Deep impact pääluotaimen uhraus tieteen hyväksi?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

deep impact luotain lähetti 372 kg painavan iskeytyjän komeettaan, ja sitä seurannustta räjähdystä havaittiin pääluotaimen lisäksi monilla maan telsekoopeilla sekä hubblella ja muutamalla muulla luotaimella. tässä siitä video> http://www.nasa.gov/mov/121520main_HRI-Movie.mov
sen jälkeen pääluotaimella ei ole enää mitään tehtävää. toki sillä voi kuvata jotain muita kappaleita, mutta sitä ei ole suoranaisesti suunniteltu siihen. pääluotain painaa 515 kg ilman 86 kg:n polttoainelastia ( josta on osa jo kulunut. se painaa 72 % enemmän kuin iskeytyjä. entäpä jos se kiihdytettäisiin kovaan vauhtiin viimeisillä polttoaine varoilla ja jysäytettäisiin jonkin toisen komeetan tai ehkäpä asteroidin kylkeen. törmäyksestä tulisi painoeron vuoksi suurempi kuin alkuperäisestä ja sitä voitaisiin seurata muilla teleskoopeilla (joita jo luettelin)

Kommentit (10)

Vierailija

Hyvä idea. Vastasin asteroidiin.

Siksi vastasin näin, koska komeettoja ei taida sen lähistöllä olla mutta sitten asteroidivyöhyke voisi olla lähellä, en tiedä. Missä törmäys tapahtui?

Vierailija

Törmäytys on muuten hyvä idea, mutta mahtaakohan löpö riittää. Tietysti jos luotain pysyy toimintakunnossa... Rata kun on aina kompromissi matkustusajan ja tarvittavan polttoainemäärän välillä. Jälkimmäistä ei valitettavasti avaruussovellutuksissa ole rajattomasti tarjolla (tahtoo Plutoon ).

Vierailija

ideana olisi se, että maan teleskoopeilla ja muutamalla avaruudessa olevalla luotaimella voisi havaita törmäystä, vaikka mitä aineita törmäyksessä irtoaa avaruuteen tai sitten törmäyksessä syntyneen kraaterin koon mittaaminen; tästä voisi saada selville vaikka, kuinka suuri tiheys kappaleella, eli samoja asioita tutkittaisiin, kuin deep impactin alkuperäisessä tehtävässäkin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23105
Liittynyt16.3.2005
tietäjä
ideana olisi se, että maan teleskoopeilla ja muutamalla avaruudessa olevalla luotaimella voisi havaita törmäystä, vaikka mitä aineita törmäyksessä irtoaa avaruuteen tai sitten törmäyksessä syntyneen kraaterin koon mittaaminen; tästä voisi saada selville vaikka, kuinka suuri tiheys kappaleella, eli samoja asioita tutkittaisiin, kuin deep impactin alkuperäisessä tehtävässäkin.

Se alkuperäinen törmääjähän oli puhdasta kuparia. Syynä siihen oli se, että mitattaessa alkuaineiden spektriviivoja, kaikki muu kuin kupari on peräisin komeetasta. Itse luotain sen sijaan koostuu samoista aineista kuin komeettakin, eikä siksi sovi niin hyvin törmääjäksi. Parempi olisi tehdä sillä jotain muuta. Minä en osaa perstuntumalta sanoa, onko luotaimen ohjaamisella jonkin muun kohteen läheisyyteen saavutettavissa niin paljon tieteellistä tietoa, että rahat siihen kannattaa uhrata. Ilmaista lystiä se ei ole, mutta toisaalta jo avaruudessa olevan luotaimen komentaminen uusiin hommiin on hyvin paljon halvempaa kuin uuden luotaimen rakentaminen ja lähettäminen.

Vierailija

Mahtaakohan tuollaisen "täsmäluotaimen" instrumenteilla olla mitään virkaa muussa kohteessa. Komeetan ja mittaustulosten "saastumisen" välttäminen oli tärkeää ensimmäisessä törmäyksessä, mutta toisen törmäyksen osalta tämä ei varmasti ole niin tarkkaa (tuskinpa vaan mitään todella uutta saataisiin aikaiseksi toisella kuparipanoksella). Sen sijaan huomionarvoista olisi se, että törmääjän massa olisi eri. Isommalla massalla tuotetun kraaterin vertailu ensimmäiseen toisi varmasti uutta tietoa.

Vierailija

ehäpä. mutta jos se törmäytettäisiinkiin asteroidiin. silloin ei olisi paljon saastumisella väliä koska asterodieja on miljoonia. siinä lähinnä tutkittaisiin, miten asteroidi kestää törmäyksen, ja millainen kraateri tulee. ja ei saastumisella luoyaimen aineilla olisi väliä, koska asteroideissa on vain jotain kiveä ja vähän jäätä, ei mitään erikoisia aineita vaikka komeettaan verrattuna. kenties 100 metrinen asteroidi voisi haljeta törmäyksestä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23105
Liittynyt16.3.2005
kvarkki
Sen sijaan huomionarvoista olisi se, että törmääjän massa olisi eri. Isommalla massalla tuotetun kraaterin vertailu ensimmäiseen toisi varmasti uutta tietoa.

Milläs sitä kraateria mitattaisiin sen jälkeen kun luotain on ajettu tonttiin? Maasta käsin voitaisiin nähdä vain törmäyksessä avaruuteen leviävä aine. Kaipa siitä jotain osviittaa asteroidin rakenteesta voisi saada, mutta hankalaa se olisi. Luulen edelleen, että enemmän hyötyä olisi vaikkapa lähikuvista. Nythän sillä voisi ajaa hyvin lähelle kappaletta pienellä riskilläkin.

Vierailija

AIVAN! voisi jopa yrittää laskeutumista! vaikka jollekin asteroidille tai jopa komeettaa. esim se Itokawa-asteroidi, jolle japanilainen hyabusa-luotain laskeutui ja otti näytteen, on vain 500 m halkaisijaltaan. painovoima on niin heikko, että tavallinen tallaajakin voisi nostaa siellä vaikka 300 tonnisen lentokoneen. asteroidin pakonopeus on vain 13 cm/s, mikä tarkoittaa että jos potkaisit hiekkaa sielää. niinmelkein joka ikinen jyvä katoaisi avaruuteen. tälläiselle asteroidille voisi deep impactin laskea, ilman että sille kävisi mitään vaurioita. mm. 2001 near luotain, jonka tehtävä oli tutkia asteroidia, laskeutui sinne, vaikka sitä ei oltu suunniteltu laskeutumiseen. näin voisi tehdä deep impactille.

Vierailija
Neutroni
Milläs sitä kraateria mitattaisiin sen jälkeen kun luotain on ajettu tonttiin? Maasta käsin voitaisiin nähdä vain törmäyksessä avaruuteen leviävä aine. Kaipa siitä jotain osviittaa asteroidin rakenteesta voisi saada, mutta hankalaa se olisi. Luulen edelleen, että enemmän hyötyä olisi vaikkapa lähikuvista. Nythän sillä voisi ajaa hyvin lähelle kappaletta pienellä riskilläkin.

No voihan niitä lähikuvia ottaa tosi läheltä Mut joo, tämä on tällaista vapaamuotoista huulenheittoa. Oikeastihan tuo luotain tuskin pääsee järjellisessä ajassa yhdenkään sopivan kohteen kimppuun. Sinänsä olisi kyllä mielenkiintoista tietää oliko missiossa suunniteltu jotain sen varalle, jos törmääjää ei olisi saatu irti koko härvelistä... Olisivatkohan ajaneet koko härvelin tonttiin ja yrittäneet tihrustaa kaikilla saatavilla välineillä lopputulosta.

Uusimmat

Suosituimmat