Egyptin muinainen rajamuuri

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksiköhän tuosta vasta tämän vuosituhannen alussa ilmakuvin todetusta – jo 12. Dynastian aikana rakennetusta -– Egyptin itäisen rajan muurilinnoituksesta krokodiilejä kuhisevine kanavineen on tietoisesti/tiedostamatta vaiettu, vaikka siitä on melkoisesti kirjallisia havaintoja jo vuosituhansien takaa?

Kieltämättä raamatullisesta ja hyvin kyseenalaisesta Mooseksesta löytyy jopa luvattoman paljon yhteisiä nimittäjiä 12 Dynastian aikana papyrukselle kirjatun menestyskirjan päähenkilön, Sinuhen, kanssa murhineen ja pakoineen Jetron asuma-alueille puhumattakaan Sargon I:n aikaisesta kaisla-arkkurunosta noin vuodelta 3000 eKr. Jopa Sinuhen äiti – Mooseksen tavoin – oli samalla hänen tätinsä.

Alkuperäisen Sinuhen on kääntänyt mm. maineikas ja arvostettu Siinain historian ja etenkin proto-siinai-kielen ansioitunut tutkija, englantilaisen professori Alan Gardiner, vuonna 1916. Lainataksemme tuon murhan jälkeisestä pakoa autiomaahan otettakoon seuraava lyhyt katkelma Sinuhen ”best-selleristä” vuodelta noin 1900 eKr:

”Tein matkaa kuljetusproomulla ilman peräsintä läntisen tuulenvireen avustamana ja ohitin Punaisen Vuoren valtijattaren (vuori Memphiksen koillispuolella) alueen. Jalkauduin jatkaen matkaani kohti pohjoista ja saavutin ’Prinssin Muurin’, joka rakennettiin torjumaan Setiu (aasialaiset = syyrialaiset, heettiläiset etc.) ja estämään ’hiekkamatkaajien’ (Siinain beduiinit) maahantulo.

Kyyristyin piiloon pensaikkon kätköihin pelosta, jotta muurilinnoituksen vartijat eivät näkisi minua päiväsaikaan.Ylitin muurilinjan yön aikana ja aamun sarastettua saavuin Kemwer-järven (’Musta vesi’) Petnin saarelle. Tunsin kuolevani janoon ja totesin:’Tämä on esimakua kuolemasta.’ Nostin sydämeni ja kokosin ruumiini. Kuulin lehmien ammuntaa ja salaa kurkistelin Setiun miehiä.

Heidän joukossaan ollut sheikki, joka oli ollut aikaisemmin Egyptissä, tunnisti minut tarjoten minulle vetttä. Hän keitti minulle maitoa. Menin sheikin kanssa hänen heimonsa tykö. Ja he kohtelivat minua ystävällisesti.”

Edellä mainittu Kemwer-järvi on tulkittu yleisesti Katkerojärviksi, mutta rohkenen epäillä sen tarkoittavan Välimeren ja Ismailian sijaitsevia Ballah-järviä.

Kuriositeettina todettakoon, että vuosikymmeniä kestäneen ”kädenväännön” jälkeen Sinuhen todellinen pakopaikka ei ollut Arabian niemimaalla sijaitsevassa Midianissa puhumattakaan Syyriasta.

Tosin kertomus jatkuu Sinuhen matkana Foinikian (nyk. Libanon), Byblokseen (’Gubla’; Raamatun ’Gebel’), jonka kuningas Rib Hadda esiintyi usein savitauluille kirjoitetuissa amarna-kirjeissä valittaen habirujen (GAZ.MES) hyökkäyksistä todeten mm: ”Olen yksin kuin verkkoon tarttunut tai häkkin laitettu lintu”.

Yksinäisyys näytti siis olevan vakava ja traumaattinen seikka jo tuolloin, sillä Jerusalemin kuningas Abdu Heba oli ”sen seitsemän kertaa” yksin ulapalla kuin laiva ilman peräsintä”.

Sinuhe sitä vastoin kertoo jatkaneensa matkaan edelleen Kedmeen: ”Vietin puoli vuotta siellä ja sitten Amun (Ammunenshi) poika, Enshi, Ylä-Retenun prinssi otti minut puhutteluun sanoen... etc.”

Kedem/Kedme on siis loputtoman väittelyn tuloksena paikallistettu Kaananin ”Retenuksi” eli juuri samaksi alueeksi, jossa asusteli raamatun mukaan Mooseksen midianilainen appiukko, Jetro.

Egyptin muinainen aukoton ”Berliinin muuri”, Shurin rajalinnoitus, ANBU-muuri. ”Prinssin Muuri”, Wat-Hor-rajalinnoitus etc. panee kieltämättä hieman mietteliääksi vasta uudella vuosituhannella...ja syystäkin. Aloitettiinhan sen rakentaminen jo liki 4000 vuotta sitten.

Kommentit (1)

Vierailija

Muistaakseni mainitsin havainnoista monikossa: "...vaikka siitä on melkoisesti kirjallisia havaintoja jo vuosituhansien takaa?"

Jatketaanpa toisella raportilla:

Kieltämättä tuo tarkoin vartioitu ”Prinssin Muuri” eli heprelaisten nimittämä Shurin rajalinnoitus panee yhä enemmän mietteliääksi, mutta jatkettakoon ANBU-rajavartioupseerin vapaasti käännetyllä raportilla kahdesta paenneesta orjasta etenkin melkoisen auktoriteetin omaavien raamatuntutkijoiden -Israel Finkelstein & Neil Asher Silberman - lausunnon jälkeen: ”Shurin rajalinnoituksen vuoksi joukkopako muinaisesta Egyptistä oli sula mahdottomuus.”

”Tjekun (Tell el-Maskhuta Timsa-järven länsipuolella) jousimiesten johtaja, Ka- Kemwerin ilmoitus Bak-en-Ptahin jousimiesten johtajalle Anille:’Elämää, hyvinvointia ja terveyttä! Amon-Re-jumalan, jumalten kuninkaiden ja Ylä- ja Ala-Egyptin kuninkaan kuolemattoman ’suojelusjumalan’, Ka:n suojeluksessa: ”User-kheperu Re Setep-en-Re:lle (farao Seti II), elämää, hyvinvointia ja terveyttä! Sanon täten Re-Har-akhtille (nousevan auringon jumala): ’Suo faraolle – elämää, hyvinvointia, terveyttä. Suotakoon hänelle miljoonia riemujuhlia meidän ollessamme hänen päivittäisessä palveluksessa.

Siirtyäksemme itse asiaan minut lähettiin nimittäin matkaan palatsin laajoista saleista – elämää, terveyttä, hyvinvointia – kolmannen vuodenajan yhdeksännen päivän illalla etsimään kahta karannutta orjaa. Nyt saavuttuani Tjekun sulkumuurille kolmannen vuodenajan 10. päivänä, minulle ilmoitettiin heidän paenneen muurin kautta etelään kolmannen kuukauden 10 päivänä. Nyt saavuttuani rajalinnoitukseen, minulle ilmoitettiin tiedustelijan saapuneen autiomaasta kertoen karanneiden orjien ylittäneen Seti Merne Ptahin vartiotornin (Migdol) pohjoispuolelta –elämää, hyvinvointia, terveyttä!- Rakastettu kuten farao Seth.

Kun kirjeeni saapuu sinulle, kirjoita takaisin kaikesta tapahtumaan liittyvästä. Kuka havaitsi heidän jälkensä? Mikä vartio löysi heidän jälkensä? Ketkä ovat takaa-ajamassa heitä? Kirjoita minulle kaikesta tapahtumaan liittyvästä ja montako henkilöä olet lähettänyt heidän peräänsä. Olkoon terveytesi hyvä!’”

Edellä mainittu ”kolmas vuodenaika” eli Chemou tarkoittaa aurikokalenterin neljän kuukauden muodostaman viimeistä vuodenaikaa eli sadonkorjuuaikaa.

Jumalakäsitettä ”Ka” on hieman vaikea suomentaa. Nähdäkseni egyptiläisten uskoon kuului se, että kaikella elollisella oli ainakin kaksi eri sielua eli ”Ka” ja ”Ba”. Ka oli elämän energiaa. Ka esiintyi hieroglyfeissä ylöskohotettuina käsivarsina, mitä taas länsimaisessa kulttuurissa pidetään antautumisen merkkinä. Ba sitä vastoin kuvattiin yleensä ihmisvartaloiseksi haukaksi.

Ihmisen kuollessa Ka jää jatkamaan kunkin henkilön elämää, minkä seurauksena kaiken elollisen tavoin myös Ka tarvitsi omat ruokansa ja juomansa. Egyptiläiset huolehtivat siitä uhraamalla ruokaa ja panemalla sen hautaan mukaan tai piirtämällä siitä kuvia hautakammoin seiniin. Ihmisen luonne ja kyky liikkua ympäriinsä oli Ba. Se muistuttaa jossakin määrin nykyistä käsitystä ihmisen elämään kuuluvaa sielu-käsitettä. Jokaisella ihmisolennolla Ka astuu esiin syntymän yhteydessä toimien suojelusenkelin tavoin elämän aikana.

Muinaisen egyptiläisen papyrus-kirjallisuuden helmessä, “Thoth Setnan Kirjassa” kerrotaan elävästi Ramses II:n kahden pojan, Sethnan ja Anherun tunkeutumisesta maagi Nefrekeptahin hautakammioon hakeakseen loputtoman viisauden papyruksen: ”Sarkofagin oikealla ja vasemmalla puolella oli kaksi tuolia, joissa istuivat aavemainen Ka naisen hahmossa sekä toinen Ka nuorukaisen asussa. Sethna ja Anheru kumarsivat molemmille Ka:lle ja Nefrekeptahin sarkofagille. Sethna sanoi: ”Osiris pitäköön sinut rauhassa, oi prinssi ja kirjuri sekä te kaksi, jotka istuvat hänen vieressään ikuisesti”.

Syystäkin siis tuosta ANBU-muurista on hyvin usein käytetty perusteellisesti sanontaa ”Egyptin Berliinin muuri”, jonka ainoa ylitysilta oli Silen rajalinnakkeella nykyisen Qantaran kohdalla vain ja ainoastaan Egyptin armeijan käyttöön tarkoitetun Horuksen sotatien yhteydessä. Siis kirjaimellisti Mooseksen Exoduksella ei ollut ulospääsyä, sillä nimenomaan tuon tien käyttö oli kielletty (Ex.13:17).

Israel Finkelstein ja Neil Asher Silberman sitä vastoin ”rauhoittavat” tilannetta vetämällä seuraavia johtopäätöksiä juuri ilmestyneessä kirjassaan, ”The Bible Unearthead”:

”Kaikesta päätellen Exodus sai lopullisen muotonsa vasta 26. Dynastian aikana 600-700-vuosisadalla. Vaikuttaa siltä, että Hyksien ja 600-luvun maantieteelliset ja poliittiset ainekset yhdistettiin ja Mooseksen ja hänen aikansa faraon yhteenotto heijastaa kuningas Josiahin ja juuri valtaan astuneen farao Nechon II:n (610-595 BC) välisiä tapahtumia. Amarana-savitauluissa useasti mainittu Apiru/Hapiru/Habiru-nimitys on todennäköisesti sanan ’heprealainen’ alkuperä."

Uusimmat

Suosituimmat