kemistiksi aikova

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Löytyykö täältä paljon kemistejä?
Miten eroaa kemian opiskelu yliopistossa, amk:ssa tai tkk:ssa toisistaan? Millaiset paperit saa ja minkälaisia töitä noista opinahjoista?

Millaisia töitä kemistit yleensä tekevät? Mua kiinnostaa paljon kaikki aineiden erottelu toisistaan ja kaikenlaiset kemialliset synteesit. Muita opiskelumahdollisuuksia olis ehkä biokemia(tästä en tiedä juuri mitään) tai joku lääketieteeseen liittyvä (kiinnostaa paljon myös ihmisruumis ja sen toiminta).

lisäys: oon käsittäny, että nykyään tarvii noissa hommissa jonkun verran atk-taitoja, mutta multa ei niitä juuri löydy pitäs varmaan käydä jotain kursseja..

Kommentit (4)

Vierailija

"Biokemia on nimensä mukaisesti ala, joka käsittelee elävän luonnon molekyylien rakennetta ja toimintaa. Ala on laaja ja siihen luetaan usein myös molekyyli- ja solubiologia, biotekniikka, kliininen kemia ja syöpätutkimus.

Solujen ja muiden elämän perusyksiköiden rakenneosia tutkimalla voimme oppia ymmärtämään paremmin myös niiden toimintaa. Biokemian tutkimusmenetelmät ovat viime vuosikymmenien aikana kehittyneet huomattavasti. DNA-menetelmien, molekyylitutkimuksen ja solututkimuksen kehityksen ansiosta tiedämme huomattavasti enemmän elämän perusasioista. Tämä tieto vaikuttaa yhä enemmän jokapäiväiseen elämäämme.

Biokemiassa tutkimustyö on keskeisessä asemassa ja moni valmistunut biokemisti toimii yliopistolaitoksissa ja muissa tutkimusyksiköissä. Nykyaikainen bioteollisuus on myös tärkeä työnantaja. Biokemian pääaineessa opetus- ja tutkimustoiminta on hyvin aktiivista ja opiskelijat saavat opintonsa päätökseen kohtuullisen nopeasti. Maistereiksi valmistuneista opiskelijoista noin puolet jatkaa tohtorin tutkintoon.

Ala on erittäin kansainvälinen ja moni biokemisti toimii tai on toiminut ulkomailla erinäisissä tehtävissä. Biokemistien työllistymisaste on tällä hetkellä hyvä."

"Tutkimuksen painopiste on viimeisten vuosikymmenien aikana siirtynyt maatalouden ja ravitsemustieteen parista enemmän lääketieteelliseen perustutkimukseen. Biokemian opetuksessa ja tutkimuksessa on uusista solu- ja molekyylibiologisista menetelmistä huolimatta pysynyt vankka kemian osaamisen pohja."

http://www.helsinki.fi/biosci/biochem/index.htm

"Kemian laitos on johtava kemian opetuksen ja tutkimuksen keskus Suomessa. Laitos tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kemian perus- ja jatko-opintoihin analyyttisessä, epäorgaanisessa, fysikaalisessa, orgaanisessa, polymeeri- ja radiokemiassa sekä kemian opettajankoulutuksessa.

Kemian laitoksella tehtävä tutkimus on kansainvälisesti arvostettua ja tutkimuksen painopistealueet ovat nykyään erityisesti vihreä kemia, materiaali- ja nanokemia, laskennallinen ja teoreettinen kemia sekä syntetiikka, kemiallinen analytiikka ja kemian opetus.

Laitokselta valmistuu kemian teollisuuden, tutkimuksen ja opetuksen asiantuntijoita, jotka ovat valmiita vastaamaan alansa haasteisiin myös esimerkiksi ympäristötieteissä, teknisissä tieteissä, lääketieteessä ja biotieteissä."

http://www.helsinki.fi/kemia/

Yliopistoon pääsee kemiaa lukemaan suhteellisen helposti, jopa siis ihan lukion päästötodistuksella.

Lääketieteelliseen ei kannata edes yrittää sisään, jos ajattelee, että se ehkä voisi olla kivaa. Sinne pyrkii vuosittain niin paljon lahjakkaita ja potentiaalisia upeita lääkäreitä, että on aivan arpapeliä, kutka heistä sisälle pääsevät. Lisäksi lääkärit joutuvat olemaan myös ihmisten kanssa, jotka ovat vihaisia (kivun takia) ja heillä voi olla pelkoja ja muuta, asiakaspalvelua se itse työelämä on eikä niinkään tutkimista. (Jatko-opinnoilla tuota työnkuvaa voi muuttaa.)

http://www.mol.fi/avo/avo.htm

Tuolla on hyvä räpläillä ja mietiskellä eri vaihtoehtoja.

Vierailija

Juu ja tarttee sit kans miettii et minkä tyyppistä hommaa kemian alalta. Tässä ois muutama perusammatti ja vähän kuvauksia:

Luonnontieteiden opettaja peruskoulussa ja lukioissa: Työnkuvan varmaan tiedätkin. Yliopistoon sisään ja pääaineeksi mat, fys, kem tai tietojenkäsittely. Periaatteessa esim. biologia, maantieto ja biokemiakin kelpaa mutta en suosittele koska a) ekoihin pääsee paljon helpommalla sisään, b) virat on kahden yhdistelmiä ekoista neljästä. Siis käytännössä ekoista neljästä yksi pääaineeksi, toisesta luetaan aineopinnot ja kolmannesta perusopinnot. Lisäksi luetaan pedagogiset opinnot aineopintojen suuruisina (eli vuoden keikka). Työnsaanti on vähän heikompaa kuin lääkäreillä mutta melkeinpä varmampaa kuin dippainsseilla, jos vaan viittii muuttaa ulos yliopistokaupungista. Palkkaus on joku ~2700e/kk

Analyytikko, laborantti yms. : Laboratoriotyöskentelyn ammattilaisia. Tekee erilaisia mittauksia lähinnä sairaaloiden ja teollisuuden laboratorioissa. Laborantteja ammattikoulusta, pääsee tekemään rutiinimittauksia. Bioanalyytikkoja ammattikorkeiden tekniikan yksiköistä, vaativampia labroja, niitten suunnittelua, työnjohto yms. Analyytikon yms. nimikkeellä toimivia Filosofian Maistereita tulee yliopistoista, taas pikkasen vaativampia hommia. Palkkaus on koulutaustan mukaan, ei mikään hirveen hyvä. Töitä löytyy kanssa oikein mukavasti.

Insinööri: Kemian ja paperiteollisuuden työnjohtoa ja prosessin suunnittelua. Myynti-insinööritkin tänne. Elintarvikepuoli meinas unohtua. Koulutuksena on insinöörin tai DI:n tutkinto, voipi olla FM:kin sopivalta alalta. Työnkuvana on huolehtia että tehtaat tuottavat rahaa. Palkkaus on yleisesti ottaen hyvä.

Tutkija: Teollisuudessa soveltavaa tutkimusta elikkä esim. millaisissa lämpötiloissa paperista saadaa parempaa, yliopistoissa tutkitaan ennemminkin minkä takia se lämpötila vaikuttaa. FM tutkinto elikkä yliopisto olis hyvä perustutkinto tälle puolelle. Toki DI on erinomainen varsinkin soveltavalle puolelle. Suurin osa jatkaa lisurilla tai tohtorilla perään. Palkkaus vaihtelee yliopistojen assareitten kälysestä 1700e ylöspäin, tuohan on oikeestaan vaan jatko-opiskelijan opintotuki...vaaditaan se FM ekaks. Tutkijan uralle aikavan kannattaa muistaa jo ennen opintojen aloittamista ns. ainepyramidi. Lääketiede perustuu biokemiaan, biokemia kemiaan, kemia fysiikkaan ja fysiikka matematiikkaan. Kannattaa ehkä panostaa pyramidissa alempana oleviin tieteisiin enemmänkin kuin opinto-oppaassa sanotaan. Esim. kemian tutkijalle aikavalla antaisin oikeasti neuvon lähteä lukemaan kandin tutkinto fysiikkaa ja kemia siinä sivuaineena, myöhemmin vaihtaa sitten pääainetta. Tilastotiede on myös sellainen menetelmätiede mitä kaikilla puolilla tarvitaan. Varsinkin biostatistikot ovat lääkekehityksessä kysyttyjä huippuammattilaisia ja palkkaus on sen mukainen.

Sitten koulutustasoista:
AMK: vaihtoehtoina olis insinööriä, analyytikkoa ja jossain on jotain pikkulinjoja joista voi tulla vaikka iktyonomeja elikkä kalankasvattajia. Kestää nelisen vuotta ja on aika koulumaista opiskelua. Työmäärä on opintopistettä kohti aikapaljonkin suurempi kuin yliopistossa mutta ne on sitä paskanjauhantaa elikkä raportinkirjoitusta ja harjoituksia. Hyvinpaljon oppimisesta muuten toteutetaan erilaisilla labroilla ja raporttien kirjoittamisella. Vaatimustaso puolestaan ei ole niin hirveän hirmuinen, mutta työelämään lähtiessäsi huomaat että muuten samaa hommaa mutta siitä saa rahaa.

TKK: (tätä en ole käynyt (vielä)) Keian puolelta löytyy tietty kemia, biokemia, teknillinen fysiikka toimii, paperipuoli... Käsitykseni mukaan pitäis mennä AMK:n ja yliopistojen puoliväliin. Ekoina vuosina saat valmiin lukujärjestyksen kouraan ja suurin osan kursseista on pakollisia. Vaatimustaso puolestaan on sama kuin yliopistoissa ja opinnot on teoriapainotteisia.

Yliopistot: Akateeminen vapaus on kova sana. Opintoja voi suorittaa fiiliksen mukaan...sopii joillekin ja jotkut tippuu. Vaatimustaso on vaihtelevaa, jotkut kurssit on sikahelppoja, jotkut ovat äärimmäisen mielenkiintoisia eikä niitten takia tehdä työtä...se on hupia ja joidenkin kurssien vaikeustaso lähenee ääretöntä. Sopivilla ainevalinnoilla kieliopinnot ovatkin sitten lähimpänä käytäntöä ja kielistudio ainut labra missä tulee käytyä. Tosin jos saman alan tutkijoiden kammioita on vierekkäin yli yksi, aluetta kutsutaan usein joksikin laboratorioksi.

Jatketaan myöhemmin, nyt tarttee ottaa torkut.

Vierailija

Ei sijoitu amkn ja yliopiston väliin, vaan on täysin tasavertainen yliopiston kanssa - ellei parempi. Eli on aivan sama oletko yliopiston käynyt FM tai kemian dippainssi. TKKlla ehkä opinnot painottuu teollisuuden palvelukseen enemmän.

Voiko olla kiinnostavampaa kun luonnonainesynteesit? Eli orgaaninen kemia voisi olla sun juttu. Ja vielä kun opiskeluaikana on hitsin hauskaa

http://www.tkk.fi

Vierailija

Taisi tulla epäselvästi kirjoitettua, sorry. En tarkoittanut arvostuksen perusteella vaan DI:n koulutus on välimuoto inssin ja FM:n koulutuksesta. Enemminkin siihen on saatu parhaita paloja molemmista.

Siihen kuuluu paljon sekä harjoitustyö luontoista oppimista että puhtaita teoriaopintoja. Erityisen hyvä on että DI koulutuksessa perus matikat ja fysiikat käydään kunnolla läpi, inssikoulutuksessa niistä on niistetty tämä kostautuu ammattiaineissa. Molempien insinöörien koulutukseen kuuluu myös laaja-alaisuus ja pakollisten kurssien suuri määrä. FM koulutus puolestaan on vielä teoreettisempi kuin DI ja keskittyy enemmän pääaineeseen, sivuaineet puolestaan saa yleensä valita vapaammin.

Uusimmat

Suosituimmat