Julkaisemme nyt uudelleen vanhan jatkotarinan.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jos ketään sattuisi kiinnostamaan tämä vanha tarinamme, niin siitä vain tulostamaan ja vaikkapa lukemaan pikkujouluissa.

Ei sattuisi kukaan tietämään, miksi vanha ketju poistettiin? Kysyin modelta, joka ilmoitti olevansa uusi näissä hommissa, eikä tiedä vanhan moden toilailuista.

[size=200:1c8876et]Tähteitten kahnaus:

[/size:1c8876et]
[size=150:1c8876et]Episodi I[/size:1c8876et]
Olipa kerran poika,
joka mietiskeli epätieteellisesti. Mietteittensä epätieteellisyydenkin hän huomasi tieteelliseksi, sillä epätieteellisyyttä voidaan mitata. Vaikkakin joskus tulee selvittämättömiä tapahtumia, Elisan katoamista ei voi perustella järkisyin. Poika kävi istumaan, kaivoi taskustaan virtamittarin, jota katseli kiilto silmissään. Hänen tarkoituksenaan oli heittää kunnon voltti, mutta Elisan pelastaminen Dinky-klovnin kynsistä tuntui utuisen tajunnan keskeltä kutsuvan häntä tekemään sen, mistä hän oli aina nukahtaessaan pelännyt. Niinpä hän heitti voltin ja kaivoi taskustaan coltin, Ampuakseen Clint Eastwoodin. Dinkyglovni jäi henkiin, joka hyppäsi clintin kenkiin, jotka olivat ketsupissa edellisen kohtauksen jäljiltä jääneet nurkkaan lojumaan toimettomana, vaan eivät merkityksettöminä, sillä hitonmoinen isokenkäisten potkuaalto oli odotettavissa iltaan asti. Aamulla poika lähti ja päätti ettei enää koskaan ottaisi Dinky-klovnin kenkiä jaloistaan. Astellessaan kohti Synkkää Metsää Tuli likainen peikko vastaan joka ei ollut käynyt pesulla ainakaan sataan vuoteen. Se kauniisti pieraista päräytti ja raapi kainaloitaan tyytyväisenä myhäellen. Huikean hohtavien hampaiden takaa kuului kurluttavaa örinää, josta Dimmukin on kateellinen. Poika muisti nähneensä peikon kuvan tiedefoorumissa ja riensi jälleennäkemisen ilosta syleilemään tätä. Yllätys oli molemmille suuri, kun puun takaa räpsähti salamavalo sokaisten läheisen pulun. Hetken räpyteltyään silmiään Jukteri ja sinenmaa hyppäsivät pusikosta tielle, jukterilla oli jäänyt peseytyminen väliin mutta aina yhtä valloittava hymy oli tallella.

[size=150:1c8876et]Episodi II[/size:1c8876et]
Samaan aikaan toisaalla, eräässä majatalontapaisessa, Oli kuollut aasi ja kana eikä aasi ollut kaksikosta se tylsempi, iloinen laulu raikui, punaposkiset naiset hameet hulmuten tanssivat chan chania ja heidän sukkanauhansa vilahtelivat korkealle nousevien helmojen alta ja jopa kanallakin alkoi verenpaine nousemaan. Pian kana jo kukkoa kaipailikin, Tepasteli tärkeän näköisenä luoden merkitseviä katseita soittoruokalan yleisiin kukkoihin, jotka heltta vinossa Makasivat pinossa, kana alkoi kiivaasti, himokkain liikkein kaivella kasaa, ja kas kummaa Pohjalta löytyikin oikea kultamuna. Kana tarttui munaan mutta se oli kiinni kuolleen aasin suussa. "Helvetin hyvä hammaslääkäri" ajatteli kana, mutta eiköhän se Saa munan irti jonka toinen pää oli kiinni hevosessa. Ei ole lahjahevosta suuhun katsominen, kana tuumasi ja aloitti irroitustoimet käyttäen hohtimia, porakonetta, Black and Deckerin tasohiomalaikkaa sekä lakaisin lakaisin konetta. Irrotustyö onnistui ja heppa pomppasi inhottavasti mussahtaen tanssivien Kanan ja aasin Ylitse, Timo Tolkin päälle. Kana ja aasi lähtivät köpöttelemään kohti kuivempi puruisempaa auringonlaskua. Aamulla aasi oli kadonnut, kana katseli kloaakkiaan ja ajatteli, nyt nähdään, mistä kana kusee!

[size=150:1c8876et]Episodi III[/size:1c8876et]
Myrskyävällä merellä Elisa tuijotti lumoutuneena konkistadori Alvarezin kutistettua irtopäätä, jota Hän ensin luuli jukteri sinenmaaksi. laivan yksisilmäinen papukaija silloin tällöin lehahti orreltaan kyllästyneesti nokkaisemaan. Rakastunut kapteeni kuiskasi naisen nimen tietäen ettei saisi irrotettua tämän katsetta pikkupäästä, joka aikaa uhmaten näytti uhmaavan myös painovoimaa keikkuen kuin surrealistinen kauhistus Dalin maalauksessa mutta kutsuen uniensa petoja syvyyksistä. Samassa Poika pomppasi kannelle käsissään Jatimatikki ja kysyi missä elisa on. Hän huomasi, että Elisa oli hänen edessään. Elisa hymyili, kun oli saanut Kalevi nimisen ystävän joka oli vaaleanpunainen sika. "Joko Elisa tai Kalevi-sika!" karjahti samassa kelmeä irtopää ja katsoi kieroon. Poika ampui jatimatikilla ikaista mutta, ei haisevaa hahmoa joka näytti aivan papukaijan, kuolleen aasin ja kanan sekoitukselta sekä sian ja irtopään yhdistelmältä, joka mielipuolisen järisyttävän ärsyttävästi irvisteli pojalle niin että tämä lopulta nielaisi Jatimatikkinsa.

[size=150:1c8876et]Episodi IV[/size:1c8876et]
Olipa kerran synkkä ja myrskyinen yö. Neljä tarinamme sankaria värjötteli kylmissään laivan kannella ja irtopää jatkoi puhumistaan: "Oletteko nähneet pumpattavaa Barbaraani, se kysyi ilkikurisesti nikaten silmäänsä. Elokuvatähti Barbara Alvarez oli uhrisi, huudahti pedon irvistävä pääkuvan rumilus ja puhkesi itkuun. "Älä poraa, ota merkkari", sanoi hyväsydäminen kapteeni, joka oli pelastanut useammankin kuin yhden neidon pulasta ja saattanut pulaan vielä useampia. Salmiakki jämähti kiinni hampaisiin, urheasti ja sitkeästi, kuten salmiakki tavallaan jää, tuoreena. Mutta koska salmiakkiin oli lisätty dihydrogenmonoxydiä, se ei ketään haitannut, vaan pikemminkin kannusti kaikkia hyppäämään yli reelingin. Kalevi-possu lähti edeltä uimaan kohti läheistä autiosaarta muiden seuratessa haavi auki hämmästyksestä kuinka sulavalinjaisesti Harmiton valas katosi meren vihreään syleilyyn. Kohti maailmojen reunaa uidessaan Kalevi-possu käsitti, että ympärillä on paljon vettä, yöllä taisi sataa aika helvetisti. Elisa oli entinen kilpauimari, joten pian hän saavutti possun, joka oli vahingossa lähtenyt uimaan väärään suuntaan. Elisa antoikin possulle väikkyvän ulapan keskellä kostean suudelman. Pian kaikille selvisikin totuus, joka oli kuitenkin vain yksi versio totuudesta, sillä possu olikin aluksi uinut väärään suutaan. "Jopas jotakin", tokaisi possu ja jatkoi "Sain suudelmastasi potkua jaksaa eteenpäin, hyvillä mielin. Sitten hyökyaalto heitti porukan autiosaarelle jossa he jäivät odottamaan, mitä tuleman piti.

[size=150:1c8876et]Episodi V[/size:1c8876et]
Tähtialus syöksyi ajattoman avaruuden halki mukanaan pieni vaaleanpunainen porsas ja sen kaverit: menkäämme yhtäjalkaa sinne, Koska nämä kaverit olivat salarakkaita. Possun lisäksi aluksessa oli aasi, kana, ja soittoruokalan kukko, eikä kukaan heistä voinut olla ottamatta yhtä tupakkaa. Terveysfasistinen rintama ei yltänyt tähtisumun keskelle, joten he päättivät pelkän tupakan sijaan alkaa polttelemaan marijuanasikaria. Mitä sävyjä saikaan aikaseksi tämä tunnelma, savun ja hajun täyteinen. Kun ilmastointi lopulta hurahti käyntiin ,niin kukapa muukaan avaruusaluksen ikkunaan koputtikaan kuin jukteri sinenmaa, hän halusi myös polttaa päreensä. Kerran on kokeiltava kaikkea. Malttamattomina viisauden sanoja janoavat avaruusmatkalaiset ryntäsivät avaamaan aluksen uksea. Auringon kultainen hymyilevä valo levisi alukseen, kuumentaen sitä liiallisesti jolloin se aluksessa käytetyn eksoottisen metallin takia kutistui olemattomaan tilaan ja sinkosi väen mustan aukon kautta toiseen ulottuvuuteen maahan, jossa kaikki on päinvastoin. Tässä astetta pienemmän aineen kokoluokan vähemmäntiheässä Jalon Jukterin valtakunnassa, jossa sekä peseytyvät että peseytymättömät kasvoivat sammalta ja jäkälää. Tässä ulottuvuudessa esimerkiksi ruoka nautittiin päinvastaisessa järjestyksessä, uloste otettiin normaaliulottuvuudesta ja tuotettiin se suun kautta takaisin heille hyödynnettäväksi. Valokin päätti käperyä itseensä miljardi vuotta sitten, jonka aiheutti Josef Mengelen uskomaton komeus joka oli Jukterin mieleen.
[size=150:1c8876et]
Episodi VI[/size:1c8876et]
Urhea kalevi-possu on juuri tähtäämässä jousellaan keskiaikaiseen tyhjyyteen kun Jukteri sanoi hänelle: "Maailmankaikkeuden vääristymän mieltärepivivin tapahtuma oli se kun tapasin vaimoni kati sinenmaan, sekoittaen totaalisesti porsas- paran tähtäyksen ja aiheuttaen jousen laukeamisen kohti jukteria ja hänen kuoleman. Ei! kiljaisi Elisa ja ryhtyi hätääntyneenä auttamaan elotonta jukteria. Kalevi tuli hulluksi ja alkoi hitaasti viiltää omaa kaulansa auki. Valaanpyynti tähtitieteellisiin tutkimustarkoituksiin näytti tehneen selvän Harmittomasta. kati riensi paikalle ja työnsi pesemättömän mutta puhtaan sormensa suoraan kalevin viilletyn kaulan sisään Se teki lopun Kalevista, mutta Poika oli vielä hengissä - Luoja ties missä. Tähän Luoja vastasi: "En itseasiassa tiedä". "Mutta minäpä tiedän", huusi peikko taustalta. "Hän on toisena syömälistalla". "Sitä ennen olet vain sinä", rääkyi peikko osoittaen elisaa. Pelostaan huolimatta Elisa veti housuistansa esiin puuterirasian mutta rasia putosi maahan ja rikkoutui. Sitten hän sytytti tupakan. Körmyteltyä siinä hetken alkoi pusikosta kuulua rapinaa - rapina osottautui olevan lähtöisin peikon näköisestä ilmestyksestä nimeltään Antti Mammikutta. Hän oli juuri keittänyt joutsenen kyyneleen ilman lastensa veressä olevan geenin poistamiseen tarvittavaa tekniikkaa. Aikaisempi avaruuskäynti aiheutti aikahäiriön aliavaruuden tyhjiössä ja sen johdosta kalevi ja jukteri ovatkin vielä elossa. Jahdaten toisiaan jossain tuntemattomalla planeetalla kolme piirua vasemmalta koiliseen, mutkan ympäri ja vinoon eteenpäin. Kuinkaollakaan, mystisen puuterirasian rikkoontuminen toikin rasiasta esille irtopään. Tavoilleen uskollisena se irvisti koko olemassaolonsa ajan ja sen jälkeenkin. Alun poika oli lopussa iloinen harmaista villasukista kerta kaikkiaan. Nielty Jatimatikki korvensi sisuksia ja korvat soivat pelkkää teknomusaa. Ja he elivät elämänsä onnellisena loppuun asti.

Jos jotakuta huvittaa, niin voi tuohon alle aloitella uutta tarinaa.

Kommentit (1)

Vierailija

Oi oli tällä kauniilla, mutta niin synkkyyttä hehkuvalla yöllä tarve kuihtua pois valoisen ja niin raikaan aamunsarastuksen ensimmäisen valonsäteen tieltä.

(tästähän voisi tehdä vähän vähemmän väkivallallisen, niin eivät poista tätä)

Uusimmat

Suosituimmat