Ritsalla avaruuteen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tulipa mieleeni ajatus maan kiertoradalle pääsemiseksi:

Rakennetaan suuri ritsa, jolla haluttu esine ammutaan taivaalle.

Rakennelman voisi sijoittaa riittävän jyrkkäreunaisten vuorten väliin Norjan vuonoon tai vaikka Grand Canyoniin. Teho olisi valtaisa, kun suurta "kuminauhaa" (kumia paremman materiaalin kehittäköön insinöörit) pingotettaisiin pari kilometriä. Pienet suunta tai voimavirheet voisi korjata ammuttavan laitteen pienemmillä rakettimoottoreilla.

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Tuli vaan mieleen, että kuinka suuri nopeus tarvitaan maapallon pinnalla, jotta päästäisiin ilman jatkuvaa työntövoimaa pois pallon gravitaatiokentästä. Luultavasti aika suuresta nopeudesta kyse.
Voisi käydä niin, että alus kuumenisi ilmakehässä liian suuren nopeuden takia.

Itse en jaksa asiaa laskea, jonkun muun homma

Vierailija
Heksu
No, vähintään 7km/s eli ~25000km/h tietysti, mutta ilmakehän kitkan vuoksi rutkasti enemmän.

Joo. Ja Columbia tuli suunnilleen samalla vauhdilla ilmakehään, eikä kestänyt kitkaa edes 80 (?) km korkeudessa. Eli kyseisellä ritsalla kai ammuttaisiin lähinnä metalliroiskeita yläilmakehään.

Vierailija

Kuinka paljon itse ritsa lämpiää?
Eli sulaako kumi(vast.) ennen kuin saadaan tarvittava nopeus.
Ääni on taatusti mahtava.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
180°
Kuinka paljon itse ritsa lämpiää?
Eli sulaako kumi(vast.) ennen kuin saadaan tarvittava nopeus.
Ääni on taatusti mahtava.

Kumiin, tai mihinkään muuhunkaan joustavaan kiinteään materiaaliin, ei voida varastoida sellaisia energiamääriä, että edes kuminauha itse saavuttaisi tuollaisia nopeuksia. Ei sinnepäinkään, kertaluokkaero on suuri.

Vierailija
Neutroni
180°
Kuinka paljon itse ritsa lämpiää?
Eli sulaako kumi(vast.) ennen kuin saadaan tarvittava nopeus.
Ääni on taatusti mahtava.



Kumiin, tai mihinkään muuhunkaan joustavaan kiinteään materiaaliin, ei voida varastoida sellaisia energiamääriä, että edes kuminauha itse saavuttaisi tuollaisia nopeuksia. Ei sinnepäinkään, kertaluokkaero on suuri.

Energian määrä lienee verrannollinen kuminauhan paksuuteen, mutta ei se siitä sen käyttökelpoisempaa tee. Siis vaikka energiaa voisi "ladata" satametriä paksuun kuminauhaan teoriassa niin paljon, että joku pölyhitunen kimpoaisi sillä energialla 7km/s, niin sen voiman saaminen pihalle siitä kuminauhasta ei onnistu. Pitäisi olla jotain rattaita tms välityksen muuttamiseksi ja niiden kestää se kohtuuton nopeus olomuotoaan muuttamatta.

Vierailija
jaalkaup
Tuli vaan mieleen, että kuinka suuri nopeus tarvitaan maapallon pinnalla, jotta päästäisiin ilman jatkuvaa työntövoimaa pois pallon gravitaatiokentästä.

---Minnehän saakka mielestäsi pitäisi päästä? Maan vetovoimahan ulottuu äärettömyyksiin, joten tarkoittanet jotakin riittävästi heikentynyttä kenttää.
Toisaalta millään yhdensuuntaisella työnnöllä et saa satelliittia kiertämään maata muuta kuin ellipsinmuotoista rataa, jonka toisessa polttopisteessä on maa, mutta valitettavasti ellipsin lyhin säde on pienempi kuin maan säde, jolloin osa satelliittisi kiertoradasta olisi maan pinnan alapuolella.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
Manasse

---Minnehän saakka mielestäsi pitäisi päästä? Maan vetovoimahan ulottuu äärettömyyksiin, joten tarkoittanet jotakin riittävästi heikentynyttä kenttää.
Toisaalta millään yhdensuuntaisella työnnöllä et saa satelliittia kiertämään maata muuta kuin ellipsinmuotoista rataa, jonka toisessa polttopisteessä on maa, mutta valitettavasti ellipsin lyhin säde on pienempi kuin maan säde, jolloin osa satelliittisi kiertoradasta olisi maan pinnan alapuolella.

Tähtitieteessä kappaleen sanotaan vapautuvan planeetan painovoimakentästä, kun sen kokonaisenergia suhteessa planeettaan on positiivinen. Toisin sanoen sillä on liike-energiaa enemmän kuin tarvitaan planeetan potentiaalikuopasta poispääsyyn. Tällöin pois pääsevä kappale ei enää milloinkaan palaa planeetan läheisyyteen, vaan etääntyy hyperbelin muotoista rataa ikuisesti. Rajanopeutta, jolla kappale juuri ja juuri pääsee pois, sanotaan pakonopeudeksi. Maan pinnalla se on reilut 11 km/s, mutta kauempana maasta pakonopeus pienenee painovoimakentän heikentyessä.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Miten olisi jos rakennettaiskin [size=150:xeofhecy]jättisuuri katapultti[/size:xeofhecy] ! Hitsattaisiin kaikki maailman sillat yhteen ja tehtäisiin kilometrien mittainen heittovarsi. Käytettäisiin Mont Everestiä tukipisteenä ja K2:sta vauhti painona !... Tietty pitäis ensin sahata K2 irti mannerlaatasta ja tehdä Everestin kylkeen sopivan kokoinen kolo 90 asteen kulmaan... Ja muita pieniä siirto operaatioita...

Eikös tässä olis jo ideaa !?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija

Nooo itse en haluisi siihen ritsaan mennä, meinaan sillä hetkellä ku ritsa päästetään irti voisi kiihtyvyys olla aikasti kova elikkä henki lähtisi perinsekunnin päästä( jos ritsa voitaisiin rakentaa ).
Itse olen kehitellyt jotain tuontapaista kuun pinnalle, toimintaperiaate hieman erillainen niin että kiihtyvyys olisi siedettävä, rakentaisin tietenkin kuuhun niillä roboteilla, jotka tekevät kuun pölystä aurinkokennoja, pienehkön(pieni ja pieni) meren niistä, jolloin saataisiin energia ja no alustana toimisi suurinpiirtein sellainen samanlainen kuin vuoristoradalla menee ne vaunut raiteilla. Raide vain olisi suora ja loppuisi jossainvaiheessa, eikä sen tarvitsisi mennä suoraan ylös päin voisi ampua sen jonkunverran vinoon jolloin se pyörähtäisi kuun ympäri tarvittavan määrän ja sitten alkaisi mennä tarkoitettuun osoitteeseen.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Hei tuosta Kuusta tulikin mieleen...

Kuuhun vain sopiva vintturi ja sieltä Maahan asti ulottuva vaijeri jolla vinssattaisiin (Maasta käsin kauko-ohjauksella) raketit avaruuteen !

Helppoa ja yksinkertaista ! Eikös vaan ?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija

Joskus olen pohtinut sellaisia asteroidista tehtyjä jättiläismäisiä käämejä, joita olis sijoitettu sopiviin kohtiin, ja ne sitten kiihdyttäis sellasia putkimaisia avaruusaluksia magneettikentällään. Energia tulis auringosta ja sitten purettais aina silloin ku joku alus lentäis sen "yli/ympäri". eka sellainen olis vaikka kuun paikkeilla, toinen Marsissa, kolmas jupiterin luona ja niin pois päin, ja rinkilä-alus lentäis sit jokaisen kautta ja sais aina lisää nopeutta, ilman et kuluis aluksen omat energiat.

Vierailija

Kuinkas kovaa muuten kuussa pitää hypätä että joutuu kiertoradalle?

Pienenä mietin että musta tulee isona astronautti ja tota tuli aikoinaan mietittyä että voisko siel vahingossa loikata niin kovaa ettei pääsiskään ihan heti takas kuunpinnalle...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat