Miksi suomen alueelle ei kehittynyt korkeakulttuuria?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuuntelin juuri tuon Ylen "viikinki aika" sarjan jotakin osia. Kiinostavia pointteja tuli toisiksi viimeisessä ohjelmassa "miksi suomesta ei kehittynyt valtiota?" Mielenkiintoisia asioita tuli esiin esim. Ting- järjestelmän monimuotoisuus yms.
Mitä mieltä te olette
Miksi Suomeen/Hämeeseen/Karjalaan ei kehittynyt korkeakulttuuria, kuten esim Ruotsiin?

Sivut

Kommentit (45)

Vierailija

Liian vähän sakkia. Viikinkiajan Suomen populaatio on ilmeisesti parhaimmillaankin käsittänyt vain muutama kymmenen tuhatta ihmistä, hekin jakautuneina useisiin eri heimoihin.

Vierailija
Höpö
Kuuntelin juuri tuon Ylen "viikinki aika" sarjan jotakin osia. Kiinostavia pointteja tuli toisiksi viimeisessä ohjelmassa "miksi suomesta ei kehittynyt valtiota?" Mielenkiintoisia asioita tuli esiin esim. Ting- järjestelmän monimuotoisuus yms.
Mitä mieltä te olette
Miksi Suomeen/Hämeeseen/Karjalaan ei kehittynyt korkeakulttuuria, kuten esim Ruotsiin?

Ei Ruotsiinkaan kehittynyt mitään erityistä korkeakulttuuria; enintään joitakin kaupan keskuksia, jollainen esim. Rikala oli Suomessa. Hieman suuremmassa mittakaavassa vain.

Tuo verrainnollistava ´korkeakulttuuri´ on vähän harhaanjohtava sana. Kulttuurien kehittyminen johtuu useimmiten sitä edeltävän kulttuurin ahdingosta; väestönlisäys johtaa pakkoon kehittää ruoantuotantoa, sateiden vähentyminen keinokasteluun jne. Suomen harvaan asutussa maassa riistan riittäessä painetta muutokseen ei syntynyt. Ja kun muutoksia tapahtui, ne usein tulivat germaanisen muuttoliikkeen tai kaupankäynnin kautta. Nykyaikaista yhdentävää kulttuurimuokkausta tekee TV.

Vierailija

Koska Suomi oli jäätikön peitossa vielä 20 000 vuotta sitten. Ja sen jälkeen pitkään veden peitossa, ja maan kohoamisen (joka yhä jatkuu) jälkeenkin ilmastoltaan ankarampi kuin Norja tai Ruotsi.

Vierailija
Andúril
Liian vähän sakkia. Viikinkiajan Suomen populaatio on ilmeisesti parhaimmillaankin käsittänyt vain muutama kymmenen tuhatta ihmistä, hekin jakautuneina useisiin eri heimoihin.

Tuossa on myös minun jo aiemmin sanomastani ydinkohta. Noilla perustein ei voinut syntyä valtiota, eikä myöskään luku- ja kirjoitustaitoa ja ammattitaidetta.

Vaikkakin maanviljelyksellä ja eläintenkin ( lampaiden ja vuohien) hoidolla
on maassamme ikää ainakin 5 000 vuotta, pääelinkeino 1400-luvun alkuun asti yleisesti oli pyynti, siis metsästys ja kalastus. Laskien voidaan osoittaa, että riistan ja kalojen määrä tuonne saakka riitti väetön pääelannoksi. Maatalous ml. kaskiviljely tulee pääelinkeinoksi 1400-luvun kuluessa, ja väkiluku kasvaa jo 200 000een. Tallöin syntyvät edelltykset myös korkeakulttuurille ja suomalaiselle valtionosalle, vaikkakin Ruotsin alaisena ja yhteydessä. Saapuu, ja kasvaa omastakin takaa, ammattimuusikkoja, ja tämä oli edellytys myös Kalevala-eepoksen synnylle.

Suomalaisten kulttuuri ei siis yleisesti ollut vielä katolisena ajan alussa korkeata. Tämä oli pimeyden, noitien, taikauskon ja lukutaidottomuuden maa. Huomaa kuitenkin, että rautakulttuuri jo 1000-luvulla oli korkealla.
Siten sepän taitoa ja sen jumaluuttakin Ilmarista arvostetaan jo ennen 1400-lukua, Kalevalan vuosisataa. Ainakin ylimpien korkea myös pukukulttuuri. Myös presssa itse Tarja-täti käytti muinaisen kaltaista asua Linnan juhlissaan muutama vuosi sitten.

Suomuhaarniskat ainakin lounaassa, joista ensin varsinainen ja sitten koko Suomikin on saanut nimensä. Yhtymäkohta niihin on myös Varsinais-Suomen vaakuna, vaikkakin haarniska siinä on tyypiltään läntinen keskiajan loppupuolen.

Vierailija
ArKos itse

...Suomuhaarniskat ainakin lounaassa, joista ensin varsinainen ja sitten koko Suomikin on saanut nimensä. ...

haulla löysin tämmöisen näin ohimennen:
"suomi ja häme-sanojen etymologia on Porthanin mielestä epäselvä; tunnettua kuitenkin on, että lappalaiset kutsuvat omaa maataan ja kieltään saame; siis suomi ei ole ”Suoma-maa”, ”Suo-maa” tai ”Suomu-maa”, kuten jotkut väittävät, vaan suomi, häme ja saame ovat sama kuin lättien sem, ja samojedien samo, tai venäjän semlja ; siis sanan täytyy merkitä maata."

-minusta tämä on paljon luontevampi selitys sanalle Suomi.

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005

Suomalainen sivistyneistö (= faaraot) olivat varmaan vielä paluumatkalla Epyktistä sikäläistä korkeakulttuuria kohentamasta. Faktaa löytyy mm. Faaraot ovat suomesta.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
Mummo
Mikä/missä on Rikala?

Nokialla taisi olla huomattava kauppapaikka. Entäs Vanajanniemen löydöt Hämeenlinnassa? Miltäs ajalta ne on?

EDIT: jaa, kun muistin Googlen niin löytyi tämmönen:

http://213.138.144.231/moisio/kuninkaan ... tusivu.htm

Vanajann kaupunki Varikonniemessä Hämeenlinnassa oli puolustusmuurilla (hirsivarustus) ympäröity kauppa- ja käsityökeskus, joka täytti kaupungin tuntomerkit. Se mainitaan mm. venäläisissä kronikoissa "Vanain" nimellä, ja novgorodilaiset kävivät sen kerran polttamassa.

Nimi tarkoittanee "vanhaa"?? Vantaan joki, mikä oli vesitie etelästä Vanajaveden latvoille, on saanut nimensä tästä kaupungista. Joen suuta vartio Vartiokylän muinaislinna, jota ylläpidettiin Hämeestä käsin.

Nyttemmin on yritetty väittää ettei Varikonniemessä ollut kaupunkia, mutta mikä se sitten oli?

Rikala on ollut paikka, johon sisämaasta tultiin kohtaamaan meritse tulleet kauppiaat ja myös teettämään käsityöläisillä esineitä. Kaupungissa on ollut pajoja ja varasto-aittoja.

"Rikala" liittyy "rikas"-sanueeseen.

Voi olla, että Rikala on muodostunut jonkin mahtimiehen kutsuessa vierailevia kauppiaita pitämään siellä hänen sotilaallisen seurueensa turvaamina kauppa-asemaa, jossa oli toimintaa markkina-aikoijen ulkopuolellakin.

Teljän ja Hahlon muinaiskaupungit Kokemäenjoen laaksossa olivat todennäköisesti kauppa-aittojen ryppäitä, molemmat paikallisten (kilpailevien) suurmiesten tai mahtisukujen suojeluksessa.

Esihistoriallisena aikana suomalaiset purjehtivät Itämerelle ja Venäjän joille kaupparetkilleen, ja muut tulivat tänne. Koska vieraan sotilaallisen voiman läsnäoloa ei suvaittu kylien läheisyydessä, oli muodostunut Koivisto- ja Birka-kauppapaikkojen verkosto. Mälar-järven Birka oli ilmeisesti ollut alunperin pelkkä markkinapaikka?

Näille markkinapaikoille oli luvallista saapua vesitse ja jäitse avoimia reittejä pitkin. Muu lähestyminen tulkittiin hyökkäykseksi ja siihen vastattiin asevoimin.

Jotta kauppias pääsisi turvassa tuomaan tavaransa, hänen oli aseistauduttava. Siksi hän oli kauppiassoturi, "varjagi".

Skandinaavinen nimi "varjagi" tulee valan vannomisesta Var -jumalattaren kautta. Kun joukko lähti kuukausia ja vuosia kestävälle retkelle, he sitoivat toisensa valalla.

Suomen rannikoilla vallitsi sama tapakulttuuri kuin koko Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa, sillä kauppiaat olivat samoja, ja myös me liikuimme.

Suomessa tunnetaan kauppapaikkoja, jotka ovat sijainneet saaressa rannikon edustalla. Jos mahdollista, niihin johtava vesiväylä oli eri kuin itse kylään johtava. Näin tähystäjä saattoi heti nähdä mitkä purjeet merellä ovat kauppiaiden, mitkä vihollisten.

Vieraille vapaa alue, jossa sai oleskella ja tehdä kauppaa, oli merkitty koivunlehvä-köynnöksin ja seppelein. Siitä nimitys "koivisto", "birka", "björkö".

Merkityllä alueella jokainen kantoi asetta jolla oli, mutta jos joku kävi jonkun kimppuun, kaikki muut noudattivat kauppalakia, ja surmasivat tavan rikkojan. Näin säilyi markkinarauha, joka oli elintärkeää sekä omille että vieraille.

Henrik Lättiläinen kertoo saksalaisten ristiretkeilijöiden ja virolaisten Saksaa juuri ryöstäneiden viikinkien olleen samaan aikaan Visbyn satamassa. He eivät voineet käydä toistensa kimppuun koska Visby noudatti ikimuistoista kauppalakia.

"Koivistot" olivat auki vain markkinoiden aikaan, eikä niissä asuttu. Ne olivat avoimia kaikille kauppiaille, mutta eräät kauppiaat hakusivat pitää pysyvän jalansijan Suomessa. He ottivat täältä suojelijan.

Kun Suomessakin alkoi olla rikastuneita ylimyksiä, joilla oli koko ajan koolla oma rengeistä, pojista, vävypojista, jne. koostuva asekuntoinen "hirdi", nämä saattoivat suojella liikekumppaniaan.

Viisas kauppias naitti poikansa mahtitalon tyttärelle, ja jätti tämän Suomeen purjehduskauden päättyessä syksyllä, kun kaikki kauppiaat palasivat Saksaan, Friislantiin, etc..

Mahtimiehen vävypoika ei ollut enää "ulkomaalainen" ja hän saattoi rakentaa kauppa-aitan. Tämä aitta oli lähellä mahtikartanoa, ja täynnä etelän ihmetavaraa. Talven aikana sisämaasta hiihdettiin ostamaan ja myymään, ja aitan sisältö vaihtui.

Keväällä kun kauppiaat purjehtivat Suomen rannikolle, parhaat turkikset olivatkin jo vävypojan aitassa. Näin syntyivät Teljä, Hahlo ja Rikala. Ja Vanajan kaupungin asutuksesta ainakin osa?

Suomessa ja suomalais-ugrilaisilla yleisemminkin elettiin pitkään matrilineaarisessa suvussa. Suku laskettiin äidin mukaan ja vävy muutti morsiamen talouteen. Tämä helpotti kauppakylien muodostumista.

Kun kronikoitsijat Bremenin Adam, Saxo Grammatikus jne. kertovat "Terra Feminarumista", "Naisten Maasta", he tarkoittavat ehkä juuti tätä matriarkaalisuutta.
http://jumalasuomi.tripod.com/terra_feminarum.htm

Suomessa on paljon sukunimiä, jotka ovat peräisin germaanisista mutta eivät skandinaavisista lähteistä. Se johtuu siitä, että ensimmäiset patrilineaariset suvut olivat näitä länsigermaanisten vävypoikien aikaansaannoksia.

Kun sukulinjojen laskeminen vaihtui myöhemmin kokonaan isälinjaiseksi, suomalaiset nimet jäivät käytöstä koska ne viittasivat äitilinjoihin.

Koska esihistoriallinen Suomi oli maatalousvaltainen, yhteisöä dominoivat arvostetuimmat talolliset. He pitivät huolta siitä, että poliittinen päätöksenteko pysyi vanhan tapaoikeuden mukaisilla kokouksilla.

Islannin maakäräjät, joka on tunnetuin esimerkki muinaisesta pohjoismaisesta demokratiasta, on tätä samaa traditiota.

Jos Suomessa on toimittu kuten Islannissa, mahtitalonpojat toimivat sekä uskonnollisten rituaalien toteuttajina että tarvittavien kansankokusten järkestäjinä. He eivät voineet kuitenkaan käyttää valtaansa kokouksien kantaa vastaan, sillä valtiokoneisto puuttui.

Venäjän tutkimustradiossa käytetään nimitystä "sotaisa demokratia" tilanteesta jossa jokaisella vapaalla miehellä oli ase ja äänioikeus.

"Kuninkaat" ja sotapäälliköt valittiin kokouksissa, ja heillä oli sodassa rajaton valta. Päälliköt järjestivät linnavuoret puolustusjärjestelmäksi, ja valvoivat että vartiointi toimii liikenneväylillä.

Merkinantoon käytettiin tulta. Vartiovuoren linnasta Helsingissä johti tulilennätin aina Vanajaan ja Rapolaan asti, näköetäisyyksillä olevien merkkitulien avulla.

Niin mitä sä kysyitkään?

Vierailija
Kyy
ArKos itse

...Suomuhaarniskat ainakin lounaassa, joista ensin varsinainen ja sitten koko Suomikin on saanut nimensä. ...



haulla löysin tämmöisen näin ohimennen:
"suomi ja häme-sanojen etymologia on Porthanin mielestä epäselvä; tunnettua kuitenkin on, että lappalaiset kutsuvat omaa maataan ja kieltään saame; siis suomi ei ole ”Suoma-maa”, ”Suo-maa” tai ”Suomu-maa”, kuten jotkut väittävät, vaan suomi, häme ja saame ovat sama kuin lättien sem, ja samojedien samo, tai venäjän semlja ; siis sanan täytyy merkitä maata."

-minusta tämä on paljon luontevampi selitys sanalle Suomi.

Kalevi Wiik on selvittänyt muinaisbaltin maata merkitsevän sanan muuttumisen Suomessa puhutun baltin, myöhäiskantasuomen, kantasaamen ja hämeen ym. murteiden kautta nykyisiin muotoihinsa "saame", "häme", "suomi".

Jokaiselle äänteenmuutokselle on johdonmukainen selitys, eli voinemme pitää "Zemlja", "sheme", ... "häme" .."suomi" -kehitystä todenmukaisena.

Vierailija
Andúril
Liian vähän sakkia. Viikinkiajan Suomen populaatio on ilmeisesti parhaimmillaankin käsittänyt vain muutama kymmenen tuhatta ihmistä, hekin jakautuneina useisiin eri heimoihin.

Suomen esihistoriallisen kauden asutuksen määrää vähätellään jostain syystä. Ehkä ruotsalaisten toimesta v.1250 jälkeen tapahtuneiden väestötuhojen peittelemiseksi?

Vierailija
Höpö
Kuuntelin juuri tuon Ylen "viikinki aika" sarjan jotakin osia. Kiinostavia pointteja tuli toisiksi viimeisessä ohjelmassa "miksi suomesta ei kehittynyt valtiota?" Mielenkiintoisia asioita tuli esiin esim. Ting- järjestelmän monimuotoisuus yms.
Mitä mieltä te olette
Miksi Suomeen/Hämeeseen/Karjalaan ei kehittynyt korkeakulttuuria, kuten esim Ruotsiin?

Suomen rauta- ja pronssikautta on tutkittu tähän mennessä niin vähän, etten yhtään ihmettelisi vaikka täältäkin jotain paikalliskuninkaiden johtamia esi-valtioita vielä ilmaantuisi. Esimerkiksi Suomen suurinta linnavuorta Rapolaa ei ole koskaan kunnolla tutkittu, ja ainoa kuninkaanhaudaksi mainittu hauta on edelleen kaivamatta.

Vierailija
Merteuil

Suomen rauta- ja pronssikautta on tutkittu tähän mennessä niin vähän, etten yhtään ihmettelisi vaikka täältäkin jotain paikalliskuninkaiden johtamia esi-valtioita vielä ilmaantuisi. Esimerkiksi Suomen suurinta linnavuorta Rapolaa ei ole koskaan kunnolla tutkittu, ja ainoa kuninkaanhaudaksi mainittu hauta on edelleen kaivamatta.

Museovirastossa on ruotsinkielinen juntta, joka käyttää kaikki rahat kartanoihin ym. rihkamaan. Ja luvat esim. pronssikautisten kohteiden hävittämiseen heltiävät helposti.

iisakka
Seuraa 
Viestejä846
Liittynyt30.9.2005

Olin ajatellut avata tälle oman ketjun, mutta kun tässä nyt tuli puhetta vanhoista suomalaisista paikannimistä ym. niin ehkä tämä sopii tänne.

Klassikko on tietysti Olaus Magnuksen Carta Marina.

http://bell.lib.umn.edu/map/OLAUS/TOUR/indext.html

Omaa kotiseutuani varsinkin tietysti innolla siitä tutkin... Siitä on helppo tunnistaa mm. Oulu (Vla), Ii (Ighia), Kemi (Chim), Tornio (Tornia), Kalix (Chalis), Luleå (Lvla) jne. Suurin osa muista paikannimistä, varsinkin sisämaassa on kyllä ihan outoja. Niitä voisin tässä vielä mietiskellä vertailemalla nykyisiin karttoihin.

Tiedättekö muita vanhoja Suomen aluetta kuvavia karttoja?

Vierailija
Höpö
Kuuntelin juuri tuon Ylen "viikinki aika" sarjan jotakin osia. Kiinostavia pointteja tuli toisiksi viimeisessä ohjelmassa "miksi suomesta ei kehittynyt valtiota?" Mielenkiintoisia asioita tuli esiin esim. Ting- järjestelmän monimuotoisuus yms.
Mitä mieltä te olette
Miksi Suomeen/Hämeeseen/Karjalaan ei kehittynyt korkeakulttuuria, kuten esim Ruotsiin?

Jos verrataan Suomen aluetta ja Ruotsin aluetta. Yksi syy lienee se, ettei meillä ollut kuparia, rautaa eikä meripihkaa. Sillikin oli eteläisen Itämeren tuotetta. Eli edellytyksiä kaupankäynnille oli vähemmän kuin Ruotsin alueella.

Olikohan "korkeakulttuuri" Ruotsin alueella ruotsalaista? Pikemminkin tuontitavaraa Saksan ja Hollannin alueelta. Kuten myös Suomen alueelle. Esimerkiksi friisien birke -> Ruotsin Birka ja Suomen Pirkkala, jotka merkitsevät kauppapaikkaa (jos se nyt on korkeakulttuuria).

Skandinaavien omien dokumenttien eli saagojen perusteella Suomen alueella oli kuningaskuntia, mm Suomi ja Kveeninen maa (nykyinen Pohjanmaa, myös nykyisen Ruotsin puolinen osa. Kukoisti ennen viikinkiaikaa). Myös venäläisissä kirjoituksissa mainitaan Kainuu (Kven) ja muitakin. On myös kartoissa.

Yhteisiä organisoituja sotaretkiä ainakin on ollut, joka ehkä kertoo jonkilaisesta "valtiollisesta" toiminnasta: mm Sigtunan hävitys, saagojen tarinat yhteistyöstä ja valloituksista. Jokin esti myös sveoja valtaamasta Suomen aluetta käden käänteessä, kesti vuosisatoja. Este lienee ollut organisoitu vastustus.

Vielä yksi syy voi olla ryöstöretkien vähäisyys. Ehkä suomalainen pärjäsi vaikkei lähtenyt merten taa ryöstelemään, mutta ei rikastunutkaan (tai päässyt hengestään). Ja kun ryösteltiin sveojen hallinta-aikana, saalis meni Tukholmaan.

Vierailija
Merteuil
Höpö
Kuuntelin juuri tuon Ylen "viikinki aika" sarjan jotakin osia. Kiinostavia pointteja tuli toisiksi viimeisessä ohjelmassa "miksi suomesta ei kehittynyt valtiota?" Mielenkiintoisia asioita tuli esiin esim. Ting- järjestelmän monimuotoisuus yms.
Mitä mieltä te olette
Miksi Suomeen/Hämeeseen/Karjalaan ei kehittynyt korkeakulttuuria, kuten esim Ruotsiin?



Suomen rauta- ja pronssikautta on tutkittu tähän mennessä niin vähän, etten yhtään ihmettelisi vaikka täältäkin jotain paikalliskuninkaiden johtamia esi-valtioita vielä ilmaantuisi. Esimerkiksi Suomen suurinta linnavuorta Rapolaa ei ole koskaan kunnolla tutkittu, ja ainoa kuninkaanhaudaksi mainittu hauta on edelleen kaivamatta.

Suomen alueella vaikuttaneita kuninkaita löytyy kirjallisista lähteistä. Vaikea kuvitella että sagat yms kertomukset olisivat täysin tuulesta temmattuja.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan historia sijoittaa Kainuun Pohjanmaalle. Arkeologisesten löytöjen perusteella alue kukoisti ennen 800-lukua. Liekö syynä ollut jokireitit Karjalasta Pohjanlahden ranikolle ja siitä edelleen Norjaan. Saagat kertovat Kainuun (ja Suomen) kuninkaista.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat