Suomen kallis julkinen sektori!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

[size=134:3quuwv16]Samalla rahalla enemmän[/size:3quuwv16]

Yritykset pyrkivät jatkuvasti parantamaan tuottavuuttaan. Niiden tavoitteena on tuottaa asiakkailleen tulevaisuudessa kilpailukykyisemmin parempia tuotteita. Jos joku ehdottaa julkiselle sektorille tuottavuuden parantamista, se tulkitaan oitis poliitikkojen ja journalistien mielessä budjettien leikkaamiseksi ja palveluiden heikentämiseksi. Näin ei tarvitse olla. Sen voi myös tulkita niin kuin puhuja tarkoittaa, siis että samalla rahalla tuotetaan enemmän ja parempia palveluita. Tulonsiirtoja lukuun ottamatta julkiset palvelut ovat nimensä mukaisesti juuri palveluita. Niiden laatua voidaan parantaa rationalisoimalla hallintoa ja siirtämällä vapautuvia resursseja ja rahoja asiakaspalveluun. Hyvinvointiyhteiskunta ei siis hoipu romahduksen partaalla. Resurssit ja rahat ovat jo olemassa, kunhan niitä ryhdytään oikein käyttämään.

Euroopan Keskuspankin teettämä tutkimus, jossa tutkittiin kahdenkymmenenkolmen OECD maan julkisen sektorin tuottavuutta, ei imartele Suomea. Siksi kai tutkimus on meillä vaiettu kuoliaaksi. Se osoittaa, että Suomi sijoittuu vertailussa sijalle kaksikymmentäkaksi, eli toiseksi viimeiseksi, takanaan vain Ruotsi. Suomen kohdalla todetaan, että meillä olisi mahdollisuus saavuttaa samassa laajuudessa ja samalla tasolla nykyiset palvelut neljäkymmentä prosenttia pienemmillä panoksilla, jos osaisimme tuottaa ne yhtä tehokkaasti, kuin niitä jossain muussa otoksen maassa pystytään tuottamaan. Raportin mukaan Suomessa ei siis ole paineita veronkorotuksiin eikä julkisella sektorilla puutetta rahasta. Meiltä puuttuu vain vastuulliset poliitikot ja julkiselta sektorilta pätevät johtajat.

Julkisen sektorin menoista puhuttaessa, niistä pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä. Eli erottaa keskustelusta julkisesti tuotetut palvelut ja tulonsiirrot. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tulonsiirrot ovat nopeinten kasva menoluokka. Niinpä vastuullisen hallituksen pitäisi keskittyä tuottavuuden parantamisen lisäksi tulonsiirtotarpeiden pienentämiseen. Työpaikkojen syntyminen, on yksikertaisin niistä toimenpiteistä. Nykyinen hallitus keskittyy sen sijaan työvoiman tuomiseen maahan. Kumpi on hukannut punaisen langan, Vanhanen vai Heinäluoma?

Raportista käy myös ilmi, että julkisen sektorin osuuden kasvaessa bruttokansantuotteesta tehokkuus heikkenee. Niissä maissa joissa osuus on alle neljäkymmentä prosenttia, pystytään samanlaatuisia palveluita tuottamaan tehokkaammin ja halvemmalla kuin maissa, kuten Suomessa, jossa osuus on yli viisikymmentä prosenttia. Olisiko Suomessa syytä siirtyä tutkimaan mitä rahalla saamme, vai jatketaanko niiden hutkimista, jotka ehdottavat tuottavuuden parantamista?

Raportin luettuaan jokainen ymmärtää että poliitikot ja virkamiehet, jotka vaativat isompia budjetteja tai valittavat julkisen sektorin resurssien puutetta, eivät ole kansalaisten, eli palvelun vastaanottajien puolella. He ovat joko kyvyttömiä johtamaan maatamme, kielitaidottomia kun eivät lue kansainvälisiä raportteja, tai puhuvat omassa asiassaan. He olivat nimittäin itse ennen kokopäivätoimisiksi politiikoiksi ryhtymistään, osa ongelmaa, eli kokopäiväisesti töissä pätemättömien ja tehottomien julkisen sektoreiden johtajien, tai sellaisia paapovien järjestöjen johtajien joukossa.

Ja alkuperänen ECBn tutkimus on täällä:

http://www.ecb.int/pub/pdf/scpwps/ecbwp242.pdf

Sivut

Kommentit (40)

Vierailija

Oma alani on sairaanhoito. Sairaalat ja terveyspalvelut on käsittääkseni osa julkista sektoria.
Nykyään on aikalailla olemassa yksityislääkäreitä ja laitoksia ja monet kehuvatkin niitä paremmaksi kuin julkisen sektorin palveluita. Hinta vaan nouseekin sitten tasolle johon monella ei ole varaa.
Samaanaikaan julkisten keskussairaaloiden jonotusajat on pitkiä ja potilaita majoittuu sairaalan käytävillä oleviin sänkyihin kun ei ole tarvittavaa rahaa rakentaa lisää tilaa.
Tällä alalla ois kyllä tehostamisen varaa. Keinoista en tiedä kun rahaa ei tunnu olevan kenelläkään.

Vierailija

Asiaa!

Palvelujen tuottamiseen tarvitaan työntekijöitä, sairaanhoitajia, lääkäreitä, päiväkoteihin henkilökuntaa. Paperien pyöritys ja postitus, kuittien keräily ja kuljettelu luukulta toiseen on lähellä järjettömyyttä.

Nykyisin julkinen sektori elättää itseään, eli sen oman byrokratian paperin pyörittäjiä itseään palvelujen tuottamisen sijasta.

Tätä keskustan muka työllistävä hajauttamispolitiikka ei ainakaan tue.

Julkisen sektorin päällekkäisten toimistojen ja valtavien työntekijämäärien keskittäminen yhteen "valtiontoimistoon", jossa yhdistyisivät Kelan, yövoimatoimiston, sairaanhoidon, apteekkien, väestörekisterin, kirkon ja verottajan tietoarkistot, motivoisi työntekijöitään ja palvelisi asiakasta.

Muutosvastarinta tulee olemaan kova, mutta kestämätön verotus vaatii todellisia toimenpiteitä pikaisesti.

Vierailija
zzz
Suomen kohdalla todetaan, että meillä olisi mahdollisuus saavuttaa samassa laajuudessa ja samalla tasolla nykyiset palvelut neljäkymmentä prosenttia pienemmillä panoksilla, jos osaisimme tuottaa ne yhtä tehokkaasti, kuin niitä jossain muussa otoksen maassa pystytään tuottamaan. Raportin mukaan Suomessa ei siis ole paineita veronkorotuksiin eikä julkisella sektorilla puutetta rahasta. Meiltä puuttuu vain vastuulliset poliitikot ja julkiselta sektorilta pätevät johtajat.

Juuri tuosta syystä johtuen me emme tarvitse ulkomaista työvoiman tuontia ja voimme myös hoitaa ikääntyvän väestön. Edellyttää vain että tehostamme julkiset palvelut.

Julkinen sektori on suurin äänestäjänkunta ja siksi poliitikkojen on vaikea tehdä päätöksiä, jotka "tulkittaisiin" julksen sektorin työntekijöiden etujen heinkentämiseksi.

Vierailija
zzz

Yritykset pyrkivät jatkuvasti parantamaan tuottavuuttaan. Niiden tavoitteena on tuottaa asiakkailleen tulevaisuudessa kilpailukykyisemmin parempia tuotteita. Jos joku ehdottaa julkiselle sektorille tuottavuuden parantamista, se tulkitaan oitis poliitikkojen ja journalistien mielessä budjettien leikkaamiseksi ja palveluiden heikentämiseksi. Näin ei tarvitse olla. Sen voi myös tulkita niin kuin puhuja tarkoittaa, siis että samalla rahalla tuotetaan enemmän ja parempia palveluita. Tulonsiirtoja lukuun ottamatta julkiset palvelut ovat nimensä mukaisesti juuri palveluita. Niiden laatua voidaan parantaa rationalisoimalla hallintoa ja siirtämällä vapautuvia resursseja ja rahoja asiakaspalveluun. Hyvinvointiyhteiskunta ei siis hoipu romahduksen partaalla. Resurssit ja rahat ovat jo olemassa, kunhan niitä ryhdytään oikein käyttämään.



Yritykset pyrkivät voittoon, välineenä on yleinsä jonkinlaisia palveluita. Julkinen sektori sen sijaan tuottaa nimenomaan palveluja, jotka ovat tämän markkinamekanismin (kysynnän ja tarjonnan) ulkopuolella. Toki tämän vuoksi ne tarvivat myös "ylimääräistä" mittaamista ja tulostuksellistamista, mutta ajatus siitä että markkinamekanismi kaikilla aloilla jotenkin automaattisesti olisi siunauksellinen on lähinnä naiivi. Toisille aloille se sopii toisille ei.


Euroopan Keskuspankin teettämä tutkimus, jossa tutkittiin kahdenkymmenenkolmen OECD maan julkisen sektorin tuottavuutta, ei imartele Suomea. Siksi kai tutkimus on meillä vaiettu kuoliaaksi. Se osoittaa, että Suomi sijoittuu vertailussa sijalle kaksikymmentäkaksi, eli toiseksi viimeiseksi, takanaan vain Ruotsi. Suomen kohdalla todetaan, että meillä olisi mahdollisuus saavuttaa samassa laajuudessa ja samalla tasolla nykyiset palvelut neljäkymmentä prosenttia pienemmillä panoksilla, jos osaisimme tuottaa ne yhtä tehokkaasti, kuin niitä jossain muussa otoksen maassa pystytään tuottamaan. Raportin mukaan Suomessa ei siis ole paineita veronkorotuksiin eikä julkisella sektorilla puutetta rahasta. Meiltä puuttuu vain vastuulliset poliitikot ja julkiselta sektorilta pätevät johtajat.



En nyt oikein ymmärrä tuota lainaustasi, henkkoht tässä lukee että Suomi on aika keskitasoa julkisen talouden "tehokkuudessa" (miten ihmeessä tuo on sitten laskettukaan). Kaikkien keskiarvon ollessa 1.00 sai Suomi indeksikertoimen 1.01, pienien hallintojen keskiarvon ollessa 1.07 jonka suomi näköjään alittaa. Tuota hömppälehden artikkelin jätin lukematta, sinä ilmeisesti tuon itse raportin? Voinet jatkossa viitata suoraan tuohon artikkeliin jos haluat jotain perustella.


Raportista käy myös ilmi, että julkisen sektorin osuuden kasvaessa bruttokansantuotteesta tehokkuus heikkenee. Niissä maissa joissa osuus on alle neljäkymmentä prosenttia, pystytään samanlaatuisia palveluita tuottamaan tehokkaammin ja halvemmalla kuin maissa, kuten Suomessa, jossa osuus on yli viisikymmentä prosenttia. Olisiko Suomessa syytä siirtyä tutkimaan mitä rahalla saamme, vai jatketaanko niiden hutkimista, jotka ehdottavat tuottavuuden parantamista?

Raportin luettuaan jokainen ymmärtää että poliitikot ja virkamiehet, jotka vaativat isompia budjetteja tai valittavat julkisen sektorin resurssien puutetta, eivät ole kansalaisten, eli palvelun vastaanottajien puolella. He ovat joko kyvyttömiä johtamaan maatamme, kielitaidottomia kun eivät lue kansainvälisiä raportteja, tai puhuvat omassa asiassaan. He olivat nimittäin itse ennen kokopäivätoimisiksi politiikoiksi ryhtymistään, osa ongelmaa, eli kokopäiväisesti töissä pätemättömien ja tehottomien julkisen sektoreiden johtajien, tai sellaisia paapovien järjestöjen johtajien joukossa.

No nyt tiedämme mitä saamme koulutukseen sijoitetuilla rahoillamme, ahdistuneita menestyjiä. Tehokkuudesta voidaan puhua tietyissä panos/ vaste -tilanteissa, miksikään ylijumalaksi koko yhteiskunnan mittariksi siitä ei ole. Miten laskea vaikka se "tehokkuus", joka esimerkiksi mielenterveydellisiin ongelmiin joutuneen nuoren kuntouttaminen yhteiskunnalta vaatii. Taikka vastaavasti sosiaalitoimen huostaanotto ja sen vaikutukset. Kaikki asiat eivät vain yksinkertaisesti käänny ekonomistien yksinkertaisiksi kaavoiksi ja numeroiksi, valitettavasti.

Olisiko aika lopettaa samojen uusliberalististen lässytyksien kierrättäminen, alkavat käydä jo tylsiksi. Se on ihan totta että tehokkuutta pitää valvoa ja isotuloisten verotusta keventää.

...

Aaargh, menin vastaamaan iltelehden -kolumniin, nyt hävettää, mutta olkoot kun tuli kirjoitettu. Kirjoittajalle terveisiä että toivottavasti saa joskus ihan kunniallisen pestin, vaikka sieltä julkiselta sektorilta.

...

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä25141
Liittynyt13.5.2005
zzz
[size=134:31f3jin0]Samalla rahalla enemmän[/size:31f3jin0]

Yritykset pyrkivät jatkuvasti parantamaan tuottavuuttaan. Niiden tavoitteena on tuottaa asiakkailleen tulevaisuudessa kilpailukykyisemmin parempia tuotteita.




Heikki Lu
on suurin äänestäjänkunta ja siksi poliitikkojen on vaikea tehdä päätöksiä, jotka "tulkittaisiin" julksen sektorin työntekijöiden etujen heinkentämiseksi.

Yksityinen on yleensä palvelut huomioiden parempia kuin julkinen mutta hymyilemisellä on hintansa. Se, että skidin kanssa pääsee mm. kitarisaleikkaukseen julkiselle 6kk-1v jonotuksella voidaan toki hoitaa kertarysäyksellä yksityisessä a 900€ kpl. Ymmärtämättömyyttäänkö poliitikot julkista sektoria sitten jatkuvalla syötöllä yksityistävät? Vai onkohan ymmärtämättömyys nyt vain oma harhakuvitelmani?

Terveydenhoidossa kun tuo peruspalveluvaloikoima ("kysyntä") on aika standardoitua, ei siinä pääse uusilla konsepteilla markkinarakoa kummemmin kasvattamaan. Toisaalta kilpailu on melkeinpä ainoa järkevä tapa saada hinnat alas ja taas yksityistäminen tähän toki johtaisikin, kunhan työntekijöiden työload kaksinkertaistetaan tai sitten palkataan sieltä, missä sekin raha tuntuu isolta. Joka tapauksessa malli, jossa nyt olemme, vaatii ainakin kaistaleveyden kalibrointia.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
-:)lauri

Terveydenhoidossa kun tuo peruspalveluvaloikoima ("kysyntä") on aika standardoitua, ei siinä pääse uusilla konsepteilla markkinarakoa kummemmin kasvattamaan. Toisaalta kilpailu on melkeinpä ainoa järkevä tapa saada hinnat alas ja taas yksityistäminen tähän toki johtaisikin, kunhan työntekijöiden työload kaksinkertaistetaan tai sitten palkataan sieltä, missä sekin raha tuntuu isolta. Joka tapauksessa malli, jossa nyt olemme, vaatii ainakin kaistaleveyden kalibrointia.

No joo. Sairaanhoitajat tekevät jo nyt yleensä raskasta vuorotyötä minimi henkilöstöllä.
Jos olisin halunnut rahaa niin olisin jatkanut yliopistolla konetekniikan opiskelemista. Nyt kun köyhällä palkalla yrittää auttaa toisia ihmisiä niin huomaa että yhteiskunnan resurssit ei riitä ylläpitämään edes peruspalvelutasoa joka mielestäni kuuluisi jokaiselle ihmiselle.

Vierailija

Niin se on, hyvät ystävät, että vähitellen ajaudumme kohti sellaista yhteiskuntamallia, jossa eläkeläiset ja vanhukset lähetetään "loppuhoitoon" Kauko-Itään, Kiinaan jne., koska siellä heidän hoitamisensa tulee niin paljon halvemmaksi. Koko ajan on kysymys rahasta ja kustannuksista.
Jo nyt yhteiskunnan mottona tuntuu olevan, että "köyhät kyykkyyn", ja valitettavasti tämä trendi voimistuu tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Vierailija

EK:n mukaan Suomen julkisen sektorin "hyötysuhde" on 60% eli 40% verokertymästä katoaa tuottamatta palveluja,välttämätöntä hallintoa, etc.

Hallintovirkoja on meillä nelinkertaisesti tarpeeseen nähden, eikä niitä päästä leikkaamaan koska ne sisältävät puolueiden virkaläänitykset. Palvelut on jo leikattu kovalla kädellä.

Ainoa presidenttiehdokas, joka kiinnittää tähän huomiota on Arto Lahti. Muistaakseni jossain kirjoituksessa Taloussanomissa vuosia sitten.

Voisimme alentaa verotusta HETI palveluista tinkimättä, jos ylisuuri byrokratia saneerattaisiin. Se on: Kolme neljästä heti pihalle.

Ja samalla haihtui poliittisten valheiden taivaaseen paljon jautettu "työvoimapula".

Vierailija

Ajatus esim.sairaanhoidon tehokkuuden mittauksesta on huvittavan kuuloinen ja pelottava: esim. 80 -vuotiaan mummon tehohoito lienee aika tuottamatonta koska hän ei enää "tuota" veromarkkoja yhteiskunnalle.Oikeastaan tehokkuuden nimissä kaikki eläkeläiset voitaisiin jättää hoitamatta.

Terveydenhuollon aspektina olevan eettisyyden takia sitä ei saa eikä voi jättää yksityisbisneksen armoille.Eritoten Suomessa jossa harvaanasuttujen seutujen terveydenhuolto ei todellakaan ole mikään kultakaivos.

Vierailija
kalmankenkku
EK:n mukaan Suomen julkisen sektorin "hyötysuhde" on 60% eli 40% verokertymästä katoaa tuottamatta palveluja,välttämätöntä hallintoa, etc.

EK:n "laskelmat" voi jättää omaan arvoonsa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8558
Liittynyt16.3.2005
El Loco
kalmankenkku
EK:n mukaan Suomen julkisen sektorin "hyötysuhde" on 60% eli 40% verokertymästä katoaa tuottamatta palveluja,välttämätöntä hallintoa, etc.



EK:n "laskelmat" voi jättää omaan arvoonsa.

Minusta tuon 60% kohdalle voisi sijoittaa 5...10%. On nimittäin sen verran heikko tulos panoksiin nähden kaikkialla verrattuna yksityisen sektorin juttuihin. Aivan muualta jos etsii esimerkkiä niin katsokaas Nasan touhuja. Joku yksityinen hemmo käväisee avaruuden rajamailla 0,01 promillen kustannuksilla siitä millä Nasa tekee vastaavat operaatiot.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Homma menee niin, että yksityissektorilta puuttuu kokonaan eettinen ja sosiaalinen vastuu lähimmäisistä, Koska tavoitteena on markkinatalouden tavoitteiden mukaan vaan voiton tuottaminen sijoitetulle pääomalle, Siksi sitä ei tarvita sivistyneessä yhteiskunassa ollenkaan terveydenhuoltoon eikä koulutukseen.

Edit: Eikä sosiaalitoimeen, eikä vankeinhoitoon. Hyödykeyritystoimintaan vain.

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
Homma menee niin, että yksityissektorilta puuttuu kokonaan eettinen ja sosiaalinen vastuu lähimmäisistä, Koska tavoitteena on markkinatalouden tavoitteiden mukaan vaan voiton tuottaminen sijoitetulle pääomalle, Siksi sitä ei tarvita sivistyneessä yhteiskunassa ollenkaan terveydenhuoltoon eikä koulutukseen.

Edit: Eikä sosiaalitoimeen, eikä vankeinhoitoon. Hyödykeyritystoimintaan vain.

Näkisin asian vähän toisinpäin. Yksityisellä puolella ihmiset on pidettävä tyytyväisinä tai he voivat vaihtaa jollekkin toiselle palveluntuottajalle. Julkisella sektorilla taas ei ole niin paljon väliä työn laadulla, koska kuitenkin työpaikka on hyvin suojattu. Yksityissektorilla on siis paljon suurempi paine toimia optimaalisemmin, kuin julkissektorilla.

Vierailija
lierik
Homma menee niin, että yksityissektorilta puuttuu kokonaan eettinen ja sosiaalinen vastuu lähimmäisistä, Koska tavoitteena on markkinatalouden tavoitteiden mukaan vaan voiton tuottaminen sijoitetulle pääomalle, Siksi sitä ei tarvita sivistyneessä yhteiskunassa ollenkaan terveydenhuoltoon eikä koulutukseen.

Edit: Eikä sosiaalitoimeen, eikä vankeinhoitoon. Hyödykeyritystoimintaan vain.

Juuri näin.Ainoa joka yksityistä firmaa kiinnostaa on voiton kasvattaminen.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
Deckers
lierik
Homma menee niin, että yksityissektorilta puuttuu kokonaan eettinen ja sosiaalinen vastuu lähimmäisistä, Koska tavoitteena on markkinatalouden tavoitteiden mukaan vaan voiton tuottaminen sijoitetulle pääomalle, Siksi sitä ei tarvita sivistyneessä yhteiskunassa ollenkaan terveydenhuoltoon eikä koulutukseen.

Edit: Eikä sosiaalitoimeen, eikä vankeinhoitoon. Hyödykeyritystoimintaan vain.




Näkisin asian vähän toisinpäin. Yksityisellä puolella ihmiset on pidettävä tyytyväisinä tai he voivat vaihtaa jollekkin toiselle palveluntuottajalle. Julkisella sektorilla taas ei ole niin paljon väliä työn laadulla, koska kuitenkin työpaikka on hyvin suojattu. Yksityissektorilla on siis paljon suurempi paine toimia optimaalisemmin, kuin julkissektorilla.

Höpsistä, jos tuollaista tuollaista luistelua tapahtuu julkisella puolella, etkö osaa käyttää reklamaatioita. Aina suurimmalle herralle jonka saat käsiisisi,. Nimen omaa julkisella puolellahan ne henkilöt ovat sinun palkaamisiasi ja sillä lailla alamaisia ja tulosvastuussa sinulle itsellesi, eikä millekkään kapitalistifirmalle. Minä reklamoin aina jos koen tulleeni liian vähän huomioiduksi. Vaadin kirjallisia selvityksiä asiasta miksi näin kävi ja korvauksia ja kirjallisia anteeksipyyntöjä minulle Suomen kansalaisena aiheutetusta harmista. Toimin kyllä samoin myös yksityiselläkin puolella, jos valittamista ilmenee. Olen huomannut että niihin puututaan aina. Voisin kertoa paljon esimerkkejä.

Mm. rikospoliisin kone yritti ottaa yhteyttä omalle konelleeni. Näin sen palomuuristani, joka ei päästänyt niittä läpi. Selvitin IP osoitteiden kautta jopa henkilön nimen. Vaadin heti Oulun RKP:ltä selvitystä asiasta, jonka tekivätkin. Se oli kuulemma tutkinuspyyntö, Tuli päiväm mittaan monta soittoa jeparilta joka asiaa tutki. Fiksu kaveri, selvittivät asian keskenään. Miten, sehän ei minulle kuulu. En kuitenkaan halua KRP:n murtautunisyrityksiä. Jos on asiaa tulkoot käymään. Mitään ei kuulemma ollut , eikä heidän puolelta tule "niin kauan kuin aurinko nousee."

Reklamoikaa hyvät ihmiset, se on olennainen osa markkinataloutta ja sen toimivuutta. Airamilta tuli kaksilaatikollista hehkuja. "Enkä tosiaan pakkaa niitä, enkä lähetä teille, enkä vie takaisn kauppaan. vaan sinä lähetät kokonaiset paketit minulle sellaisia jotka toimii, en noita loppuja edes testaa toimivatko." Ekonomi ymmärsi yskän. Alkon pohjoissuomen aluepääliköltä tuli henkilökohtainen pahoittelu, heidän tuotevalvonnan virhellisestä toiminnasta minulle aiheuttamasta harmista. Oys:n päivystyspolilinikka sai kanssa huutia. Leipäkauppiiat monesti. Jne

Reklamoin saatana joka asiasta, joka ei mene mieleni mukaan. Sana on levinnyt, paikassa kuin paikassa minua kohdellaan kuin herraa. . Heh, tulipa mieleen Tuiran apteekki, jota uhkailin lääkintöhallituksella. Menin ostamaan lääkkeitäni niin takahuoneesta kuului supinaa se Jxxxx on täällä. Reseptien annon jälkeen minun ei tarvinnut mennä tiskiltä edes tuolille istumaan, kun lääkkeeet jo tuotiin. Odotustuoleilla istui surkean näköista porukkaa, jotka näyttivät oleva hautaan menossa. Itse olin virkeällä tuulella ja olisin voinut jonkin aikaa Annaa lueskellakin.

Edit: Aina suurimmalle herralle minkä käsiinsä saa suoraan, ei mihinkään asiakaspalveluihin. Ne ovt monesti merkonomityttösiä uransa alussa, niitä voi kyllä pyytää yhdiistämään esimehelleen jne. ketjussa.

Lierikki Riikonen

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat