Luddiitin vastaisku

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

[size=150:nox9ne2r]Pähkäilyjä reaktoripuistossa - Katsaus ydinteknologian historiaan[/size:nox9ne2r]

Otin eilen illalla nämä kolme tekstiä Paul Josephsonin kirjasta Red Atom - Russia's Nuclear Power Program from Stalin to Today, ja silmäilin lävitse. Olihan jylhää lukemista! Nukahdin näihin ajatuksiin, ja sitten näin unta että olin Moskovan lähellä ydininstituutissa tekemästä tutkimusta ydinteknologian sovellutusten historiasta. Hosuin digikameran kanssa, ja yritin olla "hengittämättä vastatuuleen" radioaktiivisten hiukkasten pelossa. En kuitenkaan halunnut näyttää pelkoani paikan työntekijöille....

Aamulla herättyäni mietin reaktioitani, ja tuli mieleen että Josephsonilla on kaunis lähestymistapa fysiikkaan. Ajattelin pidemmälle, että kannatan fysiikan nobel-palkinnon myöntämistä Josephsonille.

Mitä fysiikka tarvitsee, on introspektiota, itsetarkastelua, itsekritiikkiä.

Sitten minua ilahdutti huomata, - että - toisin kuin väitetään, ei tarvitse ymmärtää välttämättä matematiikkaa, ymmärtääkseen fysiikkaa. Että eihän fysiikka ole mitään teologiaa, jota vihkiytymättömät ei tajua. Ehkä jotain salamyhkäisyyttä on ollut, kylmän sodan aikakauden perua, ja johtuen siitä että fyysikot ovat olleet armeijan palveluksessa, ja sotateollisuudessa. Mutta yhtäkaikki, fysiikka on ihmiskunnan seikkailu tuntemattomuuteen, sokkosukellus pimeään, joka koskee kaikkia ihmisiä.

Fysiikan tekemistä tajuttavaksi "normaaleille kaduntallaajille" edellyttäisi sen visualisoimista, ja keskittymistä henkilöihin kaavojen takana. Siis jos fysiikan pitäisi luoda myös henkistä kulttuuria, viedä ihmiskuntaa eteenpäin, jos halutaan pohtia tieteen suhdetta arvoihin; pitäisi ottaa huomioon tunneperäisempiä puolia asiasta.

Mielestäni Nobelpalkinto-nettisivuilla venäläinen fyysikko Vitaliy Ginzburg viittaa tähän samaan v. 2003 omaelämänkerrassaan:

"It seems to me that working in science, in physics - at any rate, in a position of at least some authority - is absolutely impossible without having a stand on important issues of our existence and thinking about philosophical questions. Unfortunately, I have not had the chance to really acquaint myself with the philosophy and methodology of science. To a certain extent it can be explained by the fact that I have always worked at concrete tasks and not at, for instance, problems of interpretation of quantum mechanics and so on."
- Nobelprize.org, Vitaly L. Ginzburg – Autobiography:
http://nobelprize.org/physics/laureates ... tobio.html

Jos ajatellaan atomia, aineen sydämenä, ja ydinenergiaa, maailmankaikkeuden energiana; niin voisiko vastaavat reaktiot tapahtua myös ihmisen sisällä; kun tajunnassa välähtää oivallus moraalisesta vastuusta? Alkemisti Hermes Trismegistuksella oli se periaate "as above, so below"; ajattelin että jos psyyken huippu olisi jumala-arkkityyppi, niin aineen huippu on ydinfysiikka, ja nämä pitäisi saada vastaamaan toisiaan...

Toinen vaihtoehto on että tiedemies jää ihmisenä vajaaksi, ja kuittailee järkensä ohjaamana sellaisia velkoja että kukaan ei niitä enää pysty maksamaan takaisin. Frankenstein, ja Prometheus ovat klassisia myyttejä mitä tapahtuu kun toinen aivopuolisko(=vasen) saa vallan. Jules Vernellä on yksi henkilö, joka mietityttää minua, nim. Thomas Rochin hahmo, kirjassa Face au drapeau (Isänmaan lippu). Verne ennusti ydinpommin jo v. 1896, - kutsui sitä fulguraattoriksi.

Mitä merkitsisi moraalisen vastuun tuominen tieteeseen? Ja vastaavasti, jos tuodaan äly tunteen maailmaan, niin täytyykö esim. filosofian tai uskonnon älyllinen pohdinta automaattisesti merkitä ateismia ja "jumalan kuolemaa"? Voiko ihminen saavuttaa ajattelussaan tasapainon tunteen ja järjen välille?

Minusta tekninen edistys osoittautuu merkityksettömäksi, jos se ei vedä perässään vastaavaa henkistä edistymistä. Ja jos seurauksena ei olekaan onnen kasvaminen, vaan hallitsemattomat katastrofit, - ilmastonmuutos, H1N5 ja radioaktiivisten jätteiden kulkeutuminen meriin, ja tämän planeetan vähittäinen muuttuminen asuinkelvottomaksi.

Uskonnollinen ja tunteellinen kokeminen taas ajautuu umpikujaansa, jos mennään älylliseen epärehellisyyteen, eikä edes yritetä pysytellä minkäänlaisessa kosketuksissa totuuden, tai todellisuuden kanssa. Sokeaa auktoriteettiuskoa, ritualismia, dogmeja joiden pohjaa ei saa tarkistaa, järjettömiä tabuja, suhteellisuuden puutetta, taikauskoa.. tunnehysteriaa. Olen ollut havaitsevinani tätä taipumusta kaikissa uskonnoissa.

Mutta, tuossa nuo Josephsonin tekstit.... voisihan sitä ostaa tuon kirjankin...

" An unspoiled river flows through a nature preserve. People have come down to the river for generations to fish, wash their clothes and themselves, and swim.

The river has sufficient volume, in the minds of engineers, to provide cooling water for several nuclear reactors. The engineers plan to build four reactors, designing canals for the effluent from the reactors so that it cools and radioactive minerals settle into the silt before the water is discharged into the river.

Then they decide to build six, then ten reactors each at 1,000 MW. They build cooling towers to supplement the canals. The cooling towers are significantly more expensive than simple canals. So to keep budgets within projections and somewhat competitive with fossil fuels, the reactors share equipment in common machine halls and employ standard industrial structures, pumps, compressors, conduit, corrugated steel roofs, and piping. In the engineers' minds, the reactors don't spoil the preserve; they refer to it as a "reactor park." And the canals create a "Venice" of nuclear power where warm water effluent in the canals attracts geese and ducks who winter there rather than completing their southern migration."
- Paul R. Josephson, "Red Atom"

NYTimes.com, Red Atom - Russia's Nuclear Power Program From Stalin to Today By PAUL R. JOSEPHSON
CHAPTER ONE, The Reactor in the Garden:
http://www.google.fi/search?num=100&hl= ... =Hae&meta=
W.H.Freeman, Red Atom Excerpt:
http://www.whfreeman.com/generalreaders ... Type=EXCER

FindArticles, Red Atom: Russia's Nuclear Power Program from Stalin to Today. – Review:
http://www.findarticles.com/p/articles/ ... i_60270456

Kommentit (7)

Vierailija
alfihar
offtopic: Mihin sinulla on Wolfgang koko ajan noin hoppu?

Niin.. tuo jatkuva kehän kiertäminen. Mentaalia yliaktiivisuutta, pään sisäistä painetta. Periaatteessa mun kaltaisella pitäisi olla Touretten syndrooma....

Työkaverilla oli tapana karjahtaa välillä että - arrgghh, en kestä, nyt kyllä pää räjähtää. Kaljan avulla se hänellä hellitti; toisin kuin minulla - raittiuden kannattajalla, pipo ei hellitä koskaan.

Vierailija
Wolfgang_mSievert
alfihar
offtopic: Mihin sinulla on Wolfgang koko ajan noin hoppu?

Niin.. tuo jatkuva kehän kiertäminen. Mentaalia yliaktiivisuutta, pään sisäistä painetta. Periaatteessa mun kaltaisella pitäisi olla Touretten syndrooma....



Niin sorry vaan, off topic edelleen: En vaan pystynyt keskittymään tekstiisi, kun aloin tuijottamaan hypnoottisesti avatartasi. Se on hieno!

Wolfgang_mSievert
raittiuden kannattajalla, pipo ei hellitä koskaan.

Kokeile meditaatiota

Vierailija
Wolfgang_mSievert

Mitä merkitsisi moraalisen vastuun tuominen tieteeseen?



Tarkoitatko tällä että tutkija olisi moraalisesti vastuussa omista tuloksistaan? Nykyiselläänhän tilanne taitaa olla se, että moraalinen vastuu on tulosten hyödyntäjällä. Joitain asioita on yhteiskunnan taholta kielletty (esim. ihmisen geneettisellä aineistolla ei käsittääkseni saa mitä tahansa tehdä), mutta muuten tiedemiehillä on vapaat kädet. Atomipommin keksimisen jälkeenhän nämä asiat olivat pinnalla. Geeniteknologian pitäisi minusta tänä päivänä herättää samanlaista keskustelua, mutta kuinka moni geenitehtailija on tieteen filosofiasta kiinnostunut?

Wolfgang_mSievert

Ja vastaavasti, jos tuodaan äly tunteen maailmaan, niin täytyykö esim. filosofian tai uskonnon älyllinen pohdinta automaattisesti merkitä ateismia ja "jumalan kuolemaa"? Voiko ihminen saavuttaa ajattelussaan tasapainon tunteen ja järjen välille?



Kyllähän Jumalaa on monikin älyllisesti yrittänyt selittää. Tulee ensimmäisenä mieleen suomalainen fyysikko K.V.Laurikainen. Ei ihan heti palaa vaan ne teesit mieleen. Siitä on eräskin vuosi kun Laurikaisen luennoilla istuin. Taisivat pohjautua jonkun tunnetumman hepun ajatteluun - olisko Bohr tai Pauli...

Wolfgang_mSievert

Minusta tekninen edistys osoittautuu merkityksettömäksi, jos se ei vedä perässään vastaavaa henkistä edistymistä.

Voi kun olisikin näin. Minusta reaaliyhtälö on ollut täysin päinvastainen eli henkinen kehitys on ollut kääntäen verrannollista tekniseen kehitykseen.

Mielenkiintoista pohdintaa sinulla! Pitää myöntää, että kaikki ei ihan minulle auennut näin ensituntumalta.

Vierailija
alfihar
Wolfgang_mSievert

Mitä merkitsisi moraalisen vastuun tuominen tieteeseen?

Tarkoitatko tällä että tutkija olisi moraalisesti vastuussa omista tuloksistaan? Nykyiselläänhän tilanne taitaa olla se, että moraalinen vastuu on tulosten hyödyntäjällä.

Joo, juuri tätä tarkoitin. Käytännössä se taitaisi merkitä, että tiedemiehistä tulisi samanlaisia "henkipattoja" kuin taiteilijat ovat olleet; pahimmassa mielessä sitä mitä tarkoitetaan "nälkätaiteilijalla". Se olisi ainoa keino pysytellä puhtaana, ja vapaana ajattelussa. Heti jos aletaan luomaan apurahasysteemejä, niin tiede ja taide latistuvat kilpailuksi, yksityisyrittäjyydeksi.

Väitän että vapaa tiede ja taide ovat mahdollisia vain yhteiskunnassa jossa on kansalaispalkka, ja aukoton perusturvallisuus. Tiede oli vapaata vielä 1800-luvun alussa, jolloin sitä ei oltu institutionalisoitu.

alfihar
Geeniteknologian pitäisi minusta tänä päivänä herättää samanlaista keskustelua, mutta kuinka moni geenitehtailija on tieteen filosofiasta kiinnostunut?

USA:ssa tieteen etiikkaa yrittävät valvoa lähinnä kristityt piirit. Muuten ei ole olemassa mitään "tieteellistä kulttuuria", keskustelua, muuta kuin rahan tekemisen kulttuuri.

alfihar
Kyllähän Jumalaa on monikin älyllisesti yrittänyt selittää. Tulee ensimmäisenä mieleen suomalainen fyysikko K.V.Laurikainen. Ei ihan heti palaa vaan ne teesit mieleen. Siitä on eräskin vuosi kun Laurikaisen luennoilla istuin. Taisivat pohjautua jonkun tunnetumman hepun ajatteluun - olisko Bohr tai Pauli...

Luterilaisuudessa on ollut hienoja ajattelijoita, varsinkin 1900-luvun alussa ja 1800-luvulla, mutta nämä on tyystin unohdetut, ja nykyisin kristillisyyden kenttää hallitsee amerikasta tullut "paavalilainen" fundamentalismi.

Vierailija
Wolfgang_mSievert
alfihar
Wolfgang_mSievert

Mitä merkitsisi moraalisen vastuun tuominen tieteeseen?

Tarkoitatko tällä että tutkija olisi moraalisesti vastuussa omista tuloksistaan? Nykyiselläänhän tilanne taitaa olla se, että moraalinen vastuu on tulosten hyödyntäjällä.

Joo, juuri tätä tarkoitin. Käytännössä se taitaisi merkitä, että tiedemiehistä tulisi samanlaisia "henkipattoja" kuin taiteilijat ovat olleet; pahimmassa mielessä sitä mitä tarkoitetaan "nälkätaiteilijalla". Se olisi ainoa keino pysytellä puhtaana, ja vapaana ajattelussa. Heti jos aletaan luomaan apurahasysteemejä, niin tiede ja taide latistuvat kilpailuksi, yksityisyrittäjyydeksi.



Monia tieteen tuloksiahan voidaan käyttää sekä hyvään että pahaan. Voiko tiedemiehen tuomita, jos hän on ollut tekevinään hyvää ja joku käyttää hänen tuloksiaan pahaan? Siinä mielessä tieteen tuloksien arvottaminen, ainakin perustutkimuksessa voi olla vaikeaa. Soveltava tiede on sitten erikseen.

Wolfgang_mSievert

Väitän että vapaa tiede ja taide ovat mahdollisia vain yhteiskunnassa jossa on kansalaispalkka, ja aukoton perusturvallisuus. Tiede oli vapaata vielä 1800-luvun alussa, jolloin sitä ei oltu institutionalisoitu.



Yhteiskuntahan pyrkii ohjaamaan tiedettä, ainakin osittain, sitä hyödyttävään suuntaan. Näin on ainakin luonnontieteen ja tekniikan aloilla. Entistä enemmän tiedemiehellä on pallo jalassa kun rahoitus tulee yksityiseltä sektorilta.

Nykyään tieteenteko vaatii paljon rahaa. Jo konferensseissa ravaaminen maksaa tajuttomasti saatika sitten laitteistot, ohjelmistot yms.

Wolfgang_mSievert

Luterilaisuudessa on ollut hienoja ajattelijoita, varsinkin 1900-luvun alussa ja 1800-luvulla, mutta nämä on tyystin unohdetut, ja nykyisin kristillisyyden kenttää hallitsee amerikasta tullut "paavalilainen" fundamentalismi.

Jotkut fyysikothan ajautuvat (ehkä vanhemmiten) filosofoimaan. 'Oikeat' filosofit eivät aina tästä pidä ja moittivat heitä lähinnä filosofisen metodin kömpelyydestä. Pelkäävät varmaan varpaille astumista. Filosofitkin viittaavat mielellään kvanttimekaniikkaan yms., mutta fyysikot taas pitävät heitä amatööreinä. Poikkitieteellisyys on vaikeaa nykyisin.

Laurikaisesta vielä, että hänhän pyrki kumoamaan kvanttimekaniikan satunnaisuudesta seuraavan väitteen Jumalan mahdottomuudesta. En vaan millään saa päähäni niitä perusteluja...

Uusimmat

Suosituimmat