Ulkoistamisen ja yksityistämisen slippery slope

Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Nykyäänhän on muotia niin yritysmaailmass akuin yhteiskunnankin taholta myydä, yskityistää ja ulkoistaa mahdollisimman paljon toimintoja, ja siten päästä eroon omistuksen j ahallinnoinnin raskaista taakoista sekä saada smaat toiminnot kilapilutuskelpoisiksi osto- ja myyntihommeleiksi budjettiin. Sinänsä ihan järkevää ja ymmärrettävää, mutta juolahti mieleeni mitä tapahtuisi, jos vietäisiin trendi äärimmillene. Tarkoituksena olisi siis pohtia ulkoistusken ja yksityistämisen soveltamista äärimmilleen vietynä valtion tapauskessa. Erilaisia "worst case" (tai "best case") -skenaarioita voisi siis kehitellä, jos aisan pohtiminen kiinostaa.

Mitä tapahtuisi tai voisi tapahtua, jos esimerkiksi armeija, poliisi, terveydenhuolto yms. yksityistettäisiin ja/tai ulkoistettaisiin täysin? Entä jos kunnat yksityistettäisiin? Yritykset tai yhteisöt voisivat ostaa kuntia kaikkinensa, vaikkapa jonkin suuren teollisuuslaitoksen tapauksessa tämä saattaisi olal luontevaa; perustaa oma yhtiön henkilökuntineen hallinnoima ja omistama kunallinen elin. Toisaalta jonkin kunnan asukkaat voisivat ostaa oman auinkuntansa ja perustaa siitä vaikkapa osakeyhtiön.

Entä jos ulkoistettaisiin em. poliisilaitoksen lisäksi myös lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta? Siis oikeuslaitos voisi olla yritys(-ksiä) jossa ammattituomarit saavat tilaustöinä oikeudenkäyntejä. Tilaaja antaisi aina kaupan solmimisen yhteydessä alihankkijalle spekseinä haluamansa sovellettavan lain ja esim. syytetyn. Lainsäädäntäkin voitaisiin yksityistää ja kilpailuttaa; halvimmalla parhaat kansalaisia miellyttävät lait ja asetukset tuottava firma menestyisi todennäköisesti parhaiten.

Muodostuisiko yhteiskunnasta näin optimaalinen ja tehokas ihmisen elämänlaadun maksimoija, vaiko epäinhimillinen ja julma rahantuotantokoneisto? Ehdottakaa omia hyviä ja huonoja ajatuksianne.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kommentit (4)

Vierailija

Teollisuuden komponenttien standardointielin on kuin
teollisuuslaitosten yhteiskunta. Jos ei sovittaisi,
että on tietyn kokoisia ruuveja ja muttereita, niin
komponentit eivät olisi keskenään yhteensopivia.
Standardointielimen ei tavallaan ole pakko olla
valtiollinen vaan se voi olla teollisuusyritysten
yhdessä ylläpitämä. Jos joku teollisuusyritys sitten
tekisi ihan oman tyyppiset erikoiset komponentit,
niin tuo teollisuusyritys ei saisi komponenttejaan
kaupaksi.

Entä yhteiskunta noin niinkuin muuten?
Yhteiskunta muodostuu aina ihmisistä,
jotka ovat liittoutuneet tavalla tai toisella.
Jos Suomesta lakkautettaisiin kaikki valtiolliset
ja kunnalliset elimet, seurauksena olisi kaaos,
koska lakkauttamisen jälkeen ihmiset olisivat
omillaan. Koska elimet olisi lakkautettu, niin
kestäisi pitkän aikaa, ennen kuin uusia olisi
tilalla.

Muut valtiot korkeintaan nauraisivat ja ottaisivat
"hoteisiinsa" kaaokseen ja kurimukseen
ajautuneen valtion jäänteet. Lisäksi osa
kaaoksessa olevan valtion osista voisi jopa
haluta liittoutua muiden ehjien valtioiden
kanssa.

Mutta jos virastojen yms. yksityistäminen tapahtuisi
vähitellen siten, että voisi olla monia eri lakeja,
niin tuloksena olisi silti ison luokan
epäonnistuminen. Syy epäonnistumiseen on siinä,
että ihmisiltä kuluisi hirveästi aikaa erilaisten
lakien ja muiden asioiden pohtimiseen / tilaamiseen /
käyttämiseen / haastamaan oikeuteen / mihin
niistä lukemattomista oikeuksista / vaihdetaan
oikeutta / spekuloidaan / juonitaan / riidellään jne...

Aivan kuten teollisuudessa tarvitaan standardointielin
komponenteille, niin yhteiskunnassa on hyvä olla
tietyt standardit lait ja prosessit.

Toisaalta, jos meillä kerran on jo yhteiskunta,
niin miksi se pitäisi yksityistää? Jos yhteiskunta
yksityistettäisiin paloittain, se olisi yhteiskunnan
hajoittamista. Yhteiskunnan toiminnot annettaisiin
pois yhteiskunnan hallinnasta. Periaatteessa
esim. armeija voitaisiin yksityistää, mutta mitä
järkeä siinä on? Eikö ole parempi että yhteiskunta
omistaa armeijansa? Yhteiskunta voisi edelleen
osana yksityistämisen ehtoja vaatia, että
yhteiskunta saa edelleen hallita armeijan päätöksiä.
Mutta miksi sitten pitäisi yksityistää, kun
yksityistämisen takia yhteiskunta joutuisi paitsi
kustantamaan armeijan kulut kuten aina ennenkin,
niin myös maksamaan voittoa
armeijapalvelu-yksityistäjä-firmalle? Armeijabisnekseen
ei tietenkään yritykset helposti edes pääse, joten
yhteiskunta tulisi riippuvaiseksi tuosta firmasta
- ihan suotta.

Jos taas jokin yritys voisi ostaa alueen ja perustaa
oman kuntansa, niin... Teollisuusyritykset
voivat ostaa maata tänäänkin. Kuntia ne eivät voi
perustaa, mutta firmassa töissä olevat kyseisellä
alueella asuvat työntekijät voivat osallistua kunnalliseen
politiikkaan. Jos taas firma voisi perustaa ihan oman
kuntansa, valta lähtisi pois kansalta ja olisi
kokonaan firman. Firma voisi julistaa kunnassa
ihan mitä lakeja tahansa, ja sehän ei ole enää
ihannoitavaa. Jos firma omistaa jonkin alueen,
niin sen alueen omistaisivat firman omistajat -
eivät firman työntekijät.

Yhteisöt myös voivat ostaa maa-alueita, mutta
eivät voi perustaa kuntia. Jos yhteisö omistaisi
kunnan kaikki maat.... Usein se ei ole tarpeen.
Esim. riittää, että omistaa enemmistön / tarvittavat
alueet. Nykyään yhteisöillä ei edes ole kovin paljon
jäseniä, paitsi puolueilla ja kirkolla. Mutta nehän
jo määräävät omista asioistaan tänäkin päivänä.

iisakka
Seuraa 
Viestejä846
Liittynyt30.9.2005

Noin laajoihin visiohin ei minun mielikuvitukseni riitä. Kerron vain pari pienempää ajatusta.

Kuntien työntekijöiden hommissa olisi kyllä vielä tehostamis- eli käytännössä kai ulkoistamiskirveelle töitä. Joissain kaivuuhommissa on joskus nähty 1 ukko kaivurin ohjaimissa ja 6 muuta lähistöllä lapioihin nojailemassa. Ja näitä esimerkkejähän riittää.

Se tehostamisen tarpeesta. Entäs ongelmista? Kun organisaatio antaa työn ulkopuolisen tehtäväksi ja potkii omat osaajansa pois, organisaatio menettää ihmisten mukana aiheeseen liittyvän osamisensa. Kuitenkin jos jotain työtä ulkopuolisella teetetään, sitä pitäisi osata valvoa ja sen tuloksia arvioida. Kun ei osata, voi tämä ulkopuolinen helposti huijata ja laiminlyödä työn laatua eri tavoin.

Vierailija
Kosh
Nykyäänhän on muotia niin yritysmaailmass akuin yhteiskunnankin taholta myydä, yskityistää ja ulkoistaa mahdollisimman paljon toimintoja, ja siten päästä eroon omistuksen j ahallinnoinnin raskaista taakoista sekä saada smaat toiminnot kilapilutuskelpoisiksi osto- ja myyntihommeleiksi budjettiin. Sinänsä ihan järkevää ja ymmärrettävää, mutta juolahti mieleeni mitä tapahtuisi, jos vietäisiin trendi äärimmillene. Tarkoituksena olisi siis pohtia ulkoistusken ja yksityistämisen soveltamista äärimmilleen vietynä valtion tapauskessa. Erilaisia "worst case" (tai "best case") -skenaarioita voisi siis kehitellä, jos aisan pohtiminen kiinostaa.

Mitä tapahtuisi tai voisi tapahtua, jos esimerkiksi armeija, poliisi, terveydenhuolto yms. yksityistettäisiin ja/tai ulkoistettaisiin täysin? Entä jos kunnat yksityistettäisiin? Yritykset tai yhteisöt voisivat ostaa kuntia kaikkinensa, vaikkapa jonkin suuren teollisuuslaitoksen tapauksessa tämä saattaisi olal luontevaa; perustaa oma yhtiön henkilökuntineen hallinnoima ja omistama kunallinen elin. Toisaalta jonkin kunnan asukkaat voisivat ostaa oman auinkuntansa ja perustaa siitä vaikkapa osakeyhtiön.

Entä jos ulkoistettaisiin em. poliisilaitoksen lisäksi myös lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta? Siis oikeuslaitos voisi olla yritys(-ksiä) jossa ammattituomarit saavat tilaustöinä oikeudenkäyntejä. Tilaaja antaisi aina kaupan solmimisen yhteydessä alihankkijalle spekseinä haluamansa sovellettavan lain ja esim. syytetyn. Lainsäädäntäkin voitaisiin yksityistää ja kilpailuttaa; halvimmalla parhaat kansalaisia miellyttävät lait ja asetukset tuottava firma menestyisi todennäköisesti parhaiten.

Muodostuisiko yhteiskunnasta näin optimaalinen ja tehokas ihmisen elämänlaadun maksimoija, vaiko epäinhimillinen ja julma rahantuotantokoneisto? Ehdottakaa omia hyviä ja huonoja ajatuksianne.

Hyvä avaus. Tuota, tuota. Yksityistäminenhän lähtee siitä, että suurissa organisaatioissa tehdään omia tulosvastuullisia yksiköitä. Näistä yksiköistä nähdään sitten tietyn perioidin jälkeen missä mahdollisesti mättää. Tähän mahdollisen mättämiseen sitten keskitytään, ja mietitään mitä sille voidaan tehdä vai kannattaako sille sisäisesti tehdä mitään. Tästä lähtee sitten mahdollinen yksityistäminen joka liiketaloudellisesti on aivan oikein(myös toisaalta kansantaloudellisesti). Isoja raskaita(tarkoita todella raskaita) organisaatioita löytyy kuitenkin ihmisten perusoikeuksiin liittyvistä asioissa. Niissä on myös lähdetty yksityistämään tiettyjä osa-alueita, mutta sitä voidaan tehdä vain tiettyy pisteeseen asti. Itse en näe mitää pahaa/uhkaa yksityistämisesssä. Uhka muodostuu ihmisen päähän vain siinä, että nyt ei ollakaan sitä samaa mitä on ennen oltu ja mihin on totuttu.

Vierailija
Kosh
Nykyäänhän on muotia niin yritysmaailmass akuin yhteiskunnankin taholta myydä, yskityistää ja ulkoistaa mahdollisimman paljon toimintoja, ja siten päästä eroon omistuksen j ahallinnoinnin raskaista taakoista sekä saada smaat toiminnot kilapilutuskelpoisiksi osto- ja myyntihommeleiksi budjettiin. Sinänsä ihan järkevää ja ymmärrettävää, mutta juolahti mieleeni mitä tapahtuisi, jos vietäisiin trendi äärimmillene. Tarkoituksena olisi siis pohtia ulkoistusken ja yksityistämisen soveltamista äärimmilleen vietynä valtion tapauskessa. Erilaisia "worst case" (tai "best case") -skenaarioita voisi siis kehitellä, jos aisan pohtiminen kiinostaa.

Mitä tapahtuisi tai voisi tapahtua, jos esimerkiksi armeija, poliisi, terveydenhuolto yms. yksityistettäisiin ja/tai ulkoistettaisiin täysin? Entä jos kunnat yksityistettäisiin? Yritykset tai yhteisöt voisivat ostaa kuntia kaikkinensa, vaikkapa jonkin suuren teollisuuslaitoksen tapauksessa tämä saattaisi olal luontevaa; perustaa oma yhtiön henkilökuntineen hallinnoima ja omistama kunallinen elin. Toisaalta jonkin kunnan asukkaat voisivat ostaa oman auinkuntansa ja perustaa siitä vaikkapa osakeyhtiön.

Entä jos ulkoistettaisiin em. poliisilaitoksen lisäksi myös lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta? Siis oikeuslaitos voisi olla yritys(-ksiä) jossa ammattituomarit saavat tilaustöinä oikeudenkäyntejä. Tilaaja antaisi aina kaupan solmimisen yhteydessä alihankkijalle spekseinä haluamansa sovellettavan lain ja esim. syytetyn. Lainsäädäntäkin voitaisiin yksityistää ja kilpailuttaa; halvimmalla parhaat kansalaisia miellyttävät lait ja asetukset tuottava firma menestyisi todennäköisesti parhaiten.

Muodostuisiko yhteiskunnasta näin optimaalinen ja tehokas ihmisen elämänlaadun maksimoija, vaiko epäinhimillinen ja julma rahantuotantokoneisto? Ehdottakaa omia hyviä ja huonoja ajatuksianne.

Jos oikeuslaitos olisi yritys(-ksiä), niin lain säädäntä maailmass akuin myydään, yskityistäminen hyödyttää vain apteekkareita ja ahallinnointikin on smaat hommeleiksi. Silloin tietysti äärimmilene vietynä ulkoistuske olisi valtion tapauskessa lähes aisan veroinen.

Uusimmat

Suosituimmat