan materiaalista riippuu kuinka vahvan magneettikentän se itseensä ottaa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat