Metaania tuottavat mikrobit...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Metaania tuottavat mikrobit selviävät syvällä jään alla
06.12.2005, klo 07.02

Grönlannin mannerta peittävän kolmekilometrisen jään alla elää metaania tuottavia bakteereita, jotka ovat säilyneet siellä hengissä noin 100 000 vuotta. Vastaavanlaiset metaanibakteerit voisivat selittää Marsin kaasukehässä olevan pienen määrän metaania.

Grönlannin mannerjäästä on porattu 3053 metrin syvyinen näyte, joka ulottuu jään alapintaan saakka. Siitä löytyy pieniä määriä ilmakehästä peräisin olevaa metaania, mutta viimeisten 90 metrin matkalla, lähellä maan pintaa metaanin määrä nousee kymmenkertaiseksi. Jäästä on löydetty samoilta syvyyksiltä myös metaania tuottavia bakteereita, jotka ovat todennäköisesti joutuneet jään sisään maaperästä jäätikön syntyvaiheessa.

Bakteerit ovat jotenkuten elossa, mutta hyvin vanhoja eivätkä ilmeisesti pysty kasvamaan tai lisääntymään erittäin vaikeissa olosuhteissa. Niiden aineenvaihdunta tuottaa sen verran energiaa, että ne pystyvät pystyvät korjaamaan solujen vaurioitunutta perimää.

Tulos on kiinnostava esimerkkinä äärimmäisistä olosuhteista, joissa maapallolla esiintyy elämää. Samasta syystä se on kiinnostava muualla avaruudessa olevan mahdollisen elämän kannalta. Marsin kaasukehässä on jonkin verran metaania, jota on mitattu viimeksi Euroopan avaruusjärjestön ESAn Mars Express-luotaimella. Koska auringonvalo hajottaa metaanin muutamassa sadassa vuodessa, sitä täytyy tulla jostain lisää.

Metaanin alkuperä voi olla puhtaasti kemiallis-geologinen tai sitten biologinen. Jos metaani on biologista alkuperää, se voi lähtöisin Marsin kallioperän alla olevista, jo kadonneen elämän tuottamista metaanivarastoista tai sitten Marsin pinnan alla elää edelleen metaania tuottavia bakteereita.

Kalifornian yliopiston tutkija Buford Price kumppaneineen arvioi metaania tuottavien bakteerien tuoton ja Marsin kaasukehästä mitatun metaanimäärän perusteella, että mahdolliset Marsin metaanibakteerit eläisivät noin 0 asteen lämpötilassa. Marsilla on maapallon tapaan kuuma sisäosa ja nollaan asteeseen päästäkseen pitää mennä vähintään 150 metrin ja enintään 8 kilometrin syvyydelle.

Kaasun nousu Marsin jäätyneen kamaran läpi kestäisi vastaavasti 15 tai 30 000 vuotta, mikä on hyvin lyhyt aika geologisesti. Tutkijat laskevat mitatun metaanimäärän tuottamiseen riittävän yhden bakteerin kuutiosentille 10 metrin paksuisessa kerroksessa. Lukujen perusteella voidaan arvioida millaisia robotteja tarvitsee lähettää Marsiin mahdollista elämää etsimään.

(Radion tiedeuutiset, PNAS 6.12.2005)

teksti alkuperäisessä lähteessään: http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id3606.shtml

Kommentit (5)

Vierailija
Trigmegistus
Metaania tuottavat mikrobit selviävät syvällä jään alla
06.12.2005, klo 07.02

Grönlannin mannerta peittävän kolmekilometrisen jään alla elää metaania tuottavia bakteereita, jotka ovat säilyneet siellä hengissä noin 100 000 vuotta. Vastaavanlaiset metaanibakteerit voisivat selittää Marsin kaasukehässä olevan pienen määrän metaania.




Onko tämä uutinen vai oma puheesi?

Trigmegistus
Grönlannin mannerjäästä on porattu 3053 metrin syvyinen näyte, joka ulottuu jään alapintaan saakka. Siitä löytyy pieniä määriä ilmakehästä peräisin olevaa metaania, mutta viimeisten 90 metrin matkalla, lähellä maan pintaa metaanin määrä nousee kymmenkertaiseksi. Jäästä on löydetty samoilta syvyyksiltä myös metaania tuottavia bakteereita, jotka ovat todennäköisesti joutuneet jään sisään maaperästä jäätikön syntyvaiheessa.



Noinko syvä se on, no on siinä pitkä näyte, vaikkakin on osissa. Kai sieltä jotain löytyy mistä voisi kattoa radiohiiliajoituksella kuinka vanhoja bakuja ovat niin tietäis vähä.

Trigmegistus
Bakteerit ovat jotenkuten elossa, mutta hyvin vanhoja eivätkä ilmeisesti pysty kasvamaan tai lisääntymään erittäin vaikeissa olosuhteissa. Niiden aineenvaihdunta tuottaa sen verran energiaa, että ne pystyvät pystyvät korjaamaan solujen vaurioitunutta perimää.



Hmm, mistä ne sitä energiaa tuottavat? Varsinkin näin miljoonien vuosien jälkeen? Epäilyttävää... Muutenkin mielenkiintoista, kun ajattelee, että ihmisen soluthan kuolevat heti kun ne jäätyvät. Mikseivät sitten yksisoluiset?

Trigmegistus
Tulos on kiinnostava esimerkkinä äärimmäisistä olosuhteista, joissa maapallolla esiintyy elämää. Samasta syystä se on kiinnostava muualla avaruudessa olevan mahdollisen elämän kannalta. Marsin kaasukehässä on jonkin verran metaania, jota on mitattu viimeksi Euroopan avaruusjärjestön ESAn Mars Express-luotaimella. Koska auringonvalo hajottaa metaanin muutamassa sadassa vuodessa, sitä täytyy tulla jostain lisää.



Joo tää on hyvä juttu. Jostain sitä on tultava lisää. Saisivat lähettää kunnon porauslaitteistot tonne(marsiin). Vaikka semmosen jossa ei sitten muuta olisikaan.

Trigmegistus
Metaanin alkuperä voi olla puhtaasti kemiallis-geologinen tai sitten biologinen. Jos metaani on biologista alkuperää, se voi lähtöisin Marsin kallioperän alla olevista, jo kadonneen elämän tuottamista metaanivarastoista tai sitten Marsin pinnan alla elää edelleen metaania tuottavia bakteereita.



Jotenkin muistaisin, että jos se olisi tämmöinen kemiallis-geologinen, niin siellä tarvis olla sitten jotain muutakin kaasua, ja sitä ei ole löytynyt. Oliko nyt sitten jotain rikkikaasua vai mitä olikaan, en muista. Siis itse luulen -ja toivonkin- ,että siellä jotain bakuja on.

Trigmegistus
Kalifornian yliopiston tutkija Buford Price kumppaneineen arvioi metaania tuottavien bakteerien tuoton ja Marsin kaasukehästä mitatun metaanimäärän perusteella, että mahdolliset Marsin metaanibakteerit eläisivät noin 0 asteen lämpötilassa. Marsilla on maapallon tapaan kuuma sisäosa ja nollaan asteeseen päästäkseen pitää mennä vähintään 150 metrin ja enintään 8 kilometrin syvyydelle.



8 kilsan syvyydessä nolla? Kumma juttu kun ensinnäkin mars on säteeltään pienempi kuin maa joten 8 kilsaa on suhteessa pidempi matka ytimeen marsissa kuin maassa. Täälläkin oltiin porattu kahdeksaan kilsaan ja kuulemma oli melkein 50 astetta lämmintä jo. Itse laskin että olisi pitänyt olla jo 80 astettakin. No kai sitten marsilla on vaan PALJON kylmempi ydin.

Trigmegistus
Kaasun nousu Marsin jäätyneen kamaran läpi kestäisi vastaavasti 15 tai 30 000 vuotta, mikä on hyvin lyhyt aika geologisesti. Tutkijat laskevat mitatun metaanimäärän tuottamiseen riittävän yhden bakteerin kuutiosentille 10 metrin paksuisessa kerroksessa. Lukujen perusteella voidaan arvioida millaisia robotteja tarvitsee lähettää Marsiin mahdollista elämää etsimään.



Yks baku kuutiosentillä? Ei niitä voi olla niin vähän. On niitä oltava enemmän. Ehkä se luotain mittas vaan huonosta kohdasta jossa sitä ei niin paljoa sitä metaania ollut. Pentele, sais olla enemmän metaania, niin sais nopeemmin sit bensat marsin lentoreissun takastulomatkalle.

Trigmegistus
(Radion tiedeuutiset, PNAS 6.12.2005)

teksti alkuperäisessä lähteessään: http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id3606.shtml




Uutinen oli siis näköjään. On vähän emmentaalia tää meiän tietoisuus marsista.[/quote]

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt16.3.2005

Metaani on niin yksinkertainen molekyyli ettei sen läsnäolo todista elämästä paskan vertaa. Sama kuin kusen löytymistä jätevedenpuhdistamolta pidettäisiin merkkinä elävistä dinosauruksista.

Vierailija

Jahas, jahas.. Ketäs kotimaisia kriitikoita meillä on täällä tänään, rohkeasti vaan tassua ilmaan ja nimeä paperiin! Älkää hyökätkö arvon kojootit, listasin tänne vaan uutisen, joka herätti ainakin oman mielenkiintoni.

PS. "Jos jokapäiväinen elämäsi tuntuu köyhältä, älä moiti elämää; moiti itseäsi, kerro itsellesi, ettei sinussa ole tarpeeksi runoilijaa saamaan esiin sen rikkauksia." - Rainer Maria Rilke

-Trigmegistus-

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005

Eikä tuossa vielä kaikki. Vetyä tuottavia mikrobeja on löytynyt myös:
Poison + Water = Hydrogen. (December 2, 2005 )

New Microbial Genome Shows How "Take a pot of scalding water, remove all the oxygen, mix in a bit of poisonous carbon monoxide, and add a pinch of hydrogen gas. It sounds like a recipe for a witch's brew. It may be, but it is also the preferred environment for a microbe known as Carboxydothermus hydrogenoformans."
. . .
“So if you're interested in making clean fuels, this microbe makes an excellent starting point.”

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Muutama sananen mikrobeista:
Mikrobista riippuen niiden selviytymisedellytykset voivat olla jotain naurettavan vähäisen ja hämmästyttävän pitkän väliltä. Etenkin itiöivät bakteerit pärjäävät vallan mainiosti hankalissakin oloissa. Kylmässä ne saattavat selvitä helposti satojakin vuosia tai ties vaikka kuinka pitkään. Jäätyminen vaikuttaa mikrobeihin varsin eri tavalla kuin esim. nisäkkäiden soluihin. Hiivoilla ja prokariootteilla on varsin kestävä kuori suojaamassa solun organelleja. Se kyllä saadaan rikki, mutta se vaatii erikoiskäsittelyä. Pelkä jäädyttäminen ei sitä vielä tee.

Nisäkkäiden solut ovat siitä hankalia, kun niitä suojaa vain lipidikaksoiskerros. Tämän lisäksi ne solut ovat mahdottoman nirsoja olosuhteiden, ravinteiden ja kasvutekijöiden suhteen. Hiivat ja homeet taas eivät ole mitenkään erityisen nirsoja. Prokariootit ovat loistavia selviytjiä varsin hankalissakin olosuhteissa. Jopa voimakkaat kosteuden, lämpötilan ja pH:n vaihtelut eivät hävitä mikrobipopulaatiota - korkeintaan hidastavat hetkellisesti kasvua. Jos olot menevät riittävän hankaliksi, alkaavat tietyt bakteerit tuottamaan itiöitä sisäänsä. Mikäli isäntäsolu kuolee, jäävät sen sisällä olleet itiöt henkiin ja odottelevat parempia aikoja.

Uusimmat

Suosituimmat