F = ma, luonnonlaki vai voiman määritelmä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko F = ma mielestänne mieluummin voiman määritelmä vai luonnonlaki.

Onko oikein ajatella että luonnonlaki kuuluu: voima on suoraan verrannollinen massaan ja kiihtyvyyteen eli F = kma, josta on sitten saatu voiman määritelmä sopimalla k:n arvoksi 1.

Kommentit (10)

Vierailija
Heppu
Onko F = ma mielestänne mieluummin voiman määritelmä vai luonnonlaki.

Sekä että. Se on kaava, joka kuvaa luonnonlain toimintaa.

hmk
Seuraa 
Viestejä849
Liittynyt31.3.2005

Voiman määritelmä yleisesti on "liikemäärän aikaderivaatta", eli

F = dp/dt,

missä F ja p ovat vektoreita. Jos p = ma ja m = vakio, niin antamasi kaava seuraa. Jolloin voidaan sanoa, että F = ma seuraa suoraan määritelmästä.

Edit: Eli --> Jolloin.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Voimaahan voidaan tarvita tai käyttää ilman, että mikään varsinaisesti etenee mihinkään suuntaan. Näin ajateltuna F = ma, ei täytä laaja-alaisesti ajatellen voiman määritelmää ( kuten ei myöskään liikemäärän aikaderivaatta ).

Yksinkertaistetuissa tapauksissa se voi täyttää molemmat kriteerit, mutta laajemmin käsitettynä ei kumpaakaan. Myös massan käsitekin on inertian tuntemattomuuden takia hieman epäselvä.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä25141
Liittynyt13.5.2005
David
Voimaahan voidaan tarvita tai käyttää ilman, että mikään varsinaisesti etenee mihinkään suuntaan. Näin ajateltuna F = ma, ei täytä laaja-alaisesti ajatellen voiman määritelmää ( kuten ei myöskään liikemäärän aikaderivaatta ).

Mikä on voiman "laaja-alaisesti ajateltu" määritelmä?

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Kiihtyvyyden ei tarvitse olla missään määrin liikettä, vaan esimerkiksi painovoimakiihtyvyys g vaikuttaa, vaikka kappale pysyisi paikoillaan. Nopeus edellyttää liikettä, mutta kiihtyvyys ei, koska kiihtyvyy on olemassa, vaikka nopeus on nolla.

Kiihtyvyyttä pitää tarkastella esim. painovoiman, magneettikentän tai sähkökentän aiheuttamana vuorovaikutusta, tai oikeastaan kaikkien näiden. Tällöin kiihtyvyydeksi a muodostuu vaikkapa painovoimavuorovaikutuksesta saatava vakio g, joka kuitenkaan todellisuudessa ei ole vakio, vaan riippuu kappaleiden massoista ja etäisyyksistä. Sähkökentälle on vastaavasti oma laskukaavansa kiihtyvyyden määrittelemiseen, kuten myös magneettikentälle.

Vierailija

Se kylläkin on luonnonlaki ja voiamn määritelmä, kunhan tiedät, missä
se pätee. Ja missä se EI PÄDE, on vetovoiman lähde, eli kuten sanotte Herralle uskollisina " painovoiman" aiheuttaja. Vetovoima on suorassa suhteessa lähdemassaan lähtevään ENERGIAAN. Sehän ei varsinaisesti itse vedä kohdettaan, vaan saa kohteensa liikkumaan lähdettä kohden, kohteen omalla energialla. Vetovoima ei kulu kohteessaan, vaan päinvastoin saa siitä lisäpotkua. Mutta jos sovellatte tuota voimakaavaanne lähdemassan aiheuttamaan vetovoimaan, tulos mene päin Prinkkalaa. Mutta täsäs kyllä on kyllä nykyään sekasotkua, amerikkalaiset sekopäät ovat noin kyllä koettaneet määrätä, ja uskossa ameirkkalaiseen Heraan tälläkin palstalla on ollut tuota yrittäviä sotkijoita. Sekoittelu yrittää perustella myös " mustien aukkojen" ylivertaista vetovoimaa. Semoistakaan ei ole, vaan " valon pysäytys" johtuu elektroniverhosta.

Huomaa mitä tarkoitan. Itse putoavaan, vaikka Maahan, massaan kaava pätee.

Vierailija
ArKos itse
Sekoittelu yrittää perustella myös " mustien aukkojen" ylivertaista vetovoimaa. Semoistakaan ei ole, vaan " valon pysäytys" johtuu elektroniverhosta.

Missäs näin sanotaan? Urantiassa? Elektroniverhoko se saa aikaan valonsäteen kaareutumisen suurten vetovoimakenttien läheisyydessä? Ja millähän voimalla?

Vierailija
ArKos itse
Se kylläkin on luonnonlaki ja voiamn määritelmä, kunhan tiedät, missä
se pätee. Ja missä se EI PÄDE, on vetovoiman lähde, eli kuten sanotte Herralle uskollisina " painovoiman" aiheuttaja. Vetovoima on suorassa suhteessa lähdemassaan lähtevään ENERGIAAN. Sehän ei varsinaisesti itse vedä kohdettaan, vaan saa kohteensa liikkumaan lähdettä kohden, kohteen omalla energialla. Vetovoima ei kulu kohteessaan, vaan päinvastoin saa siitä lisäpotkua. Mutta jos sovellatte tuota voimakaavaanne lähdemassan aiheuttamaan vetovoimaan, tulos mene päin Prinkkalaa. Mutta täsäs kyllä on kyllä nykyään sekasotkua, amerikkalaiset sekopäät ovat noin kyllä koettaneet määrätä, ja uskossa ameirkkalaiseen Heraan tälläkin palstalla on ollut tuota yrittäviä sotkijoita. Sekoittelu yrittää perustella myös " mustien aukkojen" ylivertaista vetovoimaa. Semoistakaan ei ole, vaan " valon pysäytys" johtuu elektroniverhosta.

Huomaa mitä tarkoitan. Itse putoavaan, vaikka Maahan, massaan kaava pätee.

Jos ei silti unohdeta voiman ja vastavoiman lakia, sekä termodynamiikan lakia siitä, ettei energiaa voi luoda, eikä tuhota.

Vetovoiman "lähde" on yhtäaikaa molemmat massat, joka saa ne lähestymään toisiaan - aina - ja systeemin voimien summa on yhteensä pyöreä nolla. Kumpikaan kappale ei siis lähetä energiaa mihinkään, sillä muutoin olisi mahdollista irroittaa toinen kappale systeemistä ja säilyttää sen "kaappaama" energiamäärä, joka näkyisi sitten systeemin ulkopuolisissa ilmiöissä vaikka energian lähde poistuisi.

Termodynamiikan laki taas rikkoutuu sillä väitteellä, ettei energia kulu mihinkään. Jos energia ei kulu mihinkään, mutta sitä silti lähetetään, luodaan energiaa ei mistään. Tämä mahdollistaisi mm. ikiliikkujan.

Jos olisi jotain erillistä painovoima-energiaa, sitä täytyisi voida myös varastoida, jolloin voitaisiin nähdä kappaleiden painon kasvua riippumatta niiden massasta (mukaanlukien liikemassa suhteellisuusteoriassa). Tätä ei ole havaittu. Kyseessä onkin potentiaalienergia, joka riippuu täysin siitä minkä suhteen vuorovaikutusta tarkkaillaan.

Toisaalta, kuka minä olen sinun uskontoasi muuttamaan.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
-:)lauri
David
Voimaahan voidaan tarvita tai käyttää ilman, että mikään varsinaisesti etenee mihinkään suuntaan. Näin ajateltuna F = ma, ei täytä laaja-alaisesti ajatellen voiman määritelmää ( kuten ei myöskään liikemäärän aikaderivaatta ).



Mikä on voiman "laaja-alaisesti ajateltu" määritelmä?

Tuntuu vaikealta määritellä voimaa yhteismitallisesti sekä yksikäsitteisenä, että laaja-alaisena. Äkkiseltään voimaan liittyy aina jännityksen aikaansaaminen kappaleen rakenteessa, eli sisäisten vuorovaikutusten osalta.

Toisaalta voima esim. gravitaatiokentän aiheuttamana ei vaikuta kappaleen sisäiseen rakenteeseen, vaikka synnyttääkin kiihtyvyyden. Lisäksi voima voi vaikuttaa hiukkaseen, jolla ei varsinaista rakennetta edes voida ajatella olevan. Vaikuttaako voima(kenttä) silloin hiukkasen kenttää vai liikuttaako se hiukkasta suoraan?

Tässä pitäisi saada esiin joku energialähtöinen ajatusmalli, eli täytyy jatkaa pohtimista, ellei jollakulla löydy valmista vastausta.

Edit: Voima liittynee aina energian muodonmuutokseen.

Vierailija
Andúril
ArKos itse
Sekoittelu yrittää perustella myös " mustien aukkojen" ylivertaista vetovoimaa. Semoistakaan ei ole, vaan " valon pysäytys" johtuu elektroniverhosta.

Missäs näin sanotaan? Urantiassa? Elektroniverhoko se saa aikaan valonsäteen kaareutumisen suurten vetovoimakenttien läheisyydessä? Ja millähän voimalla?

Varmasti ei Urantiassa.

Mikä on suuri ja mikä ei. Kyllä miljoonan aurinkomassan vetovoimaenergia Aurinkoon verrattunaan tietysti on miljoonakertainen, ja Maahan verrattuna biljoonakertainen, sikäli kuin olememyhtä mieltä edes Auringon massasta, ja siitäkään ei ole nyt oltu yhtä mieltä.
Vaan katsopas itse, mitä seuraa, jos vetovoimaksi kirjoitat massakertoimen mukaisesti newtoneita.Newtonit kun pitää kirjoittaa siten, että otat kertoimesta neljännen juuren! Tästä on kinattu äskettäin palstalla, ja vastapuoleni hörhöt uskoivat nojaavansa laitostieteeseen.
Niin ovat USAlaiset opettaneet uskomaan.

Miljoonankin aurinkomassan tiheämassan vetovoima on vielä erittäin kaukana valoa pysäyttävästä, olipa se muuten suurta mielestänne tai
ei. Ja silloin "mustaukko"-ilmiöön pitää löytää muu pätevämpi syy.

Tiheämassassa atomitila on romahtanut. Siihen asti asian tunnustaa myös " kapitalistinen tiedemies". Kun ydinhiukkaset ovat vieri vieressä, elektronmeille ei ole mutta paikkaa kuin ola verhopintana. Myöskään vedylle ja heliumille ei iole paikaa tiheämassassa.

Sama voima, joka sinkoaa fotonin ulos, käsitykseni mukaan juuri atomin elektronmista, se sama voima, ja vain se, on riittävän vahva myös pysäytykseen.

Tuo väitetty valoin kaartanminen vetovoimakentässä, kuinkahan vahvaa tietoa siitä on, vai sittenkin vain vahvaa uskoa. Kun en omaa ainiestoa asiasta, en voi ottaa asiaan kantaakaan. Olkoonpa tottakin, se kuitenkin on ihan eri asia kuin ylivertainen valoa pysätyttävä vetovoima.

Uusimmat

Suosituimmat