Sahara kostua metsittymään tai viljeltäväksi?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuten tiedetään, Sahara viimeisen jääkauden jälkeen oli kosteahko, siellä
oli järviä, joka ja metsiä, ja monipuolinen eläimistökin. Kosteuden syy
ölie ollut se, että kosteat virtaukset Atlantilta ja Välimereltäkin pääsivät kauas Saharaan. Viimeiset tuhannet vuodet sen on estänyt pysyvä vahva korkeapaine.

Ennustetta tiedeväen piirissä, että kylmä paluuvirtaus pohjoisesta, ja merellä Kanarian virta, heikkenisi. Siitä ollaan johtavinaan Golf-virran heikkeneminen. Juolahti mieleen, oljenkortena lämpiämistä vastaan, Eurooppakin nääs jäähtyisi.

Minä näen tuossa heikkenemisessä mahdollisuuden, että itse Saharan korkeapainekin heikkenisi, ja näin jälleen pitkästä aikaa kosteat virtaukset pääsisivät kauas Saharaan. Metsittyminen ja metsittäminen ei nykyaikana olisi ainoa vaihtoehto, vaan siellä olisi mahdollista viljelyalaa
satoja miljoonia hehtaareja, siis vastaavaa kuin Euraasian, Kiinan ja
Pohjois-Amerikan laajat pellot ja laidunmaat.

Eli, ilmaston lämpiämisen kaikki vaikutukset eivät ole huonoja, vaan päinvastoin edulliset voivat jopa ylittää huonot. Pitäsis katsoa kkaikkia vaiktuksia eikä vain huonoja ja epäedullisia.

Äskeinen sääuutinen, valottamaan ilmiötä. Äskettäin Kanarian ylitti lännestä saapunut vahva myrsky, ja vettä tuli myös. Käsittääkseni sillä oli vielä voimaa jäljellä mennä ainakin satoja kilometrejä läntiseen Saharaan.

Miksi Eurooppa tuossa yhteydessä jäähtyisi? Päinvastoinhan aiemman kostean Saharan aikoina täälläkin oli lämpimämpää kuin täällä edes nykyään, kun puhutaan jo ilmaston lämpenemisestä.

Lisäsin äänestyksen tänään 14.12

Sivut

Kommentit (39)

Vierailija
kunkku
eikös viime vuodet ole olleet ne kuumimmat euroopassa..?

Näyttäisi siis pikemmin kuumenevan..?

Niin siis toistaiseksi. Toisin on jos se golf-virta hiipuu.

Vierailija
kunkku
eikös viime vuodet ole olleet ne kuumimmat euroopassa..?

Näyttäisi siis pikemmin kuumenevan..?

Ainakin 7 vuotta on pallon keskilämpötila laskenut huipustaan v 1998.

Vierailija

Lämpeneminen ja kesässä kuumeneminne Euroopassa ynnä kuivuminen mm. Saharan eteläpuolella ovat vasta ensi oireita. Mitä kaikkiaan seuraa, sitä ei ole käsitelty.

Ainakin Euroopassa lämpenemine johtaa seurauksiltaan matalapaineisiin, ja näistä seuraisivat vahvistuvat virtaukset Atlantilta. Ja tämä alue siis voisi laajeta Saharaan. Kun nyt on Golf-virran suuntainen lounaisvirtaus, se vain muuttuisi ehkä vielä lämpimämmäksi läntiseksi virtaukseksi. Eli
Eurooppa lämpenisi, ja oli myös entistä kosteampi.

Kesäisin ajoittain Sahanran korkeapaine vaikuttaa Euroopassa asti.
Entä miten, jos se lakkaisi, minne se poistuisi. Siihen avatuu kaksi reittiä.
Toinen johaa kohti tropiikkia Sahran etreläpuolele, joka päinvastoin sekin alkaisi kostua. Toinen ovi johtaisi Lähi-Idän kautta Venäjälle. Ja kun yhdistämme virtauksia, Euroopan, erityisesti pohjoisen, ympärille muodostuisi kiertävä mutta sijainiltaan melko pohjoinen virtaus, idässä siis pohjoiseen, lännessä etelään, mutta etelässä yhdistyisi Välimeren länsivirtaukseen.

Jotkin syyt johtivat tuhansia vuoria sitten pysyvään korkeapaineeseen Saharan ja sen jatketta olevan Arabian niemimaan ylle. Luulen, että syy oli ilmaston jäähtyminen. Ja sen perussyy voi olla vain Auringosta tulevan säteilyn väheneminen.

Hiilidioksidin osuus ilmastonmuutoksiin on yhä kiistanalainen asia. Se, mikä ainakin ja todella vaikuttaa, on Aurinko. Tämä on levitetyssä hegemoniatiedossa kuitenkin tekijä, joka olöleen vain olemassa ja säteillen on täysin riippumaton maailman suurporvariston hegemoniasta.
Mieluummin käsiteltäköön hiilidioksidipäästöjäkin kuin Aurinkoa.
Ja kuvaan kuuluu tähtitieteen puollea, että emme saa edes pätevää varmaa tietoa Auringon massasta. Iältäänkin se on aina ikinuori nainen, aina viidin miljardin vuoden.

Vierailija
ArKos itse

Ennustetta tiedeväen piirissä, että kylmä paluuvirtaus pohjoisesta, ja merellä Kanarian virta, heikkenisi. Siitä ollaan johtavinaan Golf-virran heikkeneminen. Juolahti mieleen, oljenkortena lämpiämistä vastaan, Eurooppakin nääs jäähtyisi.

Virtaukset heikkenevät, koska siellä, missä Golf-virran pitäisi painua pohjaan ja palata takaisin etelään, veden suolapitoisuus on laimennut liiaksi, eikä vesi enää meinaa painua alas. Laimentumisesta syytetään lisääntynyttä sadantaa ja jäätikön sulamista, joista taas syytetään ilmastonmuutosta, josta syytetään lisääntynyttä ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuutta.

Juurihan bbc:n verkkouutisissa ja tiede.fi:nkin uutisissa todettiin, että Afrikka pikemminkin kuivuu.

Eipä se, että Euroopassa olisi talvella -60 pakkasastetta, hirveästi auttaisi, jos Afrikassa paahduttaisiin +60 asteessa.

Vierailija

Jos ja minkä verran jäähtynyttä Golf-virtaa painuu pohjaan, taitaa olla
tieto siitä aika epävarmaa. Sen sijaan ihan tunnettu paluuvirtaus on Kanarian virta. Siitä tässä ja myös korkean melko vakinaisen ilmanpaineen heikkenmisestä on kyse. Ja minä väitän, että voikin
tulla vain muutos lounaisvirtauksesta läntiseksi, jolloin myös Euroopassa ainakin pohjoinen lämpenisi.

Paluuvirtoja, mutta eivät kuitenkaan Golf-virran suoria jatkeita, ovat
myös Labradorin virta ja idässä Ojas^ivo.

Tällä hetkelä mm. Saharan eteläpuolella Afrikka kuivuu. Mutta näin ei juuri sillä seudulla jatku, jos Sahara muuttu märemmäksi.

Sen sijaan Kongon sademetsät ovat syntyneet melko hiljattain, ja voivat muutua jälleen kuivemmiksi, jos ja kuin kosteus sataa pois ennen aluetta.
Amazonin alueella havaitaan kuivumisilmiöitä jo nyt.

Suuret muurokset siis ilmatossakin mahdollisia. Vaan päätekijänä ovat aina olleet Auringon vaihtelut. Ja se viimeksi on taas vaihteeksi lämmennyt. Taantumuksellinen suurporvaristo ja taantumukselliset vihreäketkut eivät halua ottaa Aurinkoa ollenkaan huomioon.

sipu250
Seuraa 
Viestejä399
Liittynyt23.3.2005

BBC:n sivuilla on tänään kartta josta näkyy nykyinen käsitys Atlantin virtauksista.

http://news.bbc.co.uk/1/hi/sci/tech/4485840.stm

Tropiikissa näkyvä pyörre on sikäli mielenkiintoinen että sen vahvistuminen saattaisi selittää pari viime vuosien anomaliaa. Toisaalta v. 2004 syntyneen hurrikaanin Etelä-Atlantilla, toisaalta tämän vuoden kaksi hurrikaania jotka liikkuivat epätavallisia reittejä itään (toinen rantautui Portugaliin, toinen Kanarialle/Marokkoon).

Sinänsähän vastaavilla leveysasteilla on yleisesti hurrikaaneja muilla valtamerillä. Australia ja Afrikan itärannikko kokevat niitä säännöllisesti, joten Brasiliakin on sikäli mahdollisuuksien rajoissa. Meksikon länsirannikolle tulee lännestä myrskyjä joka vuosi, joten miksi siis ei Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan?

Se että Atlantilla niitä ei ole vastaavalla tavalla ollut aikaisemmin, johtuu sekä merivirtojen että ilmakehän suuren skaalan virtausten rakenteesta. Herää kysymys olisiko tämä rakenne nyt horjumassa, syystä tai toisesta.

BBC:n raportoiman tutkimuksen perusteella horjumisesta olisi jotain alustavaa näyttöä.

Vierailija
ArKos itse
Kuten tiedetään, Sahara viimeisen jääkauden jälkeen oli kosteahko, siellä
oli järviä, joka ja metsiä, ja monipuolinen eläimistökin. Kosteuden syy
ölie ollut se, että kosteat virtaukset Atlantilta ja Välimereltäkin pääsivät kauas Saharaan. Viimeiset tuhannet vuodet sen on estänyt pysyvä vahva korkeapaine.

Ennustetta tiedeväen piirissä, että kylmä paluuvirtaus pohjoisesta, ja merellä Kanarian virta, heikkenisi. Siitä ollaan johtavinaan Golf-virran heikkeneminen. Juolahti mieleen, oljenkortena lämpiämistä vastaan, Eurooppakin nääs jäähtyisi.

Minä näen tuossa heikkenemisessä mahdollisuuden, että itse Saharan korkeapainekin heikkenisi, ja näin jälleen pitkästä aikaa kosteat virtaukset pääsisivät kauas Saharaan. Metsittyminen ja metsittäminen ei nykyaikana olisi ainoa vaihtoehto, vaan siellä olisi mahdollista viljelyalaa
satoja miljoonia hehtaareja, siis vastaavaa kuin Euraasian, Kiinan ja
Pohjois-Amerikan laajat pellot ja laidunmaat.

Eli, ilmaston lämpiämisen kaikki vaikutukset eivät ole huonoja, vaan päinvastoin edulliset voivat jopa ylittää huonot. Pitäsis katsoa kkaikkia vaiktuksia eikä vain huonoja ja epäedullisia.

Äskeinen sääuutinen, valottamaan ilmiötä. Äskettäin Kanarian ylitti lännestä saapunut vahva myrsky, ja vettä tuli myös. Käsittääkseni sillä oli vielä voimaa jäljellä mennä ainakin satoja kilometrejä läntiseen Saharaan.

Miksi Eurooppa tuossa yhteydessä jäähtyisi? Päinvastoinhan aiemman kostean Saharan aikoina täälläkin oli lämpimämpää kuin täällä edes nykyään, kun puhutaan jo ilmaston lämpeenmisestä.

Pelkkä vesi ei pelastaisi Saharaa. Ensinnäkin suosittelisin tutustumaan esim. lukion maantiedon kirjan avulla maapallon tuulijärjestelmään joka luo juuri tuon korkeapaineen Saharan ylle. Toiseksi Saharaan pitäisi ensin saada jonkinlainen maannos, eikä pelkkää kivikkoa ja hiekkaa, jolloin kasvit saisivat jostain ravinteita. Tällainen toki tapahtuisi luonnostaan, mutta siihen menisi taas monia tuhansia vuosia. Ja toisaalta ihminen on jo laajamittaisilla maanviljelyksillään Saharan raja-alueilla (mm. Sahelin alueella) aiheuttanut aavikon leviämisen yhä kauemmas, koska maanviljelys on kuluttanut kokonaan niukkaravinteisenkin maannoksen, jolloin kasvit eivät enää kasva. Joten vaikka Saharaan saataisiin lisää kosteutta, ei se todellakaan auttaisi pitkään, pitkään aikaan jos koskaan ihmisen maanviljelystä.

Ja mitä ilmaston lämpenemiseen tulee, ennemminkin Etelä-Eurooppa on aavikoitumassa kuivuuden seurauksena kuin lämmin ja kostea ilmanala leviämässä Välimeren yli etelään. Siihen on syynä se, että yleinen tuulen suunta on lounaasta, jolloin kostea ilma ei pääse etelään ja toisaalta tällöin kuiva ilma pääsee pohjoiseen. (tämäkin selviää siitä maapallon tuulijärjestelmästä)

Lisäksi on huomioitava, että kaikki mantereet ovat liikkuneet vuosimiljooninen aikana ympäri maapalloa. Suomikin oli miljoonia vuosia sitten maantieteellisellä päiväntasaajalla, mutta sittemmin ovat mannerlaatat liikkuneet paljon ja Suomi siirtynyt mukana pohjoiseen.

Ja mitä tulee aurinkoon, auringon säteily noudattaa muistaakseni n. 11 vuoden syklejä, joissa vaihtelee suuremmat ja pienemmät säteilymäärät. Vielä 1990-luvulla oli menossa suuren säteilyn jakso, mikä luonnollisesti nosti myös maapallon lämpötiloja. Nyt auringon säteily on taas himmeämpää, mutta maapallon lämpötilat eivät ole laskussa.

Lopuksi on pakko sanoa, että minulla on jo ikävä kunnon lapsuuden talvia, kun lunta oli varmasti jouluaattona (tai ainakin paljon varmemmin kuin nykyään). Minä en kaipaa lämpimämpää ilmastoa Suomeen, koska sen mukana tulee paljon uusia tauteja ja pöpöjä, loisia ja tuholaisia. Pakkanen on sentään pitänyt niistä suurimman osan poissa.

Vierailija

Jälleen yksi, joka leivttää plastalle paskaa - - -, ei kun puutteellisesti omaksumaansa laitotieteen tietenkin ehdottoman totta ja pysyvää tietoa.

Että Saharan yllä on ollut tuhansia vuosia pyysä korkeapaine, sen mainitsen itse ihan avauksessa. Vaan jääkauden jälkeen tuhansia vuosia ei ollut niin. Siihen aikaan oli Pohjolassa lämmintä. Vaan kyse onkin siitä, että Sahran korkeapaine voisi heiketä, ihan kadota. Ja tästä ovat jo oireita matalapaineiden ja ihan hirmumyskyjenkin reitit epätavallisen lähelle.

Ihan viimiesten miljoonienkin vuosien aikana mannerlaattojen yleinen asema ei ole paljoa muuttunut. Vaan aseta tilalle vähintään 50 miljoonaa vuotta tai enemmän. Dinosaurusten aika, sitten lintujen aika, sitten ensimmäisten nisäkkäiden aika, jona mm. hevonen oli jäniksen kokoinen.

Vierailija

Tuo 11 vuoden auringonpilkkujakso on ainoastaan yksi mahdollinen.
Toine on noin 10 sellaista jaksoa, yhden pohjalukema sattui Suomen suurten nälkävuosien aikaan ja viimeisin siis 1970-luvulle. Vaihteluja on myös tuhansien vuosien välein, sattuvat mm. jääkausiin, ja viimeinen kylmä jakso 1500-luvun jälkipuolelta sunnilleen samaiselle 1970-luvulle.
On niinkin suuri vaihtelu kuin 550 miljoonaa vuotta. Eli nyt oltaisiin suunnilleen ssmassa vaiehesa kuin monisoluisen elämän historian alussa.
Ja tuota laajinta Auringon vaihtelua noudattavat myös Maan mannerlaattojen liikkeet. Lähtökohta, kun Auringon säteily Maan kuoreen vähenee, se alaka repeillä ja yhtenäinen manner hajota. Nykyiset mantereet ovat tulosta muinaisen vielä dinojen ajan alkupuolella olleen yhtenäisen Gondwana-mantereen hajoamisesta. Vastaavasti lämpenemisen pitkä jakso johtaa mannerten kokoontumiseen jälleen yhteen.

Vierailija

Juuri äsken tilanne sääkartalle. Europan korkeapaineesta työntyy kieleke/sadealue Välimeren yli jonnekin Tunisiaan ja Libyaan.

Vierailija
ArKos itse
Juuri äsken tilanne sääkartalle. Europan korkeapaineesta työntyy kieleke/sadealue Välimeren yli jonnekin Tunisiaan ja Libyaan.

Ne ovat kuitenkin vain ihan Pohjois-Afrikkaa, eivät Saharaa. Se, että jotkin säärintamat ulottuvat Välimeren yli, ei tarkoita että niistä koskaan sataisi mitään Saharaan (välttämättä. pakko se on ihmisen johonkin uskoa. Minä uskon siihen, ettei Golf-virran muutos toisi sateita Saharaan)

Vierailija
Ceanna
ArKos itse
Juuri äsken tilanne sääkartalle. Europan korkeapaineesta työntyy kieleke/sadealue Välimeren yli jonnekin Tunisiaan ja Libyaan.



Ne ovat kuitenkin vain ihan Pohjois-Afrikkaa, eivät Saharaa. Se, että jotkin säärintamat ulottuvat Välimeren yli, ei tarkoita että niistä koskaan sataisi mitään Saharaan (välttämättä. pakko se on ihmisen johonkin uskoa. Minä uskon siihen, ettei Golf-virran muutos toisi sateita Saharaan)

Katsopa karttaa. Saharan ulottuu kyllä Tunisian, Libyan ja Egyptinkin rannikolle, idässä sitä rajoittaa Niilin laakso ja suisto, lännessä Atlas-vuoristo on korkeampi kohta, jossa sataakin hiukan enemmän.

Kylläkin yksipuolistin. Nimenomaan talvella sadealueita ainakin Välimereltä
kulkee Saharaan. Jokseenkin kaikissa maapallon autiomaissakin sataa joskus. Vain Atacaman autiomaassa Chilessä ainakaan europpalaisalkuperäiset eivät ole todenneet sataneen koskaan.

Kysymys onkin siitä, voivatko nuo nykyään satunnaiset sateet muuttua Saharassa varsin säännöllisiksikin ja ulottua yhä kauemmas sisämaahan, ja tähän olisi edellytys mainittu pysyvän korkeapaineen katoaminen, kenties jälleen tuhansiksi vuosiksi. Ja minne sitten sateensa luovuttanut ilma poistuisi, se etelään päin suunnilleen olisivat nykyiset Kongon ja Amazonasin sademetsät, jotka kuivuisivat, ja sitäkin ilmiötä jo havaitaan.
Toinen poistumishaara johtaisi koilliseen Venäjälle, ja kokonaisuutena syntyisi Eurooppaa kiertävä ilmanpyörre, jonka sisäpuolella ilmasto lämpenisi, kuten se oli lämmintä varsin pitkään 1500-luvulle saakka.
Grönlannin rannikolla oli runsaasti ihan asuttavaa aluetta, ja Islannissa kasvoivat metsät.

Olin näkevinäni, että kesäinen korkeapaine Venäjälläkin viivähti varsin pitkään syksyyn, kun normaalisti korkeapaine ja talvi alkavat jo lokakuussa, kuten Napoleonin pyrkiessä Moskovasta pois ja Hitlerin joukkojen Moskovaan. Ja että viiveeseen syy oli lounaasta tuleva lämmin ilma.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat