Syy avun puutteeseen: geenit.

Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Uskon vakaasti, ettei ihmiskunta koskaan tule lopettamaan nälänhätää ja julmaa väkivaltaa maailmasta. Meillä on ollut tuhansia vuosia aikaa, mutta mikään ei näyttäisi muuttuneen. Ne, jotka näkevät nälkää, saavat nähdä sitä muiden seuratessa sivusta. Jos ihminen käyttäytyisi toisella tavalla, pyyteettömän hyväsydämisesti, hän aivan varmasti pystyisi ruokkimaan nälkäänäkevät vaikka jo huomenna ja lopettamaan väkivallan ja sodat seuraavana päivänä. Näin ei kuitenkaan tapahdu valtavista olemassaolevista resursseista huolimatta. Miksei?

Siksi, koska ketään ei lopultakaan kiinnosta. Todellinen kiinnostuminen asiastahan olisi sitä, että globaalisti alkaisi tapahtua jotain. Se tarkoittaisi sitä, että kaikki ihmiskunnan jäsenet alkaisivat puhaltaa yhteen hiileen ja auttaa lajitovereitaan.

Se on kuitenkin luonnontieteellinen mahdottomuus. Luonto ei toimi niin. Biologinen olento on kiinnostunut omien geeniensä suojaamisesta ja levittämisestä, ja kaikki muut ovat niiden kilpailijoita.

Tämä näkyy yksinkertaisimmin siinä, kuinka pienenkin suomalaisen kaupungin varat ovat jakautuneet selviäjille ja häviäjille. Selviäjä porhaltaa ylpeänä loistoautollaan kylän raittia, esittelee kaikille halukkaille omaisuutensa ärjyvää ja kiiltelevää symbolia viestittäen, että geeneillään hän tämän on tehnyt, ja että lisää niitä voisi kylvää, jos halukkaita riittää. Se on näyttämisenhalua niille köyhille, jotka keräilevät slummissa ikälopun Datsunin kappaleita nuhjuisessa krapulassa ja suuntaavat jonnekin teollisuuspölyn ja savun keskelle ruokkimaan rikkaita.

Tuollaista toimintaa ei olisi ollenkaan, jos ihmisiä oikeasti kiinnostaisi yhteisen ihmiskunnan tukeminen, lajitovereiden auttaminen yms. Tuloeroja ei olisi missään. Mutta kun luonto ei toimi niin. Geenit eivät toimi niin.

Geenit tekevät ihmisestä riikinkukon, joka haluaa olla komein, paras, rikkain, menestyksekkäin ja tervein; aina hitusen muiden pään yläpuolella.

Me siis hyödymme sosiaalisesti häviäjistä ja kurjista. Se on erottamaton osa käyttäytymistämme. Ja siksi ihmisiä ei oikeasti kiinnosta joidenkin 800 miljoonan ihmisen riutuminen nälässä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Kommentit (42)

Vierailija

Jaahas, Aweb on sitten siirtynyt sosiobiologian pariin? Eipä siinä mitään. No, tuossa tekstissä on OSA totuutta. Mutta jälleen kerran tulkitset asioita aivan liian yksisilmäisesti ja jätät todella paljon käsittelemättä.

Ihminen kykenee myös altruistiseen käytökseen. Se on samalla tavalla genotyypissä esiintyvää ja fenotyypissä ilmenevää. Geenin itsekkyys ei suinkaan siis tarkoita yksilön itsekkyyttä eikä sitä, etteikö altruismia voisi esiintyä.

Jos asia kiinnostaa sinua, voisit perehtyä vaikka alan perusteoksiin. Perusjohdatus aiheeseen hoitunee Matt Ridleyn "Jalouden alkuperällä". Samassa julkaisusarjassa on tullut muitakin Ridleyn kirjoja, samoin erään Tor Mikä-se-sukunimi-nyt-olikaan "Homo Generosus". Näissä perehdytään altruismiin aika maanläheisesti ja yleistajuisesti.

Mikäli tuo haittateoria (erään israelilaisen tutkijan esiinnostama) ja itsekkään geenin teoria kiinnostavat myös, niin voin antaa niistäkin lukusuosituksia.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Anders

En toki kiistä altruismin olemassaoloa, onhan sekin yksi merkittävistä ominaisuuksistamme. Mutta sen osuus käytöksessämme on kuitenkin tietyssä suhteessa itsekkyyteemme. Onhan altruismistakin selkeää etua geenien selviytymiselle, mutta altruismia noudatetaan vain tiettyyn pisteeseen ja lähinnä välittömästi itseä hyödyttävässä ympäristössä; enimmäkseen lähipiirissä siis.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Anders

En toki kiistä altruismin olemassaoloa, onhan sekin yksi merkittävistä ominaisuuksistamme. Mutta sen osuus käytöksessämme on kuitenkin tietyssä suhteessa itsekkyyteemme. Onhan altruismistakin selkeää etua geenien selviytymiselle, mutta altruismia noudatetaan vain tiettyyn pisteeseen ja lähinnä välittömästi itseä hyödyttävässä ympäristössä; enimmäkseen lähipiirissä siis.

Sukulaisvalinta liittyy kyllä enemmän geenin itsekkyyteen, mutta termit "vastavuoroinen altruismi" ja "epäsuora vastavuoroinen altruismi" valaisevat myös varmasti asiaa. Vaikka esimerkiksi jäihin pudonnut tuntematon ei olisi meille geneettistä lähisukua (eikä näin ollen geenin itsekkyys saisi meitä liikkeelle), niin aika moni ihminen silti lähtee auttamaan. Miksi?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Anders

Akuuttiin hätään on helpompi reagoida kuin krooniseen. Geenien toiminta käyttäytymisessämme on enemmänkin tiedostamatonta, joten sen vaikutukset ilmenevät ikään kuin huomaamattamme.

Lisäksi asiaan vaikuttavat laki ja yhteiskunnan asettamat paineet. Pelastaja on automaattisesti myös sankari, ja silläkin on merkitystä geenien pelissä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Anders
Vaikka esimerkiksi jäihin pudonnut tuntematon ei olisi meille geneettistä lähisukua (eikä näin ollen geenin itsekkyys saisi meitä liikkeelle), niin aika moni ihminen silti lähtee auttamaan. Miksi?

Mutta siihen se sitten taitaakin jäädä. Lähipiiristä on kuitenkin kyse, kun kerran ihan näkö- ja kosketusetäisyydelä ollaan. Tuo avannosta naapureita kiskova voima ei tunnu olevan tarpeeksi voimakas meissä kaikissa, ainakaan niin voimakas että viitsisimme kiskoa kurimuksesta myös niitä nälästä kärsiviä toisen mantereen asukkaita.

Olen kyllä melkoisen samaa mieltä Awebin alkuperäisen teesin kanssa. Ei kurjuus tule pallolta poistumaan niin kauan kuin se on hyvinvoivista ihmisistä kiinni. Riutuneet nälkiintyneet on helppo alistaa halvaksi tuotantotekijäksi työvoima-imperialismin hengessä.

Vierailija
A. Ankka
Mutta siihen se sitten taitaakin jäädä. Lähipiiristä on kuitenkin kyse, kun kerran ihan näkö- ja kosketusetäisyydelä ollaan. Tuo avannosta naapureita kiskova voima ei tunnu olevan tarpeeksi voimakas meissä kaikissa, ainakaan niin voimakas että viitsisimme kiskoa kurimuksesta myös niitä nälästä kärsiviä toisen mantereen asukkaita.



Jaa-a. Tokihan se inhimillinen itsekkyys on myös valitettava tosiasia. Samoin kuin tietämättömyys. Mutta aikamoisen paljon on kuitenkin näissä asioissa kehitytty. Hyväntekeväisyyteen käytettävät summat kasvavat kaiken aikaa, samoin erilaisia lobbausryhmiä tulee koko ajan lisää. Valitettavasti toki vastakkaistakin kehitystä esiintyy, lähinnä poliittisella tasolla.

Olen kyllä melkoisen samaa mieltä Awebin alkuperäisen teesin kanssa. Ei kurjuus tule pallolta poistumaan niin kauan kuin se on hyvinvoivista ihmisistä kiinni. Riutuneet nälkiintyneet on helppo alistaa halvaksi tuotantotekijäksi työvoima-imperialismin hengessä.



Itseasiassa Awebin alkuperäinen pätkähän meni näin:

Aweb
Todellinen kiinnostuminen asiastahan olisi sitä, että globaalisti alkaisi tapahtua jotain. Se tarkoittaisi sitä, että kaikki ihmiskunnan jäsenet alkaisivat puhaltaa yhteen hiileen ja auttaa lajitovereitaan.

Se on kuitenkin luonnontieteellinen mahdottomuus. Luonto ei toimi niin. Biologinen olento on kiinnostunut omien geeniensä suojaamisesta ja levittämisestä, ja kaikki muut ovat niiden kilpailijoita.

Tämä oli ja on edelleenkin aivan liian yksinkertaistettu ja kärjistetty väite. Geenin itsekkyyden edessä tuntuu monilta menevän sisu kaulaan, mutta lisätieto asiasta auttanee. Samoin se wanha kunnon maalaisjärki.

Vierailija

Esimerkiksi Afrikan ruokkiminen on mahdotonta.
Ruokit kerran, ja ihmisten määrä kasvaa potenssiin 10.
Pitäisi vähentää populaatiota yli puolella, sitten alkaa miettimään ruokkimista jos siihen olisi enää tarvetta.

Vierailija
Reptile
Esimerkiksi Afrikan ruokkiminen on mahdotonta.
Ruokit kerran, ja ihmisten määrä kasvaa potenssiin 10.
Pitäisi vähentää populaatiota yli puolella, sitten alkaa miettimään ruokkimista jos siihen olisi enää tarvetta.

Itseasiassa homma menee aivan päinvastoin. Väestön elintason paraneminen on välttämätön edellytys väestönkasvun hidastumiselle ja sitä kautta erään koko planeettaa koskevan uhkan torjumiselle. Eli Afrikkaa nimenomaan kannattaa tukea, etenkin tarkota mahdollisuus ruokkia itse omat kansalaisensa.

Vierailija
Beos
Afrikkaan auttaakin enemmän koulu kuin ruoka.

Näin on. Olikohan se kiinalainen se sananlasku, joka kysyi, että miksi antaisit miehelle kalan kun voit samantien opettaa hänet kalastamaan.

Vierailija

Unohdatte kokonaan eri ihmisrodut.
Valkoiset ja aasialaiset ovat myötätuntoisempia ja "moraalisempia" kuin neekerit.
Rodunjalostuksella päästään joskus yhteiskuntaan jossa kaikki auttavat kaikkia.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Idiootti kirjoitti:
Valkoiset ja aasialaiset ovat myötätuntoisempia ja "moraalisempia" kuin neekerit.

Pitäisikö tuo pystyä päättelemään myös tästä viestistäsi?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Idiootti kirjoitti:
Valkoiset ja aasialaiset ovat myötätuntoisempia ja "moraalisempia" kuin neekerit.

Pitäisikö tuo pystyä päättelemään myös tästä viestistäsi?

No ei vielä tuon viestin perusteella voi sanoa juuta eikä jaata.
Tutkipas joskus mitä mustimmassa afrikassa tapahtuu tälläkin hetkellä, siitä on kuule moraali kaukana.
Valkoisten maillakin tummahipiäiset johtavat rikostilastoja lukumääräänsä suhteutettuna.
Vai johtuuko se vain siitä että heitä syrjittiin vielä 100 vuotta sitten, mitäs mieltä olet?

Vierailija

Uaaargh

Joko se rasismivääntäminen alkaa täälläkin.

Uusimmassa Tiede-lehden numerossa on oikein hyvä artikkeli altruismista ja vapaaehtoistyöstä.

Ihminen ja yhteiskunta on paljon muutakin kuin geeniensä vallasta kilpaileva biomöhkäle

Huooooh

Mummo

Vierailija
Idiootti kirjoitti:
Valkoisten maillakin tummahipiäiset johtavat rikostilastoja lukumääräänsä suhteutettuna.
Vai johtuuko se vain siitä että heitä syrjittiin vielä 100 vuotta sitten, mitäs mieltä olet?

Hahaha, mikä järjenjättiläinen tänne on taas eksynyt!

Fakta: Suomalaista alkuperää olevat ruotsissa asuvat henkilöt tekevät tilastojen mukaan keskimäärin 2,5 kertaa enemmän rikoksia kuin alkuperäiset ruotsalaiset.

Mistä tämä johtuu? Suomalaisten hulttiomaisesta geeniperimästä?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat