Pahin voivottelumusiikkikappale

Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Suomalainen musiikki on paljolti surumielistä voivottelua.
Esimerkkinä vaikka Rentukkaperän Aatu. Vielä pahempi on Ontuva Eerikksson. Ja nuo ovat kevyemmästä päästä kun ei tule kunnollisia mieleen.

Käytännössä lähes kaikki Rautavaaran tulkinnat ovat voivottelua, alakuloa, surua ja synkkyyttä täynnä.

Mikä lienee tuota lajia oikein voivottelujen äitikappale?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (97)

Vierailija
Paul M
Mikä lienee tuota lajia oikein voivottelujen äitikappale?

Miten olisi Hiski Salomaa: Tiskarin Polkka (Minä se vaan tiskaan astioita ja luutulla lakaisen laattijoita....)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005

Tuossa Hiskin jutussa on kuitenkin reipas meininki. Minusta Rautavaaran laahaava alakulo on surkeampaa. Kuten kappaleessa Päivänsäde ja menninkäinen.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Kyllä, olet oikeassa. Hiskin piisi on iloinen perusilmeeltään, sanat vain ovat lakoniset.

Sanoista puheenollen minulla on ehdotus maailman typerimmistä sanoista. (Taidan nyt loukata tekijänoikeuksia, mutta kyllä nämä sanat jo muutenkin netissä olivat, joten menköön.)

-------------------------

Rakkaus On Lumivalkoinen

Hän aamukahvin vuoteeseen on tuonut rakkaalleen
Valo taittuu ikkunasta onnen hetkeen jokaiseen
Saa peiton alla koko päivän tehdä taikojaan
ja tuntea kun lumi peittää maan

Hän risti kädet, käänsi katseen hiljaa ylöspäin
ja kiitti miten onkaan saanut rakkautta näin
Aina toivoi kyllä paljon mutta saikin enemmän
vaan ei yhtä tiennyt hän:

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen
on puhdas niin kuin hanki helmikuisten aamujen
voi kunpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois
vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois

Ei koskaan kysy saapuessaan lupaa katkeruus
ja kyyneleitä erottaa voi pieni ikuisuus
Kun lapsi pitkän päivän jälkeen syliin nukahtaa
tai pyytää kotiin palaamaan

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...

Niin aamu astui ikkunasta sisään hiljaiseen
Hän valvottuaan taittoi vielä viestin kirjeeseen
pihamaalla katsoi miten kaunis voikaan olla maa
vaikkei ole Jumalaa

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...

-------------------------

Biisihän on sinänsä hieno, mutta onko joku löytänyt noista sanoista jotain järkeä, minä en...

luonnonystävä
Seuraa 
Viestejä215
Liittynyt18.3.2005

Tässä haastaja hölmösti sanoitettujen mutta käsittämättömän suosittujen kappaleiden sarjaan. Kirjelappuset taitavat olla merkittävä teema kotimaisessa poplyriikassa

Petri Munck-Levoton Prinssi

Ruutupaperi, siinä viestis, haalennut pöydällä.
Sä tiesit pois sitä heittäis en.
Joka aamu sen luen tarkaan, mut vieläkään en ymmärrä,
sä ettet kertonut miks sun on mentävä.
Ei kirjeestäsi selviä.

Mitä ikinä sä siellä teet, tiedäthän, varmaan sen,
mä samoin sulle tekis en.
Levoton prinssi täällä odottaa. Mitä ikinä sä siellä teet,
tiedäthän, kaipuun tän, se tekee sydämeen reiän.
Levoton prinssi täällä odottaa. Jatkaa aamuun seuraavaan.

Ruutupaperi, siinä teksti, mä unohda sua en, mut miks mä silti epäilen.
Niin luulin, se riittää.
Kyllä jaksan ymmärtää.
Mut nyt kun mennyt on jo pidempään, en tiedä kestääkö tää pää.

Mitä ikinä sä siellä teet, tiedäthän, varmaan sen,
mä samoin sulle tekis en.
Levoton prinssi täällä odottaa. Mitä ikinä sä siellä teet,
tiedäthän, kaipuun tän, se tekee sydämeen reiän.
Levoton prinssi täällä odottaa. Mitä ikinä sä siellä teet.

Kai sä tiedät, et tahdon enemmän kuin paperin päälle pöydän.
Kai sä kerrot sen, et sulla on sydän levoton.

Mitä ikinä sä siellä teet, tiedäthän, varmaan sen,
mä samoin sulle tekis en.
Levoton prinssi täällä odottaa. Mitä ikinä sä siellä teet,
tiedäthän, kaipuun tän, se tekee sydämeen reiän.
Levoton prinssi täällä odottaa. Mitä ikinä sä siellä teet.

Vierailija

"Yö - Joutsenlaulu" vois olla vakavasti otettava ehdokas

Joutsenlaulu

Taas lapset pihalla näät,
ikkunas alla leikkivän leikkejään
taas siihen paikallesi ikkunaan jäät
ikkunaan jäät

Lennät vuosien taa
Ne muistot päivittäin sut valtaansa saa
Ja joutsenlauluun etsii taas laulajaa
Etsii taas laulajaa

Nuo hetket syntymästä kuolemaan
Kun silmäluomiin heijastuu
Saa toiset uskomaan kai Jumalaan, toiset Saatanaan
Tai mihin vaan...
Muttei kuitenkaan
tähän maailmaan

Sä kerran löysit myös sen
tuon puolen vuosisadan rakkauden
Sun oli helppo olla onnellinen
Olla onnellinen

Nyt mitä vaistoillas teet
kun linnut pesästään on pois lentäneet
On enää valokuvat kellastuneet
Ne selaat taas uudelleen
Ja taas uudelleen...

Et ehkä sääliäni kaipaa
Ei se saa tuskaa puuttumaan
Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa,
tuo tuska kiinni saa
kenet vaan
Tuo tuska kiinni saa

Suruhuntusi nään
Se viisi vuotta sitten sai hengähtää
Joutsenlaulu sut silloin sai itkemään
Sut sai itkemään...

Tahtoisit olla niin kuin silloinkin,
kun peityit huntuun valkoiseen
Se jäänyt on jo ajan jalkoihin
Niin kuin sinäkin

Tahtoisin yrittää,
että silloin veden pinnalle jään,
kun joen tulvivan mä uomistaan nään
Kun joen tulvivan nään...

Nuo naiset marketeissa kärryineen
ja miehet kantabaareissaan
Nuoruuden lähteestä kai haaveilet
ja tuska laimenee
Tai miten vaan...

Taas hetken lähempänä kuolemaa,
ei haihdu tuska milloinkaan
Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa,
tuo tuska kiinni saa
kenet vaan
Tuo tuska kiinni saa
kenet vain haluaa.......

Vierailija

Oletteko kuulleet itkuvirsiä kansanmusiikkiarkistoista?

Tai sitä samaista nykyisenä itkuterapiamuotona?

Siinä on voivottelua kerrakseen.

Dresden
Seuraa 
Viestejä1191
Liittynyt16.3.2005

Paul M erehtyy pahasti väittäessään Rautavaaran kappaleita voivottelumusiikiksi. Eivät ne ole voivottelua vaan tunnelmallisia oman aikansa tavalla. Ne ovat ajalta, jolloin isännillä oli vielä työhevosia ja uudistushenkinen metsätyömies pöristeli mopedilla töihin. Ukoilla oli Jaloviinapullo salkussa, kun ne menivät lauantaina saunaan. Rautavaaran kappaleet kantavat aikaansa mukanaan, ja sitä vasten niitä on kuunneltava. Aivan eri sarjassa voihkii ja vinkuu Rentukkaperän Aatu. Se on tosi korni, ja haluaisinpa tavata henkilön, joka pystyy kuuntelemaan sen nauramatta. Tai ehkä en sittenkään. Jokin Hallikaisen Kuurankukkia on voivottelumusiikkia. Ja Suomen imelin kappale on Leif Wagerin Sua vain yli kaiken mä rakastan elokuvasta Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Enkä halua tavata henkilöä, joka on jaksanut katsoa sen läpi.

Die Lust zur Zerstörung ist eine schaffende Lust. - Jules Elysard

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Anssi Kelan koko tuotanto on niin yliampuvan kaikenkattavaa surkuttelua, että ainakin uudemmasta musiikista se vienee artistisarjan voiton. Jopa ne iloisemmat rallit tuntuvat jotenkin kätkevän sisälleen suuremman ja kaikenkattavamman surun joka vain odottaa pintaan pulpahtamistaan ja paljastumistaan kertojalle tai kuulijalle.

Itse en henk.koht. tykkää ollenkaan surkuttelumusiikista. Musiikki voi olla sanoiltaan tai sävyltään surua ilmaisevaa tai melankolistakin, mutta ei pelkästään eikä niin tökerön alleviivaavasti kuin suomalainen popuaarimusiikki kautta aikain tyypillisesti on. Pessimismiä ja negatiivisuutta on muutnekin maailmassa liikaa. Tuntuu että, ainakin jos musiikin antamaan kansankuvaan pitäisi uskoa, suomalainen ei pääse kohtaamistaan vaikeuksista koskaan yli, vaan jää tieten tahtoen rypömään niihin loppuiäkseen.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

hhmmm.. Ellen ole väärin tulkinnut, niin Yö:n kappaleessa rakkaus on lumivalkoinen kyseinen henkilö tekee itsemurhan, joten siinä valossa sanoissa on perää. Kirje kai tässä tapauksessa on itsemurhaviesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Phony
Paul M
Mikä lienee tuota lajia oikein voivottelujen äitikappale?



Miten olisi Hiski Salomaa: Tiskarin Polkka (Minä se vaan tiskaan astioita ja luutulla lakaisen laattijoita....)

Mikään polkka tai humppa ei voi olla kovin vakavastiotettavaa surkuttelumusiikkia, olipa lyriikoissa minkälainen tarina tahansa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Onko tämän 70-luvulla soineen legendaarisen surkuttelukappaleen nimi Yksinäinen vai mikä, en muista. Tässä ote:

Huomasin, että kaikki nyt harhaa on vaan,
en mä vois muita niin rakastaa,
en mä rakkautta löytänyt tielläni en, kun mä luotasi lähteissäin hylkäsin sen,
sinun luoksesi palaan mut löydä sua en,
hautas löysin ja kukkaset nauraneet ei.

Niin luulin vain, et matkallain mä onnen löytää sain,
vaan tiennyt en, et sydämeen jäi kaipaus sinuun vain.
Niin yksin vaan jään kulkemaan, on kaikki vaikeaa,
nyt tiedän sen, et sydämeen jäi kaipaus sinuun vaan.

Vierailija

Anssi Kela painii samassa sarjassa tosiaan, mutta "Ihmisen ikävä toisen luo" on legendaarisimpia ranteet auki -biisejä:

"On silti hyvä etten näe minua nyt
En tahdo, että vuokseni sä järkytyt
Kun mennyt kaikki on, niin jäljelle jää vain tuo ->
Ihminen ikävä toisen luo"

Yhden määritelmän mukaan helvetti on paikka, jossa amalgaamit vaihdetaan toffeekarkkeihin ja radiossa soi vain Mikko Alatalo.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat