Eloa Venukseen..

Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005

Venuksen ilmakehä

Luotaimet ovat antaneet tietoja Venuksen ilmakehästä. Ilmakehän kaasukoostumus on seuraavanlainen:

Hiilidioksidia (C02)
96 %

Typpeä (N2)
3 %

Happea (02), neonia (Ne) ja argonia (Ar)
< 1 %

Tärkeä aine on myös vesihöyry. Sen määrä on useiden mittausten mukaan 0,1-0,4%. Tämä tuntuu hyvin vähäiseltä ja onkin maapallon oloihin verrattuna pieni määrä, mutta vesihöyry yhdessä suuren hiilidioksidimäärän kanssa riittää selittämään kasvihuoneilmiön. Auringonvalo pääsee tunkeutumaan Venuksen pinnalle, mutta pinnalta lämpö ei pääse haihtumaan avaruuteen, sillä vesihöyry ja hiilidioksidi estävät lämmön kulkemisen.

Venuksen pilvet peittävät planeetan hyvin paksuna ja yhtenäisenä vyöhykkeenä. Tosin navoilta on löydetty alueita, joissa nähdään kymmenisen kilometriä syvemmälle ilmakehään. Siellä eivät pilvet ole aivan yhtä paksut kuin muualla, mutta pinnalle asti ulottuvia repeytymiä ei pilvissä ole havaittu.

Pilvien koostumus selvitettiin lopullisesti uusilla luotaimilla, mutta viitteitä koostumuksesta oli saatu jo aikaisemmin Maasta tehdyillä mittauksilla. Venuksen spektrissä nähtiin viivoja, joiden todettiin olevan peräisin rikkihapon (H2SO4) ja veden sekoituksesta. Pilvet ovat rikkihappopisaroita, maapallon elämälle syövyttäviä myrkkyjä. Tämän myös luotaimet vahvistivat. Ne löysivät pilvistä myös pieniä määriä muita aineita.

Pilviverhon tihein kerros sijaitsee noin kolmen kilometrin paksuisena 49-51 kilometrin korkeudella planeetan pinnasta, siis huomattavasti korkeammalla kuin tavalliset maapallon pilvet. Tämä onkin luonnollista, koska Venuksessa on niin paljon tiheämpi ja paksumpi ilmakehä.

Pilvikerroksen yläpuolella on yksi tai kaksi utumaista kerrosta, jotka muodostavat planeetan ulospäin näkyvän pinnan. Pääkerroksen alapuolella on taas melkein selkeää. Jonkin verran sumua esiintyy 50 ja 30 km välillä, mutta melkein tämän alapuolella ilmakehä on lähes täysin selkeä.

Rikkihappopisarat voivat tiivistyä Venuksen oloissa myös sateeksi. Eräs tutkija on esittänyt sellaisen mahdollisuuden, että Venuksen pilvissä tiivistyy jatkuvasti rikkihappoa suuremmiksi pisaroiksi, jotka satavat alaspäin. Pinnalle asti sade ei kuitenkaan pääse, koska lämpötila on siellä liian korkea. Jo usean kymmenen kilometrin korkeudessa pisarat hajoavat ja palaavat pilviin.

Temperature

The temperature of the uppermost layer of Venus's clouds averages about 55 degrees Fahrenheit (13 degrees Celsius). However, the temperature of the planet's surface is about 870 degrees Fahrenheit (465 degrees Celsius) -- higher than that of any other planet and hotter than most ovens.

Olisikohan biologisesti ja teknisesti mahdollista kylvää Venuksen kaasukehään leijailevia mikrobi-itiöitä ,joista osa jäisi jatkamaan elämäänsä lämpötilaltaan elämälle soveliaalle kaasukehän osalle?
Mikrobien yhteyttämisreaktio vähentäisi kaasukehän hiilidioksidipitoisuutta ja sitä kautta kasvihuoneilmiötä.

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Kommentit (11)

Vierailija

Erittäin mielenkiintoinen ajatus, kieltämättä.

Venus taitaa olla jonkinverran marsia lähempänä, joten jos se saataisiin asutuskelpoiseksi sinne olisi helpompi mennä.

Luulenpa, että jokainen älyäsi että hiilidioksidia tuottavaa teollisuutta tai liikenettä tai mitä vaan ei venukseen sitten saisi perustaa. Venushan on muutenkin jo aurinkoa lähempänä oleva planeetta, joten siellä ei tarvita kuin pienikin määrä hiilidioksidia ja lämpötilat voisivat nousta sietämättömiksi. Millaisiakohan lämpötilat olisivat ilman yhtään hiilidioksidia?

Typen ja hapen suhde on hyvä ja melkein sama kuin maassa, joten jos niiden määrä saataisi nousemaan suhteessa yhtä nopeasti voitaisiin saada ilmakehästä hyvinkin Maamainen. Luultavasti happimäärä kasvaisi hieman nopeammin, joten typpeä pitäisi jostain lisätä, jotteivat asukkaat saisivat happimyrkytystä.

Suurin ongelma taitaa kuitenkin olla oikeiden mikrobien löytäminen. Mikä mikrobi kestää äärimmäistä kuumuutta, rikkihappoja, ja kamalaa painetta? Ja vaikka mikrobi löydettäisiinkin, miten hoidettaisiin niiden sinne kuljetus? Luotaimen kokoinen tankki olisi luultavasti liian pieni kokonaisen planeetan ilmakehää varten. Joten pitäisikö kuljetuksia tehdä hyvin monta, vaiko pitäisikö kehittää paljon tavallista luotainta suurempi alus kuljettamaan mikrobi Venukseen?

Mikrobejahan voitaisiin tietysti geenimuunnella, hyvin nopeasti lisääntyväksi, vaikkakin sopeutumiskyky olisikin huono. Venuksen olosuhteen muuttuisivat jokatapauksessa niin hitaasti, että huonokin sopeutumiskyky riittäisi selviytymiseen. Tietenkin mikrobien täytysi vapauttaa happea, jotta saisimme jotain jota hengittää.

Entä rikkihappo? Miten poistaisimme sen. Ja vesihöyryn? Planeetalla olisi hiilidioksidin poiston jälkeen hyvin trooppinen ilmasto. Kuuma ja sateinen. Lämpötilan laskettua sadettavalle tasolle rikin kierto muuttuisi vain pidemmäksi. Saisimme rikkihappomeriä. Ne neutraloidaksemme tarvitsimme hyvin suuria määriä jotakin hyvin voimakasta emästä. Niin suuria määriä, että sitä olisi mahdotonta kuljettaa. Sitten se pitäisi tuottaa paikanpäällä, mutta miten ilman hiilidioksidin vapautusta tai käyttöenergiaa?

(ei jaksa luennoida enempää(katso aika), kommeintoikaa nyt ensin tätä, kirjoitan myöhemmin lisää...)

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005
tupakka

Suurin ongelma taitaa kuitenkin olla oikeiden mikrobien löytäminen. Mikä mikrobi kestää äärimmäistä kuumuutta, rikkihappoja, ja kamalaa painetta?

Jos oikein noita artikkeleita tulkitsin ,Venuksen ilmakehässä on alue jossa leijuvat mikrobit voisivat teoriassa menestyä(pinnalla lämpötila 465+Celsiusta ja kaasukehän yläosissa lämpötila +13 astetta Celsiusta).
Olisiko mahdollinen lämpötilahaarukka +10Celsiusta-+70Celsiusta?
En löytänyt tietoa kuinka laaja tämä mahdollinen "biosfääri" olisi?
Hiilidioksidin runsas määrä (96%) kaasukehässä olisi varmaankin yhteyttävien mikrobien kasvua nopeuttava tekijä (hiilidioksidilannoitus), painehan tietysti vähenee mitä ylemmäs kaasukehässä mennään.
Ei kai vesihöyryä tarvitsisi poistaa,vesihän on tärkeä elämän elementti.

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Vierailija

Luulenpa että meiltä löytyy sopivia yksisoluisia, jotka pärjäisivät Venuksen ilmakehän tietyissä kerroksissa. Onhan niitä termo- ja hypertermofiileja, jotka lisääntyvät parhaiten kun T >100°C. On myös hapoista tykkääviä: viimeisin löytö lienee sellainen joka viihtyy kivasti kun pH on n. 1 (ja sulfidirikkiä tarjolla ateriointiin). Kyllä hyvä geeniteknikko varmasti pystyy värkkäämään Venuksen ilmakehän ainakin alle +150°C:n alueilla pärjääviä pikku otuksia.
Siitä vaan bio-pojat ja -tytöt laittamaan elämä alulle uusiin ulottuvuuksiin!
Vielä voisi miettiä, mikä olisi toivottavinta noiden bakteerien ja arkkien toiminnassa: mitä niiden mieluiten tulisi käyttää ja mitä tuottaa?

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Miksei Venuksessa jo olisi elämää? Venus oli nuorempana paljon elinkelpoisempi kuin nykyisin.

There could be life on the planet Venus, US scientists have concluded in a report in the journal Astrobiology.

The existence of life on the planet's oven-hot surface is unimaginable.

But microbes could survive and reproduce, experts say, floating in the thick, cloudy atmosphere, protected by a sunscreen of sulphur compounds.

Scientists have even submitted a proposal for a Nasa space mission to sample the clouds and attempt to return any presumed Venusians to Earth.
...
"Current theories suggest that Venus and the Earth may have started out alike. There might have been a lot of water on Venus and there might have been a lot of carbon dioxide on Earth," Professor Ingersoll explained.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/3746583.stm


Minusta meidän pitäisi ensin selvittää tarkasti löytyykö sieltä omaa elämää ennenkuin yritetään viedä sinne Maan eliöitä.

Vierailija

Tekniikan maailman artikkelissa mainittiin että osan ilmakehästä voi tavallaan räjäyttää avaruuteen joko ydinlatauksilla tai muuttamalla asteroidien tai komeettojen kursseja. Näitä räjäytyksiä kuitenkin tarvitaan niin paljon että idea ei ole käyttännöllisesti kovinkaan kannattava.
Yksi keino laskea lämpötilaa on laittaa varjostimia Venuksen ja Auringon väliin. Jos ne olisivat niin sanotuissa Lagrangen pisteissä niiden liikutteluun ei tarvita juurikaan energiaa.

Edit:kirjoitusvirhe

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005
Ding Ding
Minusta meidän pitäisi ensin selvittää tarkasti löytyykö sieltä omaa elämää ennenkuin yritetään viedä sinne Maan eliöitä.

Jos ajatellaan "elämää" kokonaisuutena ja ilmiönä, voidaan hyvin ajatella, että ihminen on vain yksi pieni komponentti suurta kokonaisuutta. Jos ihminen onnistuu teknisin apuvälinein siirtämään elämää toiselle planeetalle, voidaan mielestäni yhtä hyvin ajatella, että itse elämä on kehittynyt niin pitkälle, että se kykenee etenemään planeettojen välisiä etäisyyksiä ja leviämään koko aurinkokuntaan. Johonkin planeetalle bakteeritasolle jämähtänyt elämä voi hyvinkin jäädä altavastaajaksi tällaisessa tilanteessa Toki on ihan mielenkiintoista keskustella onko jollain hypoteettisella bakteerilla itseisarvo? Voidaanko elämää tarkastella tällä tavoin kokonaisvaltaisesti ilmiönä ja ihmistä vain yhtenä elämänmuotona?

Vierailija
patse
Luulenpa että meiltä löytyy sopivia yksisoluisia, jotka pärjäisivät Venuksen ilmakehän tietyissä kerroksissa. Onhan niitä termo- ja hypertermofiileja, jotka lisääntyvät parhaiten kun T >100°C. On myös hapoista tykkääviä: viimeisin löytö lienee sellainen joka viihtyy kivasti kun pH on n. 1 (ja sulfidirikkiä tarjolla ateriointiin). Kyllä hyvä geeniteknikko varmasti pystyy värkkäämään Venuksen ilmakehän ainakin alle +150°C:n alueilla pärjääviä pikku otuksia.
Siitä vaan bio-pojat ja -tytöt laittamaan elämä alulle uusiin ulottuvuuksiin!
Vielä voisi miettiä, mikä olisi toivottavinta noiden bakteerien ja arkkien toiminnassa: mitä niiden mieluiten tulisi käyttää ja mitä tuottaa?

Ei onnistu mitenkään, ei mikään proteiineihin perustuva eliö kestä rikkihappoa ja rikkitrioksidia, joksi H2SO4 hajoaa veden lisäksi yli 300*C ja yhtyy sitten taas ylemmäksi noustuaan rikkihapoksi.
Rikkihapon neutraloimiseen ei tarvita voimakasta emästä kuten joku kertoi, mikä tahansa emäs tietysti kelpaa.
Vaikka happo saataisiin sidotuksi sulfaateiksi, UV-säteily ja muut hiukkassäteilyt tappaisi mikrobit koska ei ole riittävästi suojaavaa kaasukehää.
CO2 lisäksi ötökät tarvitsevat muutakin ruokaa ja vettä.
Sulfidi on eri asia kuin rikkihapon ja trioksidin seos, mikä on aika tuhti koktaili.

Vierailija
nm
Rikkihapon neutraloimiseen ei tarvita voimakasta emästä kuten joku kertoi, mikä tahansa emäs tietysti kelpaa.

Ei niin, mutta jos emästä pitää ruveta rahtaamaan muilta taivaankappaleilta, olisi huomattavasti järkevämpää valita mahdollisimman voimakkaita emäksiä.

Ja kuten todettu, niin sittenkin kuljettaminen olisi liian iso urakka.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4701
Liittynyt26.3.2005

Uusimmassa Astronomy-lehdessä on pitkät kirjoitukset Venuksesta. Eräiden astrobiologien mielestä Venuksen pilvien keskikerroksissa ovat paineet ja lämpötilat todella sopivia elämälle. Melko varmasti myös Venuksen nuoruudessa on planeetalla ollut paljonkin vettä, joka sitten lämpötilan noustua on ensinnä höyrystynyt ylös, auringon säteilyn vaikutuksesta hajonnut ja karannut avaruuteen. Tähän viittaa esim deuterium/vety suhteen 150 kertainen määrä maan meriin verrattuna (deuterium pakeni vaikeammin vetyyn verrattuna).
Jos mikrobeja olisi joskus kerinnyt syntyä, voisivat ne vieläkin olla elossa muodostettuaan pilvissä rikkiyhdisteistä jonkinlaisen aurinkoverhon (ultraviolettia vastaan) suojakseen. Itse pilviverhohan on 20-30 km paksu.
Toinen kysymys onkin sitten kuinka nämä mikrobit olisivat selvinneet elävinä 3,5 miljardia vuotta pilvikerroksessa.
Muutenhan Venuksessa on turha kuvitella minkäänlaista elämää. Ei magneettikenttää, ei laattaliikehdintää, ei satelliittia tasoittamassa akselia ja tosiaan nuo helvetilliset olosuhteet, lämpöä 470 C, kaasukehä 92xmaan ja rikkihappoa sataa niskaan.
Venukseenhan on matkalla ESAn Venus Express joka tekee ensimmäisen globaalin kartoituksen Venuksen kaasukehästä ultravioletista lähi-infrapunaan.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Lentotaidoton
tosiaan nuo helvetilliset olosuhteet, lämpöä 470 C, kaasukehä 92xmaan ja rikkihappoa sataa niskaan.

Kuulostaa Raksilalta Kärppien kotimatsissa. Kyllä sitä oppii kestämään.

Uusimmat

Suosituimmat