Modernin sodankäynnin mielekkyys

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tuo Threadi Yhdysvaltojen tulevasta mahdollisesta sisällis-sodasta sai minut pohtimaan hieman syvällisemmin modernin sodankäynnin mielekkyyttä.

Teknisessä mielessä sota on ehkä tärkein ihmisen harrastamista paheista, koska se on miljoonien vuosien ajan ollut eräs parhaimpia evoluutiomme takeita. Sodassahan me tunnetusti paranamme teknologiaa, jota voidaan käyttää hyväksi myös rauhanomaisiin tarkoituksiin(esim ydinvoima, mikroaaltouuni, GPS paikannin ja internet)

Sota on tilaisuus, jossa uusi teknologia paljastetaan ja usein myös esitetään maailmalle. Silti kysymys kuuluukin;missä kulkee raja? Modernit joukkotuhoaseet ovat nostaneet ehkä liiaksi sodan panoksia. Noin 40-vuotta sitten omaksuttiin oppi "rajoitetusta sodankäynnistä" Kyseessä on kaunis ideologia ja oppi, jolla on hyvin vähän todellisuuspohjaa. Vietnamin sanotaan olleen ensi kertaa niin sanottu "rajoitetun sodan" rintama, koska Yhdysvallat rajoitti tietoisesti kohteitaan ja lopulta vetäytyi pois, kun uhkana oli lopulta myös Neuvostoliiton ja Kiinan sekaantuminen tapahtumien kulkuun.

Oppi niin sanotusta "rajoitetusta sodasta" on eräänlaista kaunista toiveajattelua. Sitä voisi ehkä parheiten kuvata mieheen, joka ylittää horjuvan riippusillan, eikä ole tietoinen, romahtaako silta vai eikö. Hän panee kaiken toivonsa USKOON siitä että silta ei romahta, tai sitten hänellä ei yksinkertaisesti ole muita mahdollisuuksia.

Moderneja joukkotuhoaseita ei toki ole mahdotonta torjua. Tätähän yritettiin Yhdysvalloissa 1980-luvulla Ronald Reaganin niin sanotussa "tähtien sota" projektissa. Monet tutkijat ovat tosin sitä mieltä, että Yhdysvaltain yritykset tehdä itsestään haavoittumaton pikemminkin pahensivat kuin paransivat asiaa. Tämä johti monen valtion panostamaan mm uuden bio ja nanoteknologian kehittelyyn. Lopputuloksena on 2000-luvun maailma, jossa tällaisia pommeja voi periaatteessa olla missä vain. Ja kun ajatellaan esimerkiksi sisällis-sodan mahdollisuutta Yhdysvalloissa, niin vaara, että moisia aseita käytettäisiin on erittäin suuri enemmänkin kuin pieni.

Uusi tekniikka tuo siis mukanaan uusia eettisiä ongelmia. Jos yksi mies voi esim biologisella pommilla tappaa miljoonan, niin numerotkin menettävät perinteisessä mielessä merkityksensä. Ehkä kaikista järkyttävintä nykypäivän sodassa on juuri "numeroiden katoaminen"
Vielä ennen toista maailmansotaa armeijat laskivat toistensa määrän numeroissa, divisioonissa, kun taas Kuuban kriisin jälkeen numeroilla tarkoitettiin ydinaseiden määrää. Miesmäärä menetti vähitellen merkityksensä. Tietenkin monet valtiot yhä ovat säilyttäneet yleisen asevelvollisuuden. Yleisen asevelvollisuuten mielekkyys joutui kuitenkin jo testiin Vietnamin sodassa, jossa vain 1/3 koko Yhdysvaltain armeijasta oli yleisiä asevelvollisia, ja pommituksilla oli paljon ratkaisevampi merkitys sodassa kuin asevelvollisten suorittamilla uhrauksilla. Toinen merkittävä harppaus oli 1980-luku, jolloin Yhdysvallat panosti automaisoituun ammattiarmeijaan, kun taas Neuvostoliitto yhä taisteli yleisellä asevelvollisuudella Agfanistanissa perin huonoin tuloksin.

Numeroiden merkitys ei kuitenkaan vain ole sotilaallinen. Demokratia monissa maissa on hyvin usein rakentunut juuri nimen omaan yleiselle asevelvollisuudelle. Kuvaavaa kyllä Antiikin Roomassa luovuttiin yhteiskunnan elitistyessä yleisestä asevelvollisuudesta noin 100 ekr tuon ajan teknologian tosin ollessa huomattavasti meitä alhaisemmalla tasolla. Yleinen asevelvollisuus ei toki ole mikään 100% demokratian ja kansanvallan turva, vain yksi sen monista toimivista pilareista. Ammattiarmeijat ja automatisoituminen sopivat hyvin yhteen.
Toisaalta, on luultavaa että kynnys esim ydinaseiden käyttöön laskee, kun siirrytään yleisestä asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan. Ja kun puhutaan niin sanotusta "häiriintyneistä" ihmisistä kuten fanaatikoista ja terroristeista, jotka hallitsisivat moisia aseita, saavuttaa "sota" aivan toisen luonteen.

Mielestäni viimekädessä on myös kyse koko ihmisluonteesta. Me ihmiset perustamme usein koko yhteiskuntamme ja yhteiselomme viimekädessä väkivaltaan. Olemme mielyttäviä ja "sivistyneitä" toisillemme niin kauan, kun emme koe toisen uhkaavan omaa etuamme. Mutta kun näin tapahtuu, turvaudumme yleensä väkivaltaan. Suomessa on asekuolemia paljon vähemmän kuin Yhdysvalloissa hyvin yksinkertaisesta syystä;Suomessa on paljon vähemmän käsiaseita! Tyypillinen Suomalainen ase on metsästyskivääri tai ehkä vanha, toisen maailmansodan aikainen, hädin tuskin enää toimiva tussari, ja harva matkaa esim baariin metsästyskiväärin kanssa. Mutta käsiaseiden kanssa asia onkin aivan toinen. Otetaan esimerkiksi vaikkapa kaksi miestä. Toinen asuu Suomessa ja toinen Yhdysvalloissa. Kumpikin menee baariin, ja tulee tappelu. Suomalainen puukottaa vastustajaansa, ja tämä päätyy sairaalaan mutta selvityy. Amerikkalainen ampuu vastustajaansa ja tämä kuolee.

Suomalainen ja Amerikkalainen mies eivät juuri eroa toisistaan esim etniseltä alkuperältä tai kulttuuriltaan. Ainoa ero oli, että Amerikkalaisella oli käsiase, Suomalaisella ei.

Jos laajennamme analogiaa, niin samaa voitaisiin sanoa vaikkapa Amerikan sekä menneestä, että tulevasta sisällis-sodasta. Aiemmin sisällis-sodan syynä oli orjuus, nykyisen taas laiton ja laillinen siirtolaisuus. Kummassakin tapauksessa tunteet käyvät ERITTÄIN kuumina! Sanokaamme vaikka, että jotkut valtiot eroavat unionista, ja toisissa puhkeaa etnisiä levottomuuksia.

Erona 140-vuotta aiempaan sisällis-sotaan on lopulta vain teknologian muuttuminen. Laukaisisko liittovaltio esim ydiniskun eronneisiin osavaltioihin? Näin heti ajateltua vastaukseksi tulisi luultavasti ei. Sillä syttyykö Yhdysvalloissa sisällis-sota vai ei ei toisaalta ole pitkällä tähtäimellä niin paljoa merkitystä, koska kyseessä on vain vertaus. Me ihmiset emme ole fyysis-psykologisesti muuttuneet 140-vuodessa juuri nimeksikään, ainoastaan meidän asemme ovat. Sisällis-sodat ovat tunnetusti tapahtumia, joissa tuneet palaavat ERITTÄIN voimakkaina, ja järjen ääni vastaavasti hämärtyy. Esim tällaisissa tapahtumissa me olemme usein valmiita "ampumaan täysillä" Eli kun politiikot usein "tuittupäissään" epäonnistuvat ratkaisemaan kriisiä, sotilaat astuvat tilalle. Mutta sotilaat eivät enää ole aseistautuneita kiväärein ja tykein, vaan paljon, PALJON tehokkaammilla aseilla! Ihmisen on sanottu olevan poliittinen eläin. Me olemme kehittäneet "politiikan" hauraan illuusion ratkaistaksemme keskinäiset kiistamme "sivistyneesti" mutta kautta historian tuo illuusion on usein murtunut, ja sen alta on paljastaunut sama vanha agressiivinen apina. Jos lisäisimme tähän vielä esim Lähi-Idässä yleistyvän itsetuhoisen "marttyyrikäytöksen" ja modernit joukkotuhoaseet, päädymme paradoksiin. Metsästysajan agressiivisella apinalla on käytössään voima tuhota koko planeetta, mitä tapahtuu?

Aivan! On lopulta vain ajan kysymys, kun se lopulta tulee tapahtumaan. Meillä on olento, jonka aivot ja koko evoluutio pohjaa väkivaltaan ja sen käyttöön konfliktien ratkaisemisessa. Toisin sanoen;agressiivinen kivikautinen luomus, joka ei enää millään sovi nykymaailmaamme. Samaan aikaan meillä on moderni teknologia ja kaikki sen tuomat siunaukset ja kauheudet. Monessa ihmiskulttuurissa väkivalta on yhä syvästi arvostettua. MM Amerikassakin uskotaan yhä "aseiden voimaan" Toimintasankarit länsimaissa ampuvat kaiken paskaksi, ja lähi-idässä he taas puolestaan räjäyttävät itsensä ja kohteensa mukanaan helvettiin. Ajatellaanpa nyt esim Israelilaista bussia, jonka kaikki matkustajat parisen vuotta sitten räjäytettiin tuonelaan. Entä jos pommin asentajalla olisikin taavallisten räjähteiden sijaan ydinpommi sidottuna "paksuun" vatsaansa?

Tässä on koko ihmisrodun uusi, tuleva haaste pähkinänkuoressa. Me ajattelemme yhä kuin agressiiviset apinat. Toki Suomalainen voi sanoa, että ei me vaan ne muut! Mutta ajatellaan perinteistä Suomalaista tappelua. Toki kukaan ei tuo esim bioaseita mukanaan kapakkaan, mutta sehän on vain analogia, pieniskuva koko ihmisrodusta. Tulee baaritappelu, ja nyrkit, puukot, ja joskus peräti luoditkin heiluvat. Jos ajatellaan tätä samaa analogiaa laajemmin, valtioiden ja kansojen välillä, niin näillä kansoilla on usein mahdollisuus valmistaa esim ydin ja biologisia aseita. Ja nyt varmaan joku sanoo, että vain HULLU toden teolla käyttäisi niitä! Mutta tämän logiikan mukaanhan me KAIKKI olemme hulluja! Politiikot ja kenraalit ovat ihmisiä siinä missä mekin! Heidän mielestään kansa ja valtio jota he edustavat ei saa näyttää "heikolta" He elävät yhä sademetsissä ja savanneilla. Ihminen ei edes huomaa, kuinka teräväksi teroitettu kivi hänen kädessään on vaihtunut. Se ei enää ole kivi, ei tulinen, palava oksa, eikä edes keihäs. Se ei ole kuparista, pronssista tai edes raudasta valmistettu miekka, eikä se ole musketti, kivääri tai konekivääri. Se on elektroninen laukaisin aseseen, joka yhdellä napinpainalluksella voi tappaa miljoonia. Aiemmin Suomessakin vitsailtiin yhden Suomalaisen vastaavan kymmentä "ryssää". Näin siis vielä 1940-luvulla. Mutta entä 2000-luvulla? Entä kun yksi mies vastaa lopulta miljoonaa? Se ei ole enää metsästystä, eikä se ole sotimista. Se on vain silkkaa, absoluuttista teurastusta, ja herkuttelua toisten verellä. Tavallaan "sodankäynti" menettää tuolloin kaiken makunsa. Tilalle tulee vain elektronisten koneiden lyhyt vietintä toistensa kanssa ennenkuin numerot laskevat nollaan.

Koneet uusiutuvat jatkuvasti, mutta ihminen, agressiivinen kaksijalkainen apina on kohdannut viimeisen käyttöpäivänsä. Tämä apina saattaa ehkä seistä pystyssä, olla karvaton ja melkeinpä lumenvalkea. Hänellä saattaa olla hieno univormu tai puku, joka saa hänet näyttämään "älykkäältä" ja hän saattaa sen lisäksi puhua myös pehmellä, melkeinpä herkellä äänellä. Kyseessä voi olla esim Yhdysvaltain presidentti ennen iskuaan esimerkiksi Amerikkalaisiin kapinapesäkkeisiin tai Iraniin ja Kiinaan. Kaikesta peittelystä ja salailusta huolimatta se on yhä se sama apina, jolla on nyt kivikirveen sijasta nappi, jota hän painaa vastustajansa tuhoamiseksi.

Kyseessä ei lopulta ole mikään muu, kuin koko ihmislajin väistämätön tuho. Tuho on absoluuttinen riippumatta siitä, saapuvatko Kiinan ohjukset tai sittelin piilotetut aseet ensimmäisenä Yhdysvaltoihin vaiko päinvastoin. Ja jos esim Yhdysvalloissa syttyy sisällis-sota, silloin tuho on käytännössä VARMA!Jopa Kiinaan tehdyn iskun seurauksena syntyvä VALTAVA radioaktiivinen ja biologinen saaste kiirisi käytännössä VARMASTI Yhdysvaltoihin, ja varmaan Suomikin saisi tuolloin osansa "sodan iloista"

Joten, miten välttää TÄYSHTUHO, vai onko se todella vältettävissä? Sinetöikö agressiivinen apina lopulta oman tuhonsa tehdäkseen tilaa älyllisemmille ja hieman rauhallisemmille olennoille?

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat