Kaksoisrakokoe

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Seuraavassa käsitellään hiukkasen yleistä luonnetta ja kaksoisrakoilmiötä.

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija
Sesto
Minun ketjussa ei saa keskustella kuin niistä asioista joihin annan erikseen luvan, vaikka otsikko olisi yleinen tieteenteoria, (vaihdoin otsikon kuitenkin pari kertaa) niin mistään siihen viittaavasta ei saa kertoa.

Kun tulee pitkä vuodatus jossa selitetään niitä näitä on vaikeaa tietää mitä yleensä haluat, pienistä yksityiskohdista tulee kokonaisuus, jostain muusta on aloitettava kuin sokeasta pisteestä, tai siis sinä saat puolestani aloittaa ihan yksinään.

Vierailija
Sesto
kaikille teille!

uutta kuin on oikeassa.

Toisessa ketjussa on Valtaojan kirja-arvostelu jossa kerrotaan elektronin todella jakautuvan kahteen osaan kaksoisrakokokeessa, kyllähän se varmaan jakaantuu jos se kerran menee 2 aukosta yhtä aikaa.
Kun fullereenikin, 60 hiiliatomia sisältävä pallo käyttäytyy samoin, jakautuuko kaikki materia, ovatko kaikki perushiukkaset hiukkaspareja?
Muodostuvatko kaikki perushiukkaset kahdesta säikeestä(paitsi gravitonit), joiden sisältämä energia määrää hiukkasen luonteen.
Tästä kai voisi aloittaa.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Jeps.

Jokaiselle objektille voi periaatteessa laskea deBroglie-aallonpituuden. Tosin ilmiö on havaittavissa vain mikromaailmassa; makromaailmassa deBroglie-aallonpituuden aiheuttamat ilmiöt hukkuvat näkymättömiin. Tästä johtuen ilmiö myös näkynee sitä paremmin, mitä pistemäisempi kappale on; pistemäisen alkeishiukkasen aalllonpituushan lasketaan yksinkertaisesti lambda = h / p ; alkeishiukkasista koostuvien hiukkasten kohdalla asia tuskin on ihan näin yksinkertainen. Esimerkiksi protoneista, neutroneista ja elektroneista koostuvan hiiliatomin (saati sitte hiiliatomeista koostuvan fullereenimolekyylin) deBroglie-aallonpituutta tuskin voi laskea aivan tuolla samalla kaavalla, mutta viitearvon sillä varmaankin saa.

Käytännössä parhjaiten ilmiö erottuu fotoneilla, koska niiden aallonpituus on samalla hiukkasen deBroglie-aallonpituus, ja fotonien aallonpituus on useimpien massallisten hiukkasten deBroglie-aallonpituutta suurempi, jolloin esimerkiksi interferenssikuviot näkyvät isommalla kaksoisraolla - interferenssikuvion aikaansaamiseksihan kaksoisraon rakojen etäisyyden toisistaan tulee olla samaa suuruusluokkaa kuin käytettävien hiukkasten aallonpituus.

Massallisilla hiukkasilla aallonpituus on paljon pienempi kuin fotoneilla. Tähänhän perustuu esimerkiksi elektronien käyttö elektronimikroskoopissa. Mitä suurempi liikemäärä, sitä pienempi aallonpituus... ja loppujen lopuksi kun molekyylien koko alkaa olla jo niiden oman deBroglie- aallonpituuden luokkaa, ne eivät enää edes mahdu kulkemaan kaksoisraon yhdestäkään raosta - koska jotta interferenssikuvio muodostuisi, pitää kaksoisraon välin olla aallonpituuden suuruusluokkaa, ja jos hiukkasen halkaisija on suurempi kuin aallonpituus, tämä on jo kvanttimekaaninenkin mahdottomuus. Ellei sitten tapahdu hyvin HYVI epätodennäköistä tunneloitumista kaksoisraon läpi, mutta sitä taas tapahtuu hyvin harvoin, jos koskaan.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
Massallisilla hiukkasilla aallonpituus on paljon pienempi kuin fotoneilla. Tähänhän perustuu esimerkiksi elektronien käyttö elektronimikroskoopissa. Mitä suurempi liikemäärä, sitä pienempi aallonpituus... ja loppujen lopuksi kun molekyylien koko alkaa olla jo niiden oman deBroglie- aallonpituuden luokkaa, ne eivät enää edes mahdu kulkemaan kaksoisraon yhdestäkään raosta - koska jotta interferenssikuvio muodostuisi, pitää kaksoisraon välin olla aallonpituuden suuruusluokkaa, ja jos hiukkasen halkaisija on suurempi kuin aallonpituus, tämä on jo kvanttimekaaninenkin mahdottomuus. Ellei sitten tapahdu hyvin HYVI epätodennäköistä tunneloitumista kaksoisraon läpi, mutta sitä taas tapahtuu hyvin harvoin, jos koskaan.

Muistan lukeneeni (kaksoisrako?)kokeesta, jossa hiukkaset olivat suurempia kuin raot ja hyvin toimi. Periaatteessa fyysisen koon ei pitäisi olla este, koska raosta menee läpi jotakin muuta kuin kokonainen hiukkanen.

Vierailija

nm voi varmaan jatkossa lainausta käyttäessään editoida siihen quotelainaus laatikkoon sen oleellisen asian, jota tekstistä lainaat, eikä koko värssyä. Häiritsee maan penteleesti luettavuutta[/offtopic]

Vierailija
Pummi
[offtopic]nm voi varmaan jatkossa lainausta käyttäessään editoida siihen quotelainaus laatikkoon sen oleellisen asian, jota tekstistä lainaat, eikä koko värssyä. Häiritsee maan penteleesti luettavuutta[/offtopic]

Olet oikeassa, olen niin yleensä tehnytkin, joku kuitenkin huomautti kun en lainannut koko rimpsua, en anna sen vaikuttaa jatkossa.
Arla voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat--> raosta menee jotakin muuta kuin kokonainen hiukkanen.

Vierailija

Haluaisin miettiä niitä seurauksia, mitä kvanttitutkimuksesta saadaan yleisen tieteenteorian kannalta. Kun näyttää siltä että perustasolla ei olisi ainetta eikä aaltoliikettä vaan jotain tämän kahtiajaon "tuolla puolen".

Kaksoisrakokokeen sanoma yleisen tieteenteorian kannalta on käsittääkseni se, että objekteilla on sekä aalto- että hiukkasluonne. Tämä on yleisesti tunnettu perusasia, joskin saattaa vielä muuttua. Mutta kaksoisrakokokeen tuloksilla sitä ei enää muuteta.

Kaksoisrakokoe oli eräs edellisen, 1800-luvun normaalitieteen suuri anomalia. Se johti osaltaan vanhan newtonilaisen tieteenteorian uudistamiseen ja sitä kautta suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan esiinmarssiin. Toisin sanoen, kuuluisuudestaan huolimatta se on vanhan maailman juttuja.

Nykyisiä anomaliota ovat mm. kosmiset säteet, pimeä aine, antimateria, homeopatia, plasebo-vaikutus, eräät telepaattiset ilmiöt, tietoisuuden kyvyt, Kuiperin kuilu, epävakaat fysiikan vakiot, mustat aukot, tetraneutonit, ns. horisonttiongelmat (josta aine-aalto -dualismin katoaminen kvanttitasolla on eräs esimerkki), n+1 paradoksit jne. Näitä epämääräisiä kysymyksiä tuntuu löytyvän tiuhaa tahtia.

Nyt on kysymys niistä, kokonaisuutena, ja perusoletustemme takana kenties majailevasta itsestäänselvyydestä, josta luopumisen seurauksena näiden kummallisuuksien tutkiminen lähtisi vauhtiin ja toisi tieteeseen jotain todella uutta.

Kannattaa tutustua hieman yleisen tieteenteorian nykyongelmiin ja tieteen historiaan niin hahmottaa paremmin mikä liittyy mihinkin, ja mikä on nykyaikaa ja mikä vanhaa.

Esim. Peter Russellin From science to God esittelee tiiviisti nykytieteen ongelmat.

Vierailija
Arla

Muistan lukeneeni (kaksoisrako?)kokeesta, jossa hiukkaset olivat suurempia kuin raot ja hyvin toimi. Periaatteessa fyysisen koon ei pitäisi olla este, koska raosta menee läpi jotakin muuta kuin kokonainen hiukkanen.

Jos kaikille sopii, voisi ainakin hetken pyöritellä ajatusta perushiukkasten olemuksesta.
Itse kuvittelen toistaiseksi kvarkkien ja elektronien muodostuvat kahdesta säikeestä ja niiden energiamäärän määräävän kumpi/mikä on kyseessä.
Toisaalta fotonista taitaa tulla elektroni, gammasäteilyllä on yläraja, mikä siinä muuttuu että syntyy varaus, onko varaus yksittäisten pienienergisten säikeiden välityksellä tapahtuvaa vuorovaikutusta hiukkasten välillä.
Arlan mainitsema koekin ehkä viittaisi 2 osaiseen hiukkaseen?

Vierailija
nm
Arla voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat--> raosta menee jotakin muuta kuin kokonainen hiukkanen.

Eihän jokapäiväinen kappale voi mennä yhtä aikaa kahdesta raosta, joten kappaleen (tässä: molekyylitason kokoinen) on oltava jotain muuta, esim. aaltorintama, mutta todennäköisesti jotakin ihan muuta.

Vierailija
Arla
nm
Arla voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat--> raosta menee jotakin muuta kuin kokonainen hiukkanen.

Eihän jokapäiväinen kappale voi mennä yhtä aikaa kahdesta raosta, joten kappaleen (tässä: molekyylitason kokoinen) on oltava jotain muuta, esim. aaltorintama, mutta todennäköisesti jotakin ihan muuta.

Eikös fullereeni mene yhtä aikaa molemmista raoista, kyllähän se vähän oudolta tuntuu, en minä ainakaan ymmärrä asiaa muuten kuin että se todella jakaantuu 2 osaan siksi että sen perushiukkaset muodostuvat kahdesta säikeestä ja ne voivat hetkeksi erota toisistaan.

totinen
Seuraa 
Viestejä4875
Liittynyt16.3.2005
nm

Eikös fullereeni mene yhtä aikaa molemmista raoista, kyllähän se vähän oudolta tuntuu, en minä ainakaan ymmärrä asiaa muuten kuin että se todella jakaantuu 2 osaan siksi että sen perushiukkaset muodostuvat kahdesta säikeestä ja ne voivat hetkeksi erota toisistaan.
Yksittäisestä hiukkasesta ei saada interferenssikuvaa kaksoisrakokokeessa. Vasta useiden hiukkasten varjostimelle aiheuttamat törmäysjäljet muodostavat sen. Interferenssi kuva voidaan lisäksi peruuttaa toimenpiteillä, jotka suoritetaan sen jälkeen kun hiukkanen on ohittanut raot, mutta ei ole vielä osunut varjostimelle. Siksi on mielestäni vaikea sanoa, että hiukkanen jakaantui kahtia ja meni molempien rakojen läpi. Enemminkin näyttäisi siltä että aukkojen läpi meni informaatiota. Vieläpä niin että informaatiolla on holografisia ominaisuuksia, eli kumpikin informaation puolisko kuvaa koko informaation; sillä erotuksella että informaatiota käytettäessä se pyyhkiytyy käyttämättömistä puoliskoista pois. Toisaalta kaksoisrakokokeessa saadaan varjostimelle fourieranalyysi raoista, eli rakojen hologrammi.

Vierailija
totinen

informaatiota käytettäessä se pyyhkiytyy käyttämättömistä puoliskoista pois..

Eikös keskimäärin joka toinen hiukkanen voi mennä toisesta ja joka toinen toisesta aukosta?
Mitä tarkoitat lainauksessa olevalla asialla?

Vierailija
nm
Arla
nm
Arla voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat--> raosta menee jotakin muuta kuin kokonainen hiukkanen.

Eihän jokapäiväinen kappale voi mennä yhtä aikaa kahdesta raosta, joten kappaleen (tässä: molekyylitason kokoinen) on oltava jotain muuta, esim. aaltorintama, mutta todennäköisesti jotakin ihan muuta.

Eikös fullereeni mene yhtä aikaa molemmista raoista, kyllähän se vähän oudolta tuntuu, en minä ainakaan ymmärrä asiaa muuten kuin että se todella jakaantuu 2 osaan siksi että sen perushiukkaset muodostuvat kahdesta säikeestä ja ne voivat hetkeksi erota toisistaan.

Sanoisin, että väitteesi todennäköisyys lähestyy asymptoottisesti nollaa. Kvanttimekaniikan kanssa ei kannata luottaa maalaisjärkeen.

Eikös keskimäärin joka toinen hiukkanen voi mennä toisesta ja joka toinen toisesta aukosta?

Väittäisin, että hiukkanen menee kummastakin aukosta yhtä aikaa, mutta ei fyysisenä kappaleena, vaan jonain muuna, esim. aaltopakettina tai informaationa. nm, tästä on ollut aikaisemminkin puhetta: ole hyvä ja käy pikakurssi kvanttimekaniikasta esim. Wikipediassa.

Joka tapauksessa totinen on todennäköisesti jäljillä.

Vierailija
Arla
nm
Arla
nm
Arla voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat--> raosta menee jotakin muuta kuin kokonainen hiukkanen.

Eihän jokapäiväinen kappale voi mennä yhtä aikaa kahdesta raosta, joten kappaleen (tässä: molekyylitason kokoinen) on oltava jotain muuta, esim. aaltorintama, mutta todennäköisesti jotakin ihan muuta.

Eikös fullereeni mene yhtä aikaa molemmista raoista, kyllähän se vähän oudolta tuntuu, en minä ainakaan ymmärrä asiaa muuten kuin että se todella jakaantuu 2 osaan siksi että sen perushiukkaset muodostuvat kahdesta säikeestä ja ne voivat hetkeksi erota toisistaan.

Sanoisin, että väitteesi todennäköisyys lähestyy asymptoottisesti nollaa. Kvanttimekaniikan kanssa ei kannata luottaa maalaisjärkeen.

Eikös keskimäärin joka toinen hiukkanen voi mennä toisesta ja joka toinen toisesta aukosta?

Väittäisin, että hiukkanen menee kummastakin aukosta yhtä aikaa, mutta ei fyysisenä kappaleena, vaan jonain muuna, esim. aaltopakettina tai informaationa. nm, tästä on ollut aikaisemminkin puhetta: ole hyvä ja käy pikakurssi kvanttimekaniikasta esim. Wikipediassa.

Joka tapauksessa totinen on todennäköisesti jäljillä.

Missähän ketjussa Valtaojan kirja-arvostelu oli?
Ei kannata kovin varma olla/luottaa maalaisjärkeen, jos aine molekyylitasolla jakaantuisi, ei se olisi enää ainetta vaan energiaa, 2 samanlaista informaatiopakettia.
Näin näyttäisi käyvän silti vaikka olisit eri mieltä.
En tarvitse kvanttimekaniikan kursseja toistaiseksi, jotain yksittäisiä asioita joutuu tarvittaessa tarkistamaan.
Totinen kertoi saman asian eri sanoilla.

Vierailija

Voisitte varmaan avata erillisen ketjun tälle kaksoisrakoilmiön yksityiskohtien pyörittelylle. Tässä oli alunperin kyse yleisestä tieteenteoriasta, siis tieteen kehityksen kokonaisuudesta, tieteenfilosofiasta tai miten vain. Lopetan ketjun omalta osaltani ja avaan sen uudestaan. Ettehän enää sekoita aiheita.

Kiitos

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat