Sähkön ja pienimpien ainehiukkasten teoriaan

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jatkamme tässä siitä, mihin äsken pääsin aiheessa " Aurinko on kaksoistähti?", antifotoniseen tilaan. Vain antifotoninen tila on riittävä sinkauttaakseen sm-hiukkasen tai liittyneen fotonin valon nopeudella avaruuteen tai pysäyttääkseen sen vaikkpa valon kohdatessa normaalia ainetta tai " mustaukon".

Ollaan varsin yksimielisiä siitä, että fotonin lähtötpahtuma tai saapuminen on sähköinen impulssi. Antifotoninen tila on sähköinen tila, ei vetovoiman.
Mutta fotonin matkasta laitostieteen levittämä käsitys on ollut täysin virheellinen ja sekasotkuinen. Jo Einstein sanoo, etä valossa fotonissa, ei tapahdu mitään sisäistä liikettä, ei kulje aika. Impulssi kulkevana avaruudessa edellyttäisi värinää, mutta tuo käsitys on Einsteinia vastaan täysin ristiriidassa. Impulssin kulku avaruudessa edellyttäsi myös aineelta semmoista tiheyttä, eetterin ominaisuutta, jota sillä laitostieteen nykyisen omankaan todistuksen mukaan ei voi olla. Fotonien ainoa mahdollinen ominaisuus on kideominaisuus, ne ovat kiteiksi jähmettyneiden JAKAMATTOMIEN jonoja. Ja tämä jähmettyminen tapahtuu, tai päättyy, juuri tuossa antifotonisen impulssin vaiheessa.

JAKAMATTOMAN massakooksi saamme Planckin vaikutuskvantista jo vuodelta 1902 perusmassa 3.68*10^-48 g. Tilavuuskoko lähtien siitä, että ne ovat nukleonissa vieri vieressä, luokkaa 10^-23 m. Tämä selville saatu koko sulkee pois sen, että fotoninen säteily koostuisi pienemmistä hiukkasista.

Sähköinen vaikutus, aloitamme atomitilasta " varaukseltaan yhtä suurista"
protonista ja elektronista. Olen kirjoittanut, että päinvastoin kuin gravitaation suora vaikutus, tuo sähköinen vaikutus on protonin suhteen sisäänpäin kaartavaa. Tämä myös selittää, miksi eletroni kiertää protonia juuri täsmäradallaan. Vaikutusta välittävät atomitilan JAKAMATTOMAT.
Energian kulku atomiin kuitenkin aiheuttaa häiriöitä. Ja säteily, fotonit, se onkin luonnon atomien tapa viilentää noita liian energian häiriöitä. Liika energia kertyy elektroniin, joska singauttaa sen avaruuteen fotonina.
Voidaksen tehdä sen elektronin täytyy olla huokoisa. Se voi tilavuuskooltaankin ola lähes yhtä suuri kuin protoni. Yhtä suuren varauksen perusteella pinta-ala olisi yhtä suuri.

Sähkövirta, se mm. minun kirjoittamani mukaan on kaksisuuntainen ilmiö.
Elektronine eli negatiivinen virran suunta kohti positiivista, johtimessa lähinä kosketuksena. Positiivinen, atomitilain jakamattomien, suunta kohti negatiivista. Näin vaihtovirta on mahdollinen ja jopa edullinen.
Käsite ja mittattava virta, kyseessä nimeenomana hiukkasten määrällinen liike. Jännite, käytänpä siitä vertailusnaa sähköinen kiihtyvyys. Tämä kuitenkin on ihan toista suurempaa luokkaa kuin vetovoimakiihtyvyys.
Ja tällöin jälleen mahdolliseksi syyksi saamme antifotonisen tilan.
Nopeat suunnanvaihdot vaihtovirrassa suuriin nopeuksiin.

Palaamme vetovoimaan. Jos sen aaltopituuksia löydettäsiin nykyiseltä fotoniselta alueelta ( siis radioaalloista gammaan), se voisi ola antifotonista säteilyä. Tämän käsityksen esittäjällä itselläni on kuitenkin tästä jo epäilyksiä, teoriassa on ristiriitoja. Sähköopin yheydessä tulee yksi kaikkein pahin lisää. Antifotonisuus näyttäsi olevan varattu sähköisille ilmiöille. Kuitenkin laitostieteen, tai ainakin sen sähköproffain mukaan, sähköinen vaikutusvoima on täysin eri asia kuin vetovoima. Niin on minunkin mielestäni.

Vetovoimasta siis teoria mieluummin niin, että välittäjinä ovatkin hyvin pienet hiukkaset, JAKAMATTOMIA huomattavasti pienemmät.

Kun vetovoiman verrattuna sähköisen vaikutukseen on huomattavasti heikompi voima, olisi kyllä mahdollista, että sen alue sittenkin menisi
päällekkäin fotonisesta ainakin gamman ja röntgenin kanssa. Tällöin vaikutuskvantti kuitenkin olisi paljon heikompi kuin fotonisessa.
Tämä edellyttäisi hyvin herkkiä mittalaitteita.

Laitostieteen kvarkit sun muut erikoishiukkaset, josita minä olen sanonut, että ne ovat näennäishiukkasia, värinätiloja. Edelleen, sidosvoima voi vain sitoa gammakvanttien ydinenergiaa ydinhiukkasiin, se ei ole ydinnergiaa. Vastakohta kuitenkin lieventyy, jos otamme mukaan ydinhiukkasten JAKAMATTOMIIN hyvin pienten hiukkasten tarttujaominaisuuden. Voimme näin sekä todeta jakamattomat vieri vieresäs nukleonien perustaksi että mieltää silti johonkin rajaan asti myös kvarkit sun muut erityishiukkaset. Se jokin raja 1. ydinhiukkanen on täysi, 2. sidosvoima pidättelee ydinenergian gammakvantteja, mutta ei ole vapautuvaa ydinenergiaa.

Kommentit (8)

Vierailija
ArKos itse

Fotonien ainoa mahdolinen ominaisuus on kideominaisuus, ne ovat kiteiksi jähmettyneiden JAKAMATTOMIEN jonoja. Ja tämä jähmettyminen tapahtuu, tai päättyy, juuri tuossa antifotonisen impulssin vaiheessa.

.

Tiesitkö että fotoneilla on eri taajuuksia ja ettei yksittäinen hiukkanen muodosta kidettä?

Vierailija
nm
ArKos itse

Fotonien ainoa mahdolinen ominaisuus on kideominaisuus, ne ovat kiteiksi jähmettyneiden JAKAMATTOMIEN jonoja. Ja tämä jähmettyminen tapahtuu, tai päättyy, juuri tuossa antifotonisen impulssin vaiheessa.

.




Tiesitkö että fotoneilla on eri taajuuksia ja ettei yksittäinen hiukkanen muodosta kidettä?

Tiedän fotonien taajuuksista, 1. on olemassa sm-hiukkasten ja fotonien eri pituisia taajuusvälejä, 2. on olemassa eri pituisia fotoneja.
Näistä koostua fotonisäteen aaltoalue eli taajuusjaksoalue, radioaalloista eli sm-hiukkasista gammafotoneihin, joiden lähde onkin atomien ytimisssä.

Toistan, fotonin lähtö atomista ja saapumien atomiin on tapahtumana sähköimpulssi, siitä ollaan yleisesti yksimielisiä. Sen sijaan minä sanon, että matkaa fotoni voi tehdä vain jähmettyneenä kiteenä. Perustelu tähän,
1. jo Eisnteinin toteamus, etä valossa ei kulje aika, siinä ei sisäisesti ilmene mitään liikettä, ja 2. avaruudessa ei ole todettu mitään ja semmoista ainetta, joak vois toimia impulssien välittäjänä.

Sanot, että yksityinen hiukkanen ei muodosta kidettä. No, jos näin on, se
johtaa siihen, että fotonien ja myös atomiaineen perusosat JAKAMATTOMAT koostuvat vielä pienemmistä aineosista. Siis fotonialkio, impulssin alussa kuin nestepisarain jono, muuttuukin kiteiden jonoksi,
eli kuten kiteessä tässäkin jakamattoman osaset asettuvat uuteen kidejärjestykseen. Näin sen täytyy olla, kun vaatimus fotonin kidejonosta matkalleen on ehdoton, ja jos ja kun esittämäsi vaatimus kiteen ehdosta
hiukkasten kiteeksi järjestyneenä joukkona on ehdoton.

Käsitykseen jakamattomia pienemmistä hiukkasista olen päässyt myös vetovoiman ja sähköisen vaikutusvoiman vertailun kautta, kun jälkimmäinen on antifotonista, ja siten sulkee pois vetovoiman antifotonisen vaihtoehdon.

Vierailija

Mm. nimim. Two Dogs eli Kaksi Nakkia ei liene tutustunut tämän aiheeni viesteihin. HUOMIO! Käykää siis lukemaan mitä Päivän Sanassa tässä on kirjoitettu.

Vierailija

Lähden kuuntelemaan päivän sanaa kirkkoon.

Keskustelu aiheesta kuin aiheesta on hieman haastavaa, jos keskustelua samasta asiasta käydään useassa keskustelussa.

Sähkövirta kohdasta voin vain todeta, että aijaa.

Edit: Olkoon kide asia miten on.

"Tuanoin, lihapiirakka kahdella nakilla. Joo, kaikilla mausteilla. Syön lähimmässä lumihangessa. Ainiin, pieni maito vielä. Tossa, pidä loput."

Vierailija
ArKos itse
nm
ArKos itse

Fotonien ainoa mahdolinen ominaisuus on kideominaisuus, ne ovat kiteiksi jähmettyneiden JAKAMATTOMIEN jonoja. Ja tämä jähmettyminen tapahtuu, tai päättyy, juuri tuossa antifotonisen impulssin vaiheessa.

.




Tiesitkö että fotoneilla on eri taajuuksia ja ettei yksittäinen hiukkanen muodosta kidettä?



Tiedän fotonien taajuuksista, 1. on olemassa sm-hiukkasten ja fotonien eri pituisia taajuusvälejä, 2. on olemassa eri pituisia fotoneja.
Näistä koostua fotonisäteen aaltoalue eli taajuusjaksoalue, radioaalloista eli sm-hiukkasista gammafotoneihin, joiden lähde onkin atomien ytimisssä.

Toistan, fotonin lähtö atomista ja saapumien atomiin on tapahtumana sähköimpulssi, siitä ollaan yleisesti yksimielisiä. Sen sijaan minä sanon, että matkaa fotoni voi tehdä vain jähmettyneenä kiteenä. Perustelu tähän,
1. jo Eisnteinin toteamus, etä valossa ei kulje aika, siinä ei sisäisesti ilmene mitään liikettä, ja 2. avaruudessa ei ole todettu mitään ja semmoista ainetta, joak vois toimia impulssien välittäjänä.

Sanot, että yksityinen hiukkanen ei muodosta kidettä. No, jos näin on, se
johtaa siihen, että fotonien ja myös atomiaineen perusosat JAKAMATTOMAT koostuvat vielä pienemmistä aineosista. Siis fotonialkio, impulssin alussa kuin nestepisarain jono, muuttuukin kiteiden jonoksi,
eli kuten kiteessä tässäkin jakamattoman osaset asettuvat uuteen kidejärjestykseen. Näin sen täytyy olla, kun vaatimus fotonin kidejonosta matkalleen on ehdoton, ja jos ja kun esittämäsi vaatimus kiteen ehdosta
hiukkasten kiteeksi järjestyneenä joukkona on ehdoton.

Käsitykseen jakamattomia pienemmistä hiukkasista olen päässyt myös vetovoiman ja sähköisen vaikutusvoiman vertailun kautta, kun jälkimmäinen on antifotonista, ja siten sulkee pois vetovoiman antifotonisen vaihtoehdon.

Jospa fotoni muodostuu 2 säikeestä, jotka pyörivät toistensa ympäri, taajuus riippuu pyörimisnopeudesta.
Ei fotonit tarvitse mitään ainetta tms. missä kulkea, sellaiset vain hidastaa menoa kuten tyhjön gravitonikenttä tekee, alkuräjähdyksessä valonnopeus oli suurempi koska tyhjön kenttä ei hidastanut niin paljon matkantekoa alhaisemman tiheyden takia.
Tämä on mutukuvitelmaa ja varmaan yhtä totta kuin arkosmiset höpötykset.

Vierailija
nm
Tämä on mutukuvitelmaa ja varmaan yhtä totta kuin arkosmiset höpötykset.

ArKo(s)miikkaan perehtyneenä voin vahvistaa väitteesi.

Vierailija
Arla
nm
Tämä on mutukuvitelmaa ja varmaan yhtä totta kuin arkosmiset höpötykset. :lol:

ArKo(s)miikkaan perehtyneenä voin vahvistaa väitteesi.

Vanha vastustajani, kuin vanhurskaalle Piru, kypäräpääpappi Arla taas.
Mikä hyvänsä väite " ArKo(s)miikkaa" vastaan kelpaa. Arla kannattaa siis kahdesta säikeestä muodostunutta pyörivää fotonia.

Mitä fotonin lähdön tai saapumisen hetkellä tapahtuu, edellyttää myös mallin kehittelyä. Mutta itse fotonin matkasta, jo Einstein sanoo, että valossa ei kulje aika, mitään siinä ei sisäisesti tapahdu, kaikki sen energia on valon nopeusenergiaa. Joten: tukenani Einstein vielä kerran sanon, että
valo eli fotonit voivat tehdä matkaa vain kidemuodossa. Kaikenlaiset sisäisesti liikkuvat mallit ovat kerta kaikkiaaan mahdottomia. - Olen muistavinani, että myös Arla on ainakin joskus tunnustanut valon nopeuden vakion. Onko Arla myös laitostieteen mukaisesti tunnustanut
fotonin lähdön tahi saapumisen impulssiksi, sitä en muista. Kun kyseessä on aiheutnut lähtövaikutus, ja kun mm. sen energia ei voi ilmaantua ihan noin vain, ilmoitan fotonin lähdön aiheuttajan antifotonseksi tilaksi eli impulssiksi. - Arla varfmana vetää tähän sijalle " mustaukkojen" ylivertaisen vetovoiman. Fotonin lähtiessä ilmaantuu paikalle joka kerta mustaukko, kuten kuluneenakin jouluna joulupukii toi lahjansa ihmeellisesti jokaiseen kotiin, ainakin kristittyyn. Menninä jouluin tälläkim palstalla pohdittiin, kuink se voi ollakaan mahdollista. Kertoisitiko, Arla? Jos kykenet sen kertomaan, se selvittää myös, kuinka kannaltasi mustaukko päästää jokaisen fotonin matkaansa.

Vierailija

Fotoni siis on kiteiden jono. Kuten jo Einstein toteaa, siinä ei kulje aika, sillä ei ole sisäistä energiaa, sisäisesti se on absoluttisesa nollapiteessä. Kiteytyminen tapahtuu lähdon anmtiftonisen impulssin hetkenä, kiteytyminen katoaa saapuessa aineeseen tuloimpulssin hetkenä.

Vetovoiman siis sain viime viikoina siirettyä fotonisen tapahtumisen ulkopuolelle. Tuli selväksi, että sitä välittää JAKAMATTOMIA huomattavasti pienempi aine. Sille olen nyt antanut nimeksi SIRUHIUKKASET. Ne irtoavat JAKAMATTOMISTA valon nopeudella, kuten
fotonitkin atomeista, elektroneista. Eli siis vetovoiman lähdemassasta.
Mutta kun fotOnit siis ovat kiteiden jonoja, SIRUHIUKKASET ovat
nimenomaan irronneita siruja, eivät kiteitä. ne ovat jo valmiiksi sitä, mitä ovat.

Huomaa kaava E=mc^2, sekin yhteinen sekä vetovoimalle/siruhiukkasille ja fotroneille/ niiden osille jakamattomille. Siruhiukkasten muodostamat gravitonit hajoavat, vastaavaa kuin fotonien punasiirtymä. Siruhiukkasten paluuvirrat, siis avaruudesta yksilösiruina kohti massoja, olisivat
vaikutukseltaan varsin vastaavia kuin fotonit, siis pukkaavia, energiaa luovuttavia.

Valon nopeuden perustelu sekä fotoneille että vetovoimalle irtoaminene yhtäläisestä kynnyksestä vain yhtäläiseen samaan nopeuteen.

Uusimmat

Suosituimmat