Mitä ovat meemit?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suuressa filosofiatapahtumassa Tampere-talossa esittäytyi 3.4. meemitutkijana tunnettu brittiläinen Susan Blackmore Hänen mukaansa perinteisesti määritelty itsenäinen tietoisuus on illuusio ja ettei vapaata tahtoa ole. Blackmoren mielestä oman ainutlaatuisen persoonan kiistäminen on mahdollista ja jopa suotavaa. Blackmoren mielestä sielua ei tarvita. Tutkijapiireissä kartesiolaisella dualismilla ei ole enää niinkään kannatusta, mutta arkiajattelussa käsitys hengen ja aineen eroista elää.

Mitä ovat meemit?

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija

Ihmiseltä toiselle leviävät opit, uskomukset, tavat ja muut kulttuurilliset ilmiöt

Englanninkielisiä määritelmiä:


A term coined by Richard Dawkins, who defines it as "a unit of cultural inheritance, hypothesized as analogous to the particulate gene and as naturally selected by virtue of its 'phenotypic' consequences on its own survival and replication in the cultural environment."

An idea that replicates through a society as it is propagated through person-to-person interaction, both direct and indirect. Memetics is a field of study that focuses on memes' role in the evolution of a culture.

http://www.google.fi/search?hl=fi&lr=&oi=defmore&q=define:meme[/quote]

Vierailija

Sikäli mikäli olen oikein ymmärtänyt. Meemi on ajatus siitä että kulttuuri koostuu samantapaisista raknnus palikoista kuin yksilt/lajitkin. Siinä missä lajien muodon rakentavat geenit, vastaavaa palikkaa kulttuurissa kutsuttaisiin meemiksi.

Meemi olisi siis jokin semmoinen asia joka leviää kulttuurissa, mahdollisesti muuttuen aina paremmin leviäväksi. Esimerkiksi jotkit hokemat joita yksi ihminen käyttää, ja jotka "tarttuvat" muiden puheeseen voisivat olla tällainen.

Sinänsä jännä ajatus, että koko kulttuuri koostuisi lähinnä tuollaisista. Ehkä niinkin.

Wikipedian määritelmä olisi seuraava:

Wikipedia

Meemi

Termiä meemi on käytetty kuvaamaan informaatiota, joka leviää viestinnän kulttuurievoluutiossa aivan kuten geenit leviävät biologisessa evoluutiossa. Meemiteoria tutkii meemien leviämistä ja yleistymistä.

Termiä meemi käytti ensimmäisen Richard Dawkins kirjassaan Geenin itsekkyys, vaikka käsite onkin vanhempi. Jo William S. Burroughs ehdotti, että "kieli on kuten virus". Meemit voivat ideoiden ja kielellisten ilmausten lisäksi olla lyhyitä sävelmiä, suunnitelmia, kykyjä, moraalia ja esteettisiä arvoja ja lähes mitä tahansa, mikä voidaan oppia muilta yksittäisinä yksikköinä.

Meemiteorian ja meemikäsitteen tieteellinen arvo ovat olleet kulttuuria ja yhteiskuntaa tutkivien tieteiden piirissä vilkkaan väittelyn kohde.

Vierailija
Harmiton
Suuressa filosofiatapahtumassa Tampere-talossa esittäytyi 3.4. meemitutkijana tunnettu brittiläinen Susan Blackmore Hänen mukaansa perinteisesti määritelty itsenäinen tietoisuus on illuusio ja ettei vapaata tahtoa ole. Blackmoren mielestä oman ainutlaatuisen persoonan kiistäminen on mahdollista ja jopa suotavaa. Blackmoren mielestä sielua ei tarvita. Tutkijapiireissä kartesiolaisella dualismilla ei ole enää niinkään kannatusta, mutta arkiajattelussa käsitys hengen ja aineen eroista elää.

Mitä ovat meemit?

Tämä aihe ihmisen puuttuvasta vapaasta tahdosta on hyvin mielenkiintoinen ja Blackmore on jatkanut Benjamin Libetin kuuluisia neurofysiologisia tutkimuksia ihmisen tietoisuuden olemuksesta.

Libethän aikoinaan osoitti kokeellisesti, että ihmisen tietoisuus päätöksestään ryhtyä johonkin toimintaan on puoli sekuntia viivästynyt siihen nähden koska aivot alkoivat valmistelelemaan toimintaa (Libet deley).

Vierailija
Landau

Libethän aikoinaan osoitti kokeellisesti, että ihmisen tietoisuus päätöksestään ryhtyä johonkin toimintaan on puoli sekuntia viivästynyt siihen nähden koska aivot alkoivat valmistelelemaan toimintaa (Libet deley).

Olisi hauska tietää miten tuo on mitattu?

Vierailija

Daniel Dennett on käsitellyt tätä aihetta ansiokkaasti esim. kirjassa "Darwin's Dangerous Idea". Luvun nimi oli "Could there be a science of memetics?" ...

Vierailija
Harmiton
Suuressa filosofiatapahtumassa Tampere-talossa esittäytyi 3.4. meemitutkijana tunnettu brittiläinen Susan Blackmore Hänen mukaansa perinteisesti määritelty itsenäinen tietoisuus on illuusio ja ettei vapaata tahtoa ole.



Harmi kun en päässyt tähän tilaisuuteen, vaikka siitä tiedotettiinkin vapareiden uutislistalla. Olen aikamoinen Blackmore-fani. Yhdyn täysin tuohon käsitykseen, mutta eikö Blackmore ole kehittänyt mitään uutta? Tuo on aika vanha juttu jo.

Harmiton
Mitä ovat meemit?

Kulttuurigeenejä.

Uusimmassa Tiede-lehdessä oli hyvä artikkeli siitä, miksi ihminen erosi muista simpansseista. Esiteltiin seitsemän eri asiaa, joista yksi oli kulttuurin ja tiedon kumuloituminen. Kerätty tieto kertyy ja on jälkipolvien saatavissa. Tämä ei ole ihmisen yksioikeus, mm. joillakin linnuillakin on vanhemmilta opittuja tapoja.

Tämänhän olisi kuitenkin voinut kuitata meemeillä. Niitä ei toimittaja maininnut sanallakaan.

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005

Kysynpä vain että:

Onko tässä nyt ajatuksena se, että meemi olisi olemassa myös ilman elävän olennon toimintoja tai useamman yksilön muodostamaa sosiologista verkkoa, jonka läpi kokemuksia ja tietoa vaihdellaan?

Siis että meemit olisivat todellakin universaaleja kulttuuriblokkeja, joita voi löytää niin ihmisten sivilisaatoista kuin termiittiyhdyskunnista...? Eikö meemi ole silloin lopulta jotakuinkin todetusta käyttäytymisestä luotu matemaattinen malli, tai keksitty säännöstö, jolle on olemassa jokin tietty todennäköisyys?

Kulttuurimeteorologiaa siten?

Gravity sucks.

Vierailija

[quote="Harmiton"] Hänen mukaansa perinteisesti määritelty itsenäinen tietoisuus on illuusio ja ettei vapaata tahtoa ole.

> Vapaata tahtoa ei siinä mielessä ole ollenkaan, että ei tahtomalla eli tekemällä tekemällä mitään synny ... vaan kaikki tapahtuu spontaanisesti.
Esim. jos opiskelen - mitä tahansa - oppiminen vain tapahtuu ... kun on aika.

Blackmoren mielestä oman ainutlaatuisen persoonan kiistäminen on mahdollista ja jopa suotavaa.

> Se on ainoa tapa kokea ykseys eli itselleen tulee ns. kuolla. Ts. tunteilleen tulee oppia nauramaan (kuolemaan) se vapauttaa ihmisen ottamasta itseään/elämää vakavasti ... riittää että elämän ottaa todesta.

Blackmoren mielestä sielua ei tarvita.

> Sielu on hyvä käsite kun puhutaan henkisyydestä. Ihminen on henkiolento ei peroona.

Tutkijapiireissä kartesiolaisella dualismilla ei ole enää niinkään kannatusta, mutta arkiajattelussa käsitys hengen ja aineen eroista elää.

> Ykseys on rikkumatonta - kaikkeudessa - vaikkei sitä siten kokisi.

Vierailija
Deus Ex
Landau

Libethän aikoinaan osoitti kokeellisesti, että ihmisen tietoisuus päätöksestään ryhtyä johonkin toimintaan on puoli sekuntia viivästynyt siihen nähden koska aivot alkoivat valmistelelemaan toimintaa (Libet deley).




Olisi hauska tietää miten tuo on mitattu?

Blackmoren mielestä Benjamin Libetin tuloksissa on tulkinnan varaa, mutta on silti valmis heittämään vapaan tahdon romukoppaan.

Vierailija
Deus Ex
Landau

Libethän aikoinaan osoitti kokeellisesti, että ihmisen tietoisuus päätöksestään ryhtyä johonkin toimintaan on puoli sekuntia viivästynyt siihen nähden koska aivot alkoivat valmistelelemaan toimintaa (Libet deley).




Olisi hauska tietää miten tuo on mitattu?

Aivokuvauksella varmaankin.

Vierailija

Jos noihin vanhoihin keskusteluihin olisi jonkinlainen hakutoiminto, niin olisin hakenut vanhan ketjun aiheesta ja tapojeni mukaan siteerannut itseäni. Toteanheti, että en ole Blackmore-fani, enkä löydä meemi-ideasta mitään kiinnostavaa. Perustelen lyhyesti miksi.

Tyypillinen ilmiö tieteen kentässä on että humanistit ja luonnontieteilijät esittävät jotakin toistensa alueelta. Lopputulokset ovat yleensä kiusallisia. Minua on aina kauhistuttanut postmodernistien tavat esittää luonnontieteiden ilmiöistä mitä merkillisimpiä tulkintoja. Valitettavasti sama toimii toisinkin päin. Meemiteoria on luonnontieteellinen yritys selittää kulttuurievoluutiota ja muita perinteisiä ihmistieteiden tutkimuskohteita. Ongelma on vain siinä että se ei oikeastaan selitä mitään. Tai jos selittää, niin se on selitetty jo paljon aikaisemmin. Toisin sanoen on keksitty hieman lisää ruutia.

Eli mitä meemit ovat? Kultuurin ja tietoisuuden palikoita, jotka kilpailevat keskenään. Hyvät meemit pärjäävät ja syrjäyttävät muita jne. Ne muodostavat kulttuurin prosessin ja viime kädessä myös meidän tietoisuutemme. Ihan hyvä idea, mutta tämä on kyllä tiedetty humanistisissa tieteissä aina. Hyvät ideat leviävät, huonot pyrkivät häviämään. Ei siinä mitään kummallista ole. Myös idea että kulttuurin osat ovat erillisiä ja että niiden historiallisia, yhteiskunnallisia ja psykologisia reittejä voidaan seurata, on esitetty klassisen kulttuurievoluution tutkimuksen piirissä jo 1800-luvulla.

Miksi idea on Blackmoren ja monen muun mielestä sitten niin kiehtova. Tietysti siksi, etteivät he tiedä mitään aikaisemmasta tutkimuksesta. Blackmoren kirjoitusten lähdeluetteloista puuttuvat täysin kaikki aikaisemmat tutkimukset aiheesta, C.R. Hallpiken koko tuotanto jne. Tämä on oikeasti äärimmäisen kiusallista. Taustalla on tyylipuhdas tietämättömyys, aivan kuten postmodernistien sekoiluissakin.

Toinen ongelma on meemin universaalisuus. Blackmoren periaatteilla mikä hyvänsä voidaan esittää meemiksi. Siitä seuraa että selitysmalli on omnipotentti. Sillä voidaan lähtökohtaisesti selittää mitä vain, jolloin se ei oikeastaan selitä mitään.

Kolmas ongelma on luonnontieteellisen mallin soveltaminen yksi yhteen. Toisin kuin geeneillä, meemeillä ei ole mitään meemistöä, mistä ne voitaisiin erottaa, määritellä ja jossa ne kilpailisivat keskenään. Tämä on ehkä mallin vakavin virhe, joka takaa sen, että geenimallin sovittaminen kulttuurievoluutioon on lähtökohtiasesti tuhoon tuomittu. Kun se yhdistetään ongelma kakkoseen, niin saadaan aikaan erittäin epäselvä tieteellinen käsitteistö, jota ei voi sen enempää kumota kuin todistaakaan. Mitään selitystä millekään se ei tarjoa, vaan se tarjoaa vain mahdollisuuden loputtomaan (pseudo)tieteelliseen jaaritteluun ilman lopputulosta.

Scientific Americanin lokakuun numerossa 2000 oli laaja Blackmoren artikkeli ja sille hyvin tiiviit vasta-argumentit. En ole viiden vuoden kuluessa huomannut että Balckmore olisi niitä kumonnut.

Vierailija
Deus Ex
Landau

Libethän aikoinaan osoitti kokeellisesti, että ihmisen tietoisuus päätöksestään ryhtyä johonkin toimintaan on puoli sekuntia viivästynyt siihen nähden koska aivot alkoivat valmistelelemaan toimintaa (Libet deley).




Olisi hauska tietää miten tuo on mitattu?

Eräs koesarja toteutettiin suunnilleen seuraavasti: Koehenkilöä pyydettiin havaitsemaan pyörivän levyn kehälle piirretyn pisteen asento samalla kun hän taivuttaa rannettaan, eli tarkemmin silloin kun hän tekee päätöksen taivuttaa rannettaan. Tämän jälkeen koehenkilöä pyydettiin kertomaan missä asennossa piste oli päätöksenteon hetkellä. Samaan aikaan mitattiin EEG:llä aivosähköistä toimintaa ja huomattiin kaikkien yllätykseksi, että aivoaktiviteetti ranteen taivuttamiseksi käynnistyi järjestään puoli sekuntia ennen kuin koehenkilö itse koki tehneensä päätöksen ranteensa taivuttamiseksi.

Samantyyppisiä kokeita tehtiin myös aivokirurgisille potilaille stimuloimalla ja mittaamalla toiminta suoraan aivokuorella.
Lisätietoa aihepiiristä voi vaikkapa hakea mainiosta tanskalaisen tiedetoimittajan Tor Norretrandersin populaariteoksesta nimeltään ”Märk Världen” tai englanninkielisenä ”The User Illusion”.

Vierailija

Kiitos Bomt Kneder komentistasi. Asiaan tulee perspektiiviä, kun sitä lähestytään monelta suunnalta. Olisikohan kyseinen malli sopiva meemiksi:)

Petri Riikonen
Seuraa 
Viestejä245
Liittynyt16.3.2005
Bomt Kneder
Meemiteoria on luonnontieteellinen yritys selittää kulttuurievoluutiota ja muita perinteisiä ihmistieteiden tutkimuskohteita. Ongelma on vain siinä että se ei oikeastaan selitä mitään. Hyvät ideat leviävät, huonot pyrkivät häviämään. Ei siinä mitään kummallista ole.



Minusta meemi-näkökulma tuntuu hyvin selittävän juuri sen, miksi ei-hyvätkin ideat leviävät niin tehokkaasti. Siis sen, miksi ihmiskunnan historia ei oikein ole järjen historiaa. Eikös se ajatuskulku mene niin, että meemi leviää ja säilyy, jos se ihan mistä syystä tahansa pystyy sen tekemään. Eikä siinä ole merkitystä esimerkiksi sillä, onko idea ihmisille hyvä tai viime kädessä järkevä, kunhan jokin vain saa sen pysymään "hengissä".

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat