Vedyn tuottaminen biokemian keinoin.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nykyäänhän kehitellään kovasti vedyllä toimivia autoja ja muita kapistuksia. Itse laite on pullollaan ongelmia eikä polttoaineenkaan tuottaminen ole aivan päivän selvä asia. Kuhunkin ongelmaan on olemassa omat vaihtoehtonsa. Onkohan kukaan tullut tutkineeksi seuraavia vaihtoehtoja? Jos on niin, kertoisitteko mihin tä ongelmia näissä on tullut vastaan.

1. Vedyn tuottaminen bakteereilla tms. mikrobeilla.

2. Biokemiallinen/entsymaattinen veden pilkkominen.

Joskus muistan kuulleeni, että vaihtoehto 1 kaatuu bakteerien lopputuoteinhibitioon ja muiden kaasujen tuottoon. Siis vetyä ei saada paljoa ja se ei ole kovin puhdasta.

Kommentit (9)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23122
Liittynyt16.3.2005
Tetrafuran
vaihtoehtoja? Jos on niin, kertoisitteko mihin tä ongelmia näissä on tullut vastaan.

1. Vedyn tuottaminen bakteereilla tms. mikrobeilla.




Mistähän aineesta vetyä olisi lohkaistavissa niin, että siitä jää vielä mikrobillekin energiaa. Vety on kuitenkin aika tiukasti sitoutunut useimpiin aineisiin


2. Biokemiallinen/entsymaattinen veden pilkkominen.

Ainakin tässä on samat energiaongelmat kuin sähköisessä elektrolyysissä. Siihen tarvitaan väistämättä tietty määrä energiaa, että rikotaan vesimolekyyli osiinsa. Jostain se energia pitäisi tulla. Tietysti biokemiallisella prosessilla, esimerkiksi fotosynteesin vedenhajoitusreaktiolla, voitaisiin periaatteessa päästä käyttämään helpommin saatavilla olevia energiamuotoja kuin sähköä.

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005

Mikrobien avulla tuotettavasta vedystä ei tässä varsinaisesti olla esitetty prosessikuvausta... mutta voinen arvella topiksin aloittajan ajatelleen, että kun mikrobikasvuston antaisi sopivassa ympäristössä kasvaa, niin esim mikrobien aineenvaihdunnan sivutuotteena syntyisi vetyä.

Varmasti jotenkin mahdollista, mutta oli miten oli, herää heti kysymys, mitä on se ravinto, jota kyseinen mikrobi tarvitsisi vetyä tuottaakseen.

Uskaltaisin väittää, että annetun ravinnon sisältämä energia-arvo olisi jo suurempi kuin vapautuvan vedyn... vai uskallanko?

Lopuksi tuli jostain mieleen kokonaan muut kaasut kuin vety. Voihan sitä vaikka lietteellä ja sokerilla tai muulla ylijäämäravinteella kasvattaa hillittömät mikrobikasvustot. Kun kasvusto on ravinteensa käyttänyt se luonnollisesti kuolee. Hajoamisessa vapautuvat kaasut - vaikkapa metaani - voitaisiin käyttää energiaksi. No, tämähän on varmasti aivan päin prinkkalaa heitetty kuvaus, jostain jota viisaammat jo lie yritelleet päissänsä miettiä...

Taitaapa pian koko Itämeri toimia juurikin noin...

Gravity sucks.

Vierailija

Joo tuli pikkusen kiire tossa kirjoittessa... Anyway. Biokemiallisia ratkaisuita on epäilemättä monta, mutta lähinnä fotosynteesistä oli kyse. Siellä oli muistaakseni yksi järjestelmä, joka saa auringosta energiansa ja pilkkoo sillä vettä hapeksi ja vedyksi. (Fotosynteesi I ja II kenties?)

Vetyä tuottavia bakteereitahon on useita ja niitä fermentoimalla tämä teoriassa onnistuiisi. Esimerkkibakteerin nimeä en nyt millään muista. Voi nyllä taristaa. Se muistaakeni vetää huiviin esimerkiksi talousjätettä kuten perunan kuoria, leivän muruja jne. ja elää 100% anaerobeissa oloissa. Pienetkin happimäärät häiritsevät bakteerin toimintaa hyvin voimakkasti. Aerofobinen mötiäinen siis.

Vierailija

Biojätettähän mädättämällä saadaan tuota biokaasua joka sisältää metaania ja on aikasta ekologinen toimenpide. Eikä ole mitään utopiaa, Suomestakin löytyy jo ainakin yksi biometaanilla käyvä auto, eli sopii kyllä polttoaineeksi.

Olisi se aika hurjaa jos se mikrobi pystyttäis jalostamaan vielä hajottamaan jotain haitta-ainetta, kuten vaikka öljyä, jossa on paljon vetyä. Siinä olis oikein mukava keino tuottaa polttoainetta.

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt16.3.2005

Onko kenelläkään tietoa miten maakaasu toimii polttokennossa? Hiili varmaan ei kennosta mene läpi eikä lähde elektroninkaan mukaan huitelemaan joten sen energia jäisi hyödyntämättä.

Ehkä kumminkin jääneeseen hiileen voisi sitoa uudestaan vetyä? Metaania on ainakin helpompi varastoida kuin pelkkää vetyä eikä lämpöarvo polttoaineenakaan ole huono. Onnistuuko?

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1140
Liittynyt16.3.2005

Taitaa käydä niin että hiilelle on pakko antaa happea tai se jäähtyessään nälkäisenä syö elektroneja lähimaastosta eli kennosta ja sen rakenteista?

luonnonystävä
Seuraa 
Viestejä215
Liittynyt18.3.2005
Neutroni

Mistähän aineesta vetyä olisi lohkaistavissa niin, että siitä jää vielä mikrobillekin energiaa. Vety on kuitenkin aika tiukasti sitoutunut useimpiin

Kuten ihmiset myös mikrobit irrottavat energiametaboliassaan orgaanisesta aineesta vetyä. Hapellisissa olosuhteissa vety voidaan polttaa vedeksi (hengitys).

Vedyn irroittaminen ei kuluta energiaa. Hapettomissa olosuhteissa mikrobi- ja ihmissolulla ongelmana on energiantuotannossa syntyneiden vetyatomien poistaminen (jotta vetyä sitovat vedynsiirtäjämolekyylit voidaan käyttää uudelleen). Käymistuotteet ovat ratkaisu ongelmaan . Hapen loppuessa lihassoluissa syntyy maitohappoa. Mikrobeilla tuotteena voi syntyä myös muita orgaanisia happoja, alkoholeja tai esimerkiksi vetykaasua. Ympäristössä syntyneen vetykaasun kuluttaa yleensä vedyntuottajan vieressä symbioosissa elävä mikrobi, joka voi käyttää vedyn esimerkiksi metaanin tuottamiseen hiilidioksidista.

Vierailija

UV- säteilyllä voidaan hajoittaa metaania ja vettä ilman bio-organismiakin.
Tätä tapahtuu yläilmakehässä kaiken aikaa ja vetyä karkaa avaruuteen.
Olisikohan mahdollista prosessoida maanpinnalla

Uusimmat

Suosituimmat