Määräaikaisista työsuhteista

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tänään julkaistiin Kirsti Palanko-Laakan selvitys määräaikaisista työsuhteista ja niihin puuttumisista. Taustatietona kerrottakoon että hän on entinen SAK:n juristi. Raportissa pätkätöiden vähentämiseksi ehdotetaan SAK:n perinteisiä keinoja: lainsäädännön täsmentämistä ja valvonnan lisäämistä. Haluaisinkin herättää keskustelua ovatko edelläkuvatut säätelytoimenpiteet toivottavia, tehokkaita, riittäviä ja tarkoituksenmukaisia?

Keskustelun pohjaksi voisin antaa kaksi itse kehittelemäänsi mallia joista kerron myös hyviä ja huonoja puolia, kommentoikaa ihmeessä lisää sillä en varmaankaan ole huomannut niitä kaikkia.

Useimmat yritysjohtajat valittavat suurimpana esteenä henkilökunnan palkkaamiselle olevan riskin: työntekijästä ei pääse tarvittaessa helpolla eroon. Tämä asia on korostunut myös julkisenpuolen työnantajakommenteissa mutta henkilökohtaisena mielipiteenäni siellä vaikuttaa vahvasti myös määräaikaisen pienemmät kustannukset vakituiseen verrattuna.

Ensimmäisenä ratkaisuvaihtoehtonani esittäisin yksinkertaisesti hintaa joustavuudelle. Eli työnantajat maksakoon selvää rahaa pienentyneestä riskistä. Suuruudeltaan palkanlisän tulisi olla ehkä 3-10 prosentin luokkaa verrattuna vakituiseen työntekijään. Mallissa voisi myös miettiä sääntelyn pienentämistä, sillä määräaikaiset ovat kalliimpia kuin vakituiset.
Hyvinä puolina tässä mallissa olisi:
Alentunut työhönottokynnys, nyt olisi sosiaalisestikin hyväksyttävää palkata määräaikaiseksi. Lisäksi yritysten ei tarvitsisi pelätä korvausvaatimuksia ketjutetuista määräaikaisuuksista;
Säästöperusteen muuttuminen, enää ei voisi säästää ottamalla töihin määräaikaisen vakituisen sijasta. Henkilökohtaisesti veikkaan että tämä purisi etenkin julkisenvallan työpaikoissa. Sairaanhoitopiiritkin varmaan palkkaisivat vakituisia sijaisia nykyisten määräaikaisten sijaisten armeijoiden tilalle;
Vuokratyövoimafirmat, tämä loisi aidon markkinaraon työvoimanvuokraukselle nykyisen puhtaan työsopimusten kiertämisen tilalle.
Huonoja puolia:
Siirtymäaika, tämä saattaisi korottaa määräaikaisten ansioita jopa 20% joten sitä ei ole mahdollista toteuttaa hetkessä;
Työsopimukset, ei ole tarkoitus korottaa aivan kaikkien määräaikaisten palkkoja. Kesätyöntekijöiden, työharjoittelijoiden ja oikeasti työn luonteesta johtuvista syistä määräaikaisissa olevien (mm. jatko-opiskelijat) ei kuuluisi saada korotusta. Ongelmana on valvoa ettei näitä syitä käytetä kiertotienä palkanalennukselle.

Toinen vaihtoehto olisi palkanosa joka maksetaan työsuhteen päättyessä. Tämän tulisi olla kohtuullisen iso jotta silla olisi merkitystä n.10% tai jopa yli. Ideana on että tällöin osa työntekijöiden palkasta jäisikin työnantajien käyttöön pääomaksi kunnes työntekijän työsuhde päättyy. Tällöin työnantajan tuotto omalle pääomalle paranee, syy jonka takia kannattavia tehtaita suljetaan. Myös tässä tapauksessa voisi miettiä sääntelyn loiventamista.
Hyviä puolia:
Palkkakustannukset eivät nousisi, silti työnantajilla olisi kannuste palkata vakituiseksi;
Muutosturva, rahat saisi käyttöönsä juuri työttömyyden, eläkkeen, muuton yms. sattuessa kohdalle.
Parantunut kilpailukyky, tällä tavoin Suomalaiset yritykset saisivat oikeasti lisää kilpailukykyä oman pääoman tuottoasteen kohdalla joka on tärkein sijoituskriteeri vapailla markkinoilla riskin lisäksi.
Huonoja puolia:
Tämä ei vaikuttaisi paljoakaan julkisella sektorilla, jossa juuri ongelmia on.
Rahojen sijoitus riskittömästi, työntekijällä olisi sekä työpaikka että säästöt samassa firmassa.
Eläkeiän lasku, monet rupeaisivat miettimään aikaisempää eläkkeellelähtöä jos starttirahaksi saisi vuoden palkan.
Verotus, progressiivinen verotus sopii huonosti yhteen mallin kanssa.
Siirtymäaika, palkkoja ei voi korottaa kerralla 10% vaan lisäosa tulisi pikkuhiljaa. !% vuodessa vauhdilla järjestelmä olisi kunnolla toiminnassa kymmenenvuoden kuluttua siitä päättämisestä, toiset kymmenen vuotta kuluisivat ennenkuin se rupeaisi parantamaan Suomalaisten yritysten kilpailuasetelmia.

Lisäksi toivon että muutkin esittävät omia ehdotuksiaan.

Kommentit (10)

Vierailija

Ensimmäinen malli taitaisi kannustaa päinvastoin määräaikaisiin työsuhteisiin, kuin niiden vakinaistamiseen. Ainakin terveydenhuollossa keikkalääkärien vakinaisia kovemmat palkat ovat saaneet vakinaiset vaatimaan itselleen lisää ja siten hilanneet koko ammattikunnan palkkoja ylöspäin. Ero olisi vain se, että silloin työntekijät haluaisivat määräaikaiseksi, kun taas työnantaja haluaisi heidät vakituiseksi. Työantajalle arvokkaat työntekijät saattaisivat alkaa pian vaatia työsuhteensa määräaikaistamista.

Jälkimmäinen taas oli mielenkiintoinen, mutta epäilen että harva työntekijä suostuisi palkkansa pienentämiseen erorahan kustannuksella. Lisäksi rahan pitäisi kasvaa korkoa inflaation takia..

Vierailija

Mikään 10% tai pienempi palkankorotus minimipalkkaan tuskin saa ihmisiä vielä jättämään omia vakituisia työpaikkojaan ja haluamaan määräaikaiseksi. Lisäksi täytyy muistaa että työntekijöillehän saa aina maksaa enemmän kuin minimipalkan. Ongelmalliset määräaikaiset työsuhteet vain sattuvat olemaan samoilla aloilla joilla maksetaan juuri noita minimipalkkoja mm. hoito ja opetusalan sijaiset.

Toisessa mallissa ei oltaisi ottamassa erorahan osuutta nykyisestä palkasta pois vaan pikkuhiljaa TES-palkankorotuksista. Erorahan korko nyt on puhtaasti tekninen asia jota en tullut maininneeksi.

Vierailija

Itselläni on historiassani useita, lyhyitä työsuhteita, koska aina kun porukka työpaikalla alkaa tuntemaan minut, älyän vaihtaa työpaikkaa.

Harmi vaan, että joudun jatkuvasti orientoitumaan eri töihin ja niiden väliin mahtuu paljon työttömyyttä, kun välillä ei edes huvita hakea töitä.

Laskutkin on ulosotossa, koska ei vain jaksa niitä maksaa, vaikka tilillä olisi paljonkin rahaa. Päivästä toiseen niitä saatanan lappusia ja numeroita tuijotella. Yhdestä laskusta saattaa olla viisi eri uhkakirjettä.

KELAlla rahaa ruinatessani lakiin vedoten, haistatan aina vitut koko porukalle lähtiessäni. Saman teen työpaikoilla. Kerran näytin persettänikin.

Vierailija

Mielestäni kysymyksessä on kyse lähinnä siitä että vasemmistossa elätellään epärealistisia unelmia.

On ihan turha kitistä esim. "pätkätöiden" epävarmuudesta, kun työpaikan jatkuvuutta ei vain voida taata, vaan vakituinenkin voidaan sanoa irti, tai yritys saattaa mennä nurin. Työsuhde voi päättyä, kutsuttiinpa sitä millä nimellä hyvänsä.

Ja se että määräaikaisuudet ovat lisääntyneet kertoo karua kieltään siitä, että yrityksillä on tarve varmistaa henkilöstonvähennysten mahdollisuudet. Jos mitään muuta ei voida tehdä, niin sitten määräaikaiset jätetään uusimatta. Mikä on tietenkin ikävää määräaikaisille työntekijöille, sillä se saa heidät eriarvoiseen asemaan vakituisiin verrattuna. Olen melko varma siitä että vakituisten määrä kääntyisi nousuun heti kun irtisanomisesta tehdään helpompaa.

Työllisyysastetta voitaisiin mielestäni parantaa myös oheiskuluja leikkaamalla. Eli kuten jokainen yrittäjä hyvin tietää, palkan lisäksi työnantaja maksaa monenlaisia maksuja, jotka ovat käytännössä veronkaltaisia. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että työvoiman palkkaamista verotetaan. Mikä ei tietenkään kannusta palkkaamaan, vaan päinvastoin, nostaa henkilöstökuluja tuntuvasti. Jos näitä oheiskuluja leikattaisiin olisi työvoima entistä halvempaa, mutta palkat entisellään. Jos tällä yhdistelmällä ei työllisyysaste parane, niin sitten ei millään.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
Unterseeboot

Työllisyysastetta voitaisiin mielestäni parantaa myös oheiskuluja leikkaamalla. Eli kuten jokainen yrittäjä hyvin tietää, palkan lisäksi työnantaja maksaa monenlaisia maksuja, jotka ovat käytännössä veronkaltaisia. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että työvoiman palkkaamista verotetaan. Mikä ei tietenkään kannusta palkkaamaan, vaan päinvastoin, nostaa henkilöstökuluja tuntuvasti. Jos näitä oheiskuluja leikattaisiin olisi työvoima entistä halvempaa, mutta palkat entisellään. Jos tällä yhdistelmällä ei työllisyysaste parane, niin sitten ei millään.

Siis ne oheiskulut ovat osa työntekijän palkkaa, myös voi nimittää sosiaaliturvaksi. Meillä on erilainen malli kuin Amerikassa, jossa jokainen työntekijä huolehtii itse vakuuttamalla itselleen sosiaaliturvan ja eläkkeensä. Siellä taas käteen maksettavat ansiot ovat suuremmat, tietääkseni ja toivottavasti. Meidän järjestelmämme on on mielestäni parempi siksi, että ne tyhmemmätkin, jotka eivät ymmärrä säästää vanhuuden ja muun sosiaaliturvan varalle, pakotetaan käytännössä asiasta huolehtimaan, koska eivät tätä osaa ansioistaan käteensä saa heti kulutukseen. Työnantajat hyötyvät tästä siksi, koska sopimusten mukaan säästetystä pääomasta on heidän käytössään suuri osa koko ajan, joka muuten menisi kulutukseen. Sitä ei pitäisi käyttää kasinotalouteen, vaan investointeihin.

Edit: Siis se tehdyn työn arvo ei pitkällä tähtäimellä kasva pätkääkään, vaikka välillä ulosmitattaisiin palkoista sosiaaliturvaosa työnantajien käyttöön. Ainoana tavoitteena näiden "sivukulujen" leikkaamisena näen työnantajilla olevan palkkatason alentamisen. Se on muutenkin Länsi-Europpaan verrattuna Suomessa kehno. En usko pitkällä tähtäimellä olevan mitään etua työnantajille sosiaaalipalkanosan leikkaamisesta. Älyttömän lyhytnäköistä on uhkailut suomalaisen työvoiman korvaantumisella, vaikkapa halvoilla kiinalaisilla. Otetaan vaan miljoona kiinalaista lainaan tekemään työt. Sama se minulle, kun olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Kyllä ne eläkerahastot pysyvät pystyssä, teki työtä sitten suomipoika/tyttö eli kinuski.

Sellainen Suomi ei ole minun, eikä monen muunkaan Suomi kuitenkaan. Tässä kaivattaisiin todellista isänmaallisuuttta kehiin, eikä jossain Venäjän uhkailussa, joka nyt ei ainakaan tuota mitään, vaikka armeijamme olisi kuinka voimakas.

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
Siis ne oheiskulut ovat osa työntekijän palkkaa, myös voi nimittää sosiaaliturvaksi. Meillä on erilainen malli kuin Amerikassa, jossa jokainen työntekijä huolehtii itse vakuuttamalla itselleen sosiaaliturvan ja eläkkeensä. Siellä taas käteen maksettavat ansiot ovat suuremmat, tietääkseni ja toivottavasti. Meidän järjestelmämme on on mielestäni parempi siksi, että ne tyhmemmätkin, jotka eivät ymmärrä säästää vanhuuden ja muun sosiaaliturvan varalle, pakotetaan käytännössä asiasta huolehtimaan, koska eivät tätä osaa ansioistaan käteensä saa heti kulutukseen. Työnantajat hyötyvät tästä siksi, koska sopimusten mukaan säästetystä pääomasta on heidän käytössään suuri osa koko ajan, joka muuten menisi kulutukseen. Sitä ei pitäisi käyttää kasinotalouteen, vaan investointeihin.

Edit: Siis se tehdyn työn arvo ei pitkällä tähtäimellä kasva pätkääkään, vaikka välillä ulosmitattaisiin palkoista sosiaaliturvaosa työnantajien käyttöön. Ainoana tavoitteena näiden "sivukulujen" leikkaamisena näen työnantajilla olevan palkkatason alentamisen. Se on muutenkin Länsi-Europpaan verrattuna Suomessa kehno. En usko pitkällä tähtäimellä olevan mitään etua työnantajille sosiaaalipalkanosan leikkaamisesta. Älyttömän lyhytnäköistä on uhkailut suomalaisen työvoiman korvaantumisella, vaikkapa halvoilla kiinalaisilla. Otetaan vaan miljoona kiinalaista lainaan tekemään työt. Sama se minulle, kun olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Kyllä ne eläkerahastot pysyvät pystyssä, teki työtä sitten suomipoika/tyttö eli kinuski.

Sellainen Suomi ei ole minun, eikä monen muunkaan Suomi kuitenkaan. Tässä kaivattaisiin todellista isänmaallisuuttta kehiin, eikä jossain Venäjän uhkailussa, joka nyt ei ainakaan tuota mitään, vaikka armeijamme olisi kuinka voimakas.




En minä ole sosiaaliturvaa romuttamassa... Mutta ne sivukulut kuitenkin nostavat henkilöstökuluja, mikä ei ainakaan kannusta palkkaamaan ketään.

Ja jos sivukuluja leikkaamalla työllisyysaste nousisi, niin se sama raha saataisiin kokoon joka tapauksessa, kun yhä suurempi joukko olisi maksamassa niitä veroja ja kaikkia mahdollisia sivukuluja.

Veroja toki pitää kerätä, mutta verotuksella voidaan myös ohjata, eikä mielestäni tarvita mitään ruudinkeksijää älyämään mihin suuntaan palkkaamisen verottaminen ohjaa.

Siis se tehdyn työn arvo ei pitkällä tähtäimellä kasva pätkääkään, vaikka välillä ulosmitattaisiin palkoista sosiaaliturvaosa työnantajien käyttöön.

Ei se kasvakaan, mutta jos työnantaja käyttää säästyneistä rahoista edes osan henkilöstön palkkaamiseen, niin verottaja saa rahansa takaisin kahtakin eri reittiä: Ensinnäkin verotulot lisääntyvät kun työllisyysaste paranee. Toisekseen sosiaalimenot pienentyvät kun työttömyys vähentyy.

Näin tehdyn työn arvo, siis yksikköä kohden ei tietenkään kasva, mutta tehdyn työn määrä lisääntyy.

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005
Unterseeboot
lierik
Siis ne oheiskulut ovat osa työntekijän palkkaa, myös voi nimittää sosiaaliturvaksi. Meillä on erilainen malli kuin Amerikassa, jossa jokainen työntekijä huolehtii itse vakuuttamalla itselleen sosiaaliturvan ja eläkkeensä. Siellä taas käteen maksettavat ansiot ovat suuremmat, tietääkseni ja toivottavasti. Meidän järjestelmämme on on mielestäni parempi siksi, että ne tyhmemmätkin, jotka eivät ymmärrä säästää vanhuuden ja muun sosiaaliturvan varalle, pakotetaan käytännössä asiasta huolehtimaan, koska eivät tätä osaa ansioistaan käteensä saa heti kulutukseen. Työnantajat hyötyvät tästä siksi, koska sopimusten mukaan säästetystä pääomasta on heidän käytössään suuri osa koko ajan, joka muuten menisi kulutukseen. Sitä ei pitäisi käyttää kasinotalouteen, vaan investointeihin.

Edit: Siis se tehdyn työn arvo ei pitkällä tähtäimellä kasva pätkääkään, vaikka välillä ulosmitattaisiin palkoista sosiaaliturvaosa työnantajien käyttöön. Ainoana tavoitteena näiden "sivukulujen" leikkaamisena näen työnantajilla olevan palkkatason alentamisen. Se on muutenkin Länsi-Europpaan verrattuna Suomessa kehno. En usko pitkällä tähtäimellä olevan mitään etua työnantajille sosiaaalipalkanosan leikkaamisesta. Älyttömän lyhytnäköistä on uhkailut suomalaisen työvoiman korvaantumisella, vaikkapa halvoilla kiinalaisilla. Otetaan vaan miljoona kiinalaista lainaan tekemään työt. Sama se minulle, kun olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Kyllä ne eläkerahastot pysyvät pystyssä, teki työtä sitten suomipoika/tyttö eli kinuski.

Sellainen Suomi ei ole minun, eikä monen muunkaan Suomi kuitenkaan. Tässä kaivattaisiin todellista isänmaallisuuttta kehiin, eikä jossain Venäjän uhkailussa, joka nyt ei ainakaan tuota mitään, vaikka armeijamme olisi kuinka voimakas.




En minä ole sosiaaliturvaa romuttamassa... Mutta ne sivukulut kuitenkin nostavat henkilöstökuluja, mikä ei ainakaan kannusta palkkaamaan ketään.

Ja jos sivukuluja leikkaamalla työllisyysaste nousisi, niin se sama raha saataisiin kokoon joka tapauksessa, kun yhä suurempi joukko olisi maksamassa niitä veroja ja kaikkia mahdollisia sivukuluja.

Veroja toki pitää kerätä, mutta verotuksella voidaan myös ohjata, eikä mielestäni tarvita mitään ruudinkeksijää älyämään mihin suuntaan palkkaamisen verottaminen ohjaa.

Siis se tehdyn työn arvo ei pitkällä tähtäimellä kasva pätkääkään, vaikka välillä ulosmitattaisiin palkoista sosiaaliturvaosa työnantajien käyttöön.



Ei se kasvakaan, mutta jos työnantaja käyttää säästyneistä rahoista edes osan henkilöstön palkkaamiseen, niin verottaja saa rahansa takaisin kahtakin eri reittiä: Ensinnäkin verotulot lisääntyvät kun työllisyysaste paranee. Toisekseen sosiaalimenot pienentyvät kun työttömyys vähentyy.

Näin tehdyn työn arvo, siis yksikköä kohden ei tietenkään kasva, mutta tehdyn työn määrä lisääntyy.

Yritystoimintaa harrastaneena ja ihmisiä palkanneena voin sanoa että monessakaan pienemmässä firmassa ei todellakaan palkattaisi lisää henkilöstöä vaikka olemassaolevien palkkakulut pienenisivät.
Työnantajahan(työnteettäjä olisi parempi sana) ei palkkaa henkilöä jota ei tarvita, vaikka saisi tämän euron tuntipalkalla, väitän minä.
Yrityksen tehtävähän on kuitenkin tuottaa voittoa eikä työllistää ihmisiä.

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Vierailija
installer
Yritystoimintaa harrastaneena ja ihmisiä palkanneena voin sanoa että monessakaan pienemmässä firmassa ei todellakaan palkattaisi lisää henkilöstöä vaikka olemassaolevien palkkakulut pienenisivät.
Työnantajahan(työnteettäjä olisi parempi sana) ei palkkaa henkilöä jota ei tarvita, vaikka saisi tämän euron tuntipalkalla, väitän minä.
Yrityksen tehtävähän on kuitenkin tuottaa voittoa eikä työllistää ihmisiä.
Isoja yrityksiä vartenhan näitä työmaksujen vähennyksiä halutaankin.. Pieniä yrityksiä tuetaan muilla tavoin.

Vierailija
Rollerball
installer
Yritystoimintaa harrastaneena ja ihmisiä palkanneena voin sanoa että monessakaan pienemmässä firmassa ei todellakaan palkattaisi lisää henkilöstöä vaikka olemassaolevien palkkakulut pienenisivät.
Työnantajahan(työnteettäjä olisi parempi sana) ei palkkaa henkilöä jota ei tarvita, vaikka saisi tämän euron tuntipalkalla, väitän minä.
Yrityksen tehtävähän on kuitenkin tuottaa voittoa eikä työllistää ihmisiä.
Isoja yrityksiä vartenhan näitä työmaksujen vähennyksiä halutaankin.. Pieniä yrityksiä tuetaan muilla tavoin.

Vastaan nyt osittain kummallekin yhtä aikaa...

Siis eihän yritys tietenkään palkkaa tarpeetonta väkeä, se on selvä. Mutta ei palkkaaminen ole siltikään kiinni yrityksen koosta. Kasvava yritys tarvitsee lisää työvoimaa, ja siksi se pyrkiikin palkkaamaan lisää väkeä mahdollisuuksien mukaan. Jos yrityksen strategiaan ei kuulu kasvu millään tavalla, niin tuskin sitä millään veropoliittisella toimenpiteellä muutetaankaan, mutta olen aivan varma että kasvavia yrityksiä löytyy ihan joka kokoluokasta, niin isoista kuin pienistäkin.

Vaikka toisaalta on toki myönnettävä, että esim. joku pieni viilaus näiden oheiskulujen puolelta tuntuu selvemmin isomman firman budjetissa, sillä eihän joku muutaman hengen yritys säästä pienillä viilauksilla kuin muutaman euron, eikä semmoisilla summilla ketään palkata, mutta joku satoja tai tuhansia ihmisiä työllistävä yritys säästääkin sitten jo ihan tuntuvia summia, ja siten kasvumahdollisuudet kasvavat samoissa suhteissa.

Ja mitä yritystoiminnan harrastamiseen tulee, niin ihan kokematon en ole minäkään.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
Unterseeboot

Siis eihän yritys tietenkään palkkaa tarpeetonta väkeä, se on selvä. Mutta ei palkkaaminen ole siltikään kiinni yrityksen koosta. Kasvava yritys tarvitsee lisää työvoimaa, ja siksi se pyrkiikin palkkaamaan lisää väkeä mahdollisuuksien mukaan. Jos yrityksen strategiaan ei kuulu kasvu millään tavalla, niin tuskin sitä millään veropoliittisella toimenpiteellä muutetaankaan, mutta olen aivan varma että kasvavia yrityksiä löytyy ihan joka kokoluokasta, niin isoista kuin pienistäkin.

Vaikka toisaalta on toki myönnettävä, että esim. joku pieni viilaus näiden oheiskulujen puolelta tuntuu selvemmin isomman firman budjetissa, sillä eihän joku muutaman hengen yritys säästä pienillä viilauksilla kuin muutaman euron, eikä semmoisilla summilla ketään palkata, mutta joku satoja tai tuhansia ihmisiä työllistävä yritys säästääkin sitten jo ihan tuntuvia summia, ja siten kasvumahdollisuudet kasvavat samoissa suhteissa.

Ja mitä yritystoiminnan harrastamiseen tulee, niin ihan kokematon en ole minäkään.

Suuret yritykset eivät ole yleensä enää työvoimavaltaisia, eivätkä silloin juurikaan tarvitse lisää työntekijöitä. Mahdollisuuksien mukaan entisiäkin pyritään vähentämään mm. koneautomaation avulla tuottavuuden parantamiseksi. Niinkuin paperilakko osoitti, rahaa kyllä olisi riittävästi suurempiinkin palkkoihin ja työvoimakustannuksiin, esille nousivat muut syyt.

Pienten muutaman hengen yrityksissä tilanne on niin kuin kerrot, sivukulujen alennuksilla ei monta palkata. Sitten palvelualat. Vaikka ihmiset valittavat, tuskinpa esim. pankit lähtevät henkilöstöään enää lisäämään, kun ovat saaneet, ihan oikein minusta, ihmiset hoitamaan liikkuvat raha-asiansa tietotekniikalla, minusta se on kuluttajallekin helpompaa ja vaivaakin on vähemmän, kuin pankissa käydessä. Julkinen sektori tarvitsisi lisää väkeä ainakin terveydenhuoltoon ja opetukseen, mutta vaikuttaako niiden palkkauspolitiikkaan sivukulut kovin paljon. Kysymyksessä on enemmän asenne ja poliittiset päätökset, mihin verorahoja käytetään.

Tuli mieleen tällainenkin visio: Jos sivukuluja alennettaisiin, eikä työllisyys siitä huolimatta lisääntyisikään, palkansaajat osaavat kyllä laskea, että työntarjoaja on saanut nyt ylimääräistä etua ja pyrkisivät tuloneuvotteluissa ulosmittaamaan ainakin osan tästä aiheettomasti saaduksi katsomastaan hyödystä itselleen. Työnantajajärjestöt väittäisivät että tilanne olisi muuten vielä huonompi. Paljon ei tutkittaisi mikä on todellisuus, olisiko aikaakaan, tuskin yksimielisyyteen kuitenkaan päästäisi. Työmarkkinaselkkauksille olisi pohja luotu.

Suomessa on aivan liian vähän muutaman tai yhden hengen yrityksiä. Näitten lisäämiseksi olisi yrittämisen riskiä pienenettävä. Siis jos homma ei onnistuisikaan, ei tämä yrittäjä tipahtaisi tyhjän päälle, eikä menettäisi vaikkapa vakuutena olutta omistusasuntoa. Turva voisi olla samankaltainen, kuin muillakin työntekijöillä ansiosidonnaisineen. Tällaisissa yrityksissä tehdään lisäksi paljon työtä, koska yrittäjä tuntee saavansa tekemänsä työn tulokset suoremmin omaksi hyödykseen, kuin vieraan palveluksessa. Nämä yritykset muodostuvat kaiken lisäksi suurimmaksi osaksi palvelusektorille, siitä lienemme yhtä mieltä, ettei teollisuus tule Suomeen enää järin paljon investoimaan paljon työvoimaa vaativille aloille. Ei ole niin tehnyt vuosikausiin. Nätä mikroyrityksiä tulisi tukea niin, että ihmisillä olisi todellisuudessakin vara käyttää heidän palvelujaan ja markkinatalous toimii.

Lierikki Riikonen

Uusimmat

Suosituimmat