Viisaudenhampaat?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi ihmisille kasvaa viisaudenhampaat?
Melko monelta ne kuitenkin joudutaan poistamaan, kun eivät mahdu hammasrivistön jatkoksi.
Nimimerkillä: Hammaslääkäristä saapunut.

Kommentit (15)

Vierailija

Uhh, ne ovat vankimpia todisteita pirun olemassaolosta

No, ihmisten leukaluut ovat pienenemään päin, joten viimeinen hammas ei enää tahdo hammastarhaan mahtua.

Onnellisia ja varmaankin rikkaita ovat he, joilla ei syntyissään ole moisia reliikkejä!

myötätuntoisin terveisin

Mummo

Vierailija

Liekö peruja ajalta, jolloin karvaista naamaamme koristanut kuono, apinayksilön kasvaessa ja iän myötä pidetessään, tarvitsi taakse lisää purupintaa?

Tuo oli todellakin vain arvaus ja päätelmä. En tiedä virallista selitystä.

vrt. häntäluu

Vierailija

Ja nyt kun aikoinaan apinamainen kuonomme on lyhenentynyt aikojen saatossa, eivät nuo samaiset takahampaat enää mahdukaan kunnonlla "kuonottomaan suuhun"

Semmoista se on evoluutio... minulta on kolme muinaisjäännöstä jo poistettu - yksi vielä ja erotun virallisesti apinoista

Vierailija
Leuka
Ja nyt kun aikoinaan apinamainen kuonomme on lyhenentynyt aikojen saatossa, eivät nuo samaiset takahampaat enää mahdukaan kunnonlla "kuonottomaan suuhun"

Semmoista se on evoluutio... minulta on kolme muinaisjäännöstä jo poistettu - yksi vielä ja erotun virallisesti apinoista

Hammaslääkärini höpisi jostain muinaisesta kasvisyönnistä..??? Siitä monet hampaat ( jos esi-isämme vetivät juuria ja raakoja juureksia jne, lisä hampaat tarpeen?)

3 viety neljäs menossa... auuhh..

Vierailija

Kivikauden ihmisen ruokavalion uskotaan olevan selitys sekä sillä, että silloin hampaiden menetys voitiin korvata viisaudenhampailla. Tuota loss of teeth ei nykypäivänä, pehmeän ruoan aikana tapahdu yhtä usein kuin kivikaudella.

"It's thought that the Stone Age diet often consisted of coarse, rough foods that required more chewing power.

As a result, the jawbones of our ancestors were larger and accommodated 32 teeth with ease. In addition, in the wild, teeth had a tendency to fall prey to decay or get knocked out. If someone lost a tooth, the wisdom teeth would usually push the rest forward to fill in the gap."

http://ask.yahoo.com/20040924.html

Vierailija

Varmaan osuutensa ruokavaliollakin, mutta uskon myös tuohon "kuonon lyhenemiseen" ja siitä johtuvaan tilapulaan.

Kaikillehan ei viisaudenhampaita enää edes kasva.

Vierailija

Ihmiset ovat valinneet yhä komeampia partnereita,
siis ihmisiä joilla ei ole niin suurta kuonoa.
No, kuono hävisi, mutta viisaudenhampaat jäivät.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23122
Liittynyt16.3.2005
Mummo

Onnellisia ja varmaankin rikkaita ovat he, joilla ei syntyissään ole moisia reliikkejä!

Ei kai se viisaudenhampaan poistattaminen nyt niin kallista ole, että saattaisi rikkaan perikatoon. Ainahan voi ilmoittautua TKK:lle opiskelijaksi ja käydä YTHS:llä, joskus aikanaan se maksoi muistaakseni muutaman kympin kun revittiin toisen puolen hampaat pois (opiskelusta tuli kyllä joku satanen muita pakollisia kuluja, jos joku sen takia TKK:lle menee). Hieman tuskallista se voi olla, mutta kyllä sitä kipua sen 10 minuuttia kestää.

Vierailija

Ei tuntunut viisaudenhampaan poisto missään eikä maksanut päivystyskäyntinä kuin 28e.
Julma rutina vaan kuului kun oli hieman tiukassa.
Toimisiko ihmiseen että jos söisi kovempaa ruokaa koko ikänsä niin leukaluut kasvaisivat isommiksi?
Luin joskus että kotikissasta kasvaa ulkomudoltaan pidempileukainen ja jalkainen jos se kasvaa villinä eikä kotioloissa.

Vierailija

Neutroni

Joka ikinen viisaudenhampaani on poistettu leikkaamalla yksityisellä hammaslääkärillä. Katsos ,kunnalliseen hammashoitoon ei Helsingissä pääse.

Eikä sinne TKK:lle muistaakseni ihan vaan ilmoittauduta, jotkut pääsykokeet pitää läpäistä.

Vihoviimeisen hampaanperkeleen leikkaus maksoi hieman yli puolen kuukauden nettopalkkani.

Jotta on se kallista hommaa, kun ei ole rikas

Mummo
omat hampaat suussa, toistaiseksi

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23122
Liittynyt16.3.2005
Mummo

Eikä sinne TKK:lle muistaakseni ihan vaan ilmoittauduta, jotkut pääsykokeet pitää läpäistä.

Nuo ovat lähinnä muodollisuus nykyään. Sisäänottokiintiöt ovat moninkertaiset aiheesta kiinnostuneiden nuorten määrään verrattuna, joten suurin osa pyrkijöistä tulee vain kun ei muuallekaan pääse tai kaveri on kertonut että DI voi saada hyvää palkkaa. Jotta kouluun saataisiin riittävästi väkeä, pääsykokeen taso on jotain olemattoman ja matalan välillä. Tietysti jos ei ole yläasteen jälkeen päivääkään opiskellut luonnontieteitä, koe voi olla haastava.

Eikös kunnalliseenkin hammashuoltoon pääse, kun on tosi kysymyksessä? Joku paha tulehdus tai vastaava. Itse ainakin pääsin kerran Helsingissä samana päivänä, kun hampastani oli irronnut pala.

Vierailija

Neutroni ei sitten enää kannata lotota. Meni loppuiän onnenpotkut, kun sait hammashoitolasta ajan samalle päivälle.

Juu, hoitotakuu on saanut ilmeisesti sen verran aikaan, että akuuttitilanteet hoidetaan. Muuten rikkaan kotikaupunkini hammashoitotilanne on kai maan surkein.

Justiinsa eilen 74-vuotias naapuri kertoi saaneensa hammmastarkastuksen helmikuun lopulle, kun oli istunut puoli päivää hammashoitolassa vaanimassa, jos tulisi jostain peruutusaika. Taidanpa kokeilla samaa konstia.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23122
Liittynyt16.3.2005
Mummo
Neutroni ei sitten enää kannata lotota. Meni loppuiän onnenpotkut, kun sait hammashoitolasta ajan samalle päivälle.



En minä lottoakan, kun pajatson pelaaminen on kaksi kertaa tuottavampaa. (RAY palauttaa noin 80 %, kun taas veikkaus vain noin puolet). (no joo, tosielämässä en sijoita edes pajatsoon, tylsempää peliä on vaikea keksiä)

Niillä on (tai oli) sellainen systeemi, että kiireelliset vammat hoidetaan heti. Reiät, oireettomat viisaudenhampaat, vinot hampaat ja vastaavat jäävät hoidotta, ainakin kunnes ne tulehtuvat ja uhkaavat terveyttä, mutta jos teloo purukalustonsa, niin se katsotaan.

Ei se minulle tehnyt muuta, kun hioi jäljelle jääneen hampaanosan sopimaan muuhun purukalustoon. Olisiko joku viidennes yhdestä hampaasta lähtenyt, kun purin liiallisella raivolla kuivaa leipää.


Juu, hoitotakuu on saanut ilmeisesti sen verran aikaan, että akuuttitilanteet hoidetaan. Muuten rikkaan kotikaupunkini hammashoitotilanne on kai maan surkein.

Siitä on jo monta vuotta, ei silloin ollut hoitotakuusta puhettakaan. Tosin eikös noilla kunnilla ole lakisääteinen velvollisuus järjestää hammashuolto ja montaa muutakin terveydenhuoltoa, josta ei käytännössä kannata edes unelmoida. Oikeuslaitos ei vain uskalla antaa lainmukaisia päätöksiä asiasta, eli rangaista noista asioista vastaavia kaupungin virkamiehiä virkavirheestä, koska se romuttaisi liki kaikkien kaupunkien talouden. Ei korppi korpin silmää noki.

Vierailija

Ihmisen hampaat kehittyvät edelleenkin. Evoluution myötä hampaitten määrä on menossa 32 hampaasta kohti lukua 28, Kertoo U-kirja:

”Nyt ihmislaji on hitaasti kulkeutumassa kohti kahdenkymmenenkahdeksan hampaan hampaistoa”,

sekä lyhyt katsaus hampaitten kehityksestä

SIVU.679 - §4 Monet varsinaisten kalojen suuremmista lajeista ovat
peräisin tältä kaudelta; eräät hampaalliset lajit olivat pituudeltaan
kahdeksasta kymmeneen metriä.

SIVU.694 - §2 Varhaisen kenotsooisen kauden nisäkkäät elivät maalla,
vedessä, ilmassa ja puiden latvustoissa. Niillä oli myöhemmin
ilmaantuvien lajien kanssa yhteistä se, että niille kasvoivat kahdet
perättäiset hampaistot ja että niillä oli ruumiinkokoon verrattuna
suuret aivot. Mutta niiden joukossa ei vielä esiintynyt ainoatakaan
nykyisistä nisäkäslajeista.

SIVU.695 - §6 30.000.000 vuotta sitten alkoi ilmaantua
nykyisentyyppisiä nisäkkäitä. Aiemmin nisäkkäät olivat eläneet
enimmältään kukkuloilla, sillä ne olivat vuoristoseutujen
eläintyyppejä. Yht'akkisesti alkoi tasanko- eli kavioeläintyypin,
ruohonsyöjälajin, evoluutio eriytyneenä kynnellisistä lihansyöjistä.
Nämä ruohonsyöjät polveutuivat eriytymättömästä kantaisästä, jolla oli
vielä viisi varvasta ja neljäkymmentäneljä hammasta ja joka tuhoutui
ennen tämän kauden päättymistä. Varpaiden kehitys ei koko tämän kauden
aikana edennyt kolmivarpaisuutta pitemmäle.

SIVU.696 - §6 Ruohokasvien lajimäärä lisääntyi suuresti, ja monien
nisäkäslajien hampaat muuttuivat vähitellen nykyisen ruohonsyöjätyypin
hampaiden kaltaisiksi.

SIVU.737 - §5 Siitä, että tällaiset biologiset mukautumiset ovat
jatkuvia, on esimerkkinä Urantian korkeampien nisäkkäiden hampaiston
kehitys. Ihmisen kaukaisten esi-isien hampaiden lukumäärä nousi
kolmeenkymmeneenkuuteen, ja sitten alkoi hampaiston mukautuva
uudelleenjärjestyminen kohti alkuihmisen ja tämän lähisukulaisten
kolmeakymmentäkahta hammasta. Nyt ihmislaji on hitaasti kulkeutumassa
kohti kahdenkymmenenkahdeksan hampaan hampaistoa. Evoluutioprosessi
jatkuu tällä planeetalla yhä aktiivisena ja mukautumiseen pyrkivänä.

Uusimmat

Suosituimmat