Happosateet ja tulevaisuus?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tietäiskö täällä joku, mitä tiedemiehet sanoo happosateiden ja niiden seurauksien tulevaisuudesta? Onko hommat menossa pahempaan vai parempaan suuntaan ja kuinka nopeasti? Noita sopimuksiahan tehdään jatkuvasti, mutta toimiiko ne?

Koulutehtävää varten kyselen tämmöistä. Suomenkielisiltä sivuilta en löytänyt hakemaani tietoa ja englannintaitoni on sen verran heppoinen, etten kertakaikkiaan jaksa hakea sitä ulkomaisilta sivuilta. Tietty jos joku tietää oikein hyvän englannin- tai vaikka saksankielisen sivun, missä tuosta tulevaisuudesta on selkeästi jotain sanottu, niin linkkiä tänne vaan!

Kiitoksia, jos joku pystyy auttamaan!

Kommentit (8)

Vierailija
Peukalo
Tietäiskö täällä joku, mitä tiedemiehet sanoo happosateiden ja niiden seurauksien tulevaisuudesta? Onko hommat menossa pahempaan vai parempaan suuntaan ja kuinka nopeasti? Noita sopimuksiahan tehdään jatkuvasti, mutta toimiiko ne?

Koulutehtävää varten kyselen tämmöistä. Suomenkielisiltä sivuilta en löytänyt hakemaani tietoa ja englannintaitoni on sen verran heppoinen, etten kertakaikkiaan jaksa hakea sitä ulkomaisilta sivuilta. Tietty jos joku tietää oikein hyvän englannin- tai vaikka saksankielisen sivun, missä tuosta tulevaisuudesta on selkeästi jotain sanottu, niin linkkiä tänne vaan!

Kiitoksia, jos joku pystyy auttamaan!

eipä tuohon aiheeseen taida yksiselitteistä ja selkeää vastausta olla näkemyksiä on valtaisasti ja teorioita yhtä paljon ainoa asia mihin lienee enemmistön yhtenevä kanta on että pahemmaksi menee ja suht lujaa=)

Vierailija

Yritän tässä nyt selittää kaikesta vähän. Eli happosateita esiintyy ihan luonnostaankin, esim. tulivuorenpurkausten jälkeen, kun ilmaan pääsee paljon epäpuhtauksia. Ilmassa oleva rikki ja happi, tai vastaavasti muut aineet reagoivat keskenään muodostaen happoja, jotka sitten laskeutuvat sateen mukana maan pinnalle. Luonnostaankin sadevesi on hieman hapanta, mutta ilmansaasteet happamoittavat niitä.

Seurauksena luonnolle on (otan nyt esimerkiksi lähinnä Suomen luonnon) havupuiden neulasten harsuuntuminen ja muutenkin yhteyttävien kasvien yhteyttämiskyvyn heikkeneminen ja lehtien rakennevauriot. Happamat sateet myös syövyttävät kallioita enemmän ja toisaalta happamoittavat maaperää siten, että ravinteet eivät ole yhtä hyvin kasvien käytössä ja toisaalta maaperästä liukenee pintavesiin raskasmetalleja.
Suomessa on paljon soisia alueita, joissa maaperä on hapanta muutenkin ja sitten happosateet vielä lisäävät happamuutta, mikä rajaa yhä harvempia lajeja elämään näillä alueilla. Naava ja jäkälä eivät kumpikaan kestä kovin hapanta ympäristöä ja siksi katoavatkin saasteisilta alueilta. Lisäksi Suomen vesistöt kärsivät suuresti happamista sateista, koska ne ovat usein matalia ja siksi happamoitumiselle herkkiä. Happamista järvistä ja joista katoaa nopeasti suurin osa eliöistä ja jäljelle jää vain harvoja lajeja.

Olen kuullut sellaisia arvioita, että hieman parempaan päin oltaisiin menossa, mutta ollaan jo niin huonossa jamassa että kestää kauan ennen kuin mikään palautuu "normaaliksi". Ja toisaalta sitten kanssa se, että miten saasteet kulkeutuvat. Korkeista tehdaspiipuista myrkyt pääsee kauemmas, kun taas esim. Neuvostoliiton aikaisista lyhytpiippuisista tehtaista saasteet tulevat maahan jo hyvinkin lähelle aiheuttaen pienemmälle alueelle vaurioita. Eli periaatteessa Suomessa ei riitä, että omat tehtaat ei saastuta pahasti vaan meille tulevat happosateet ovat lähinnä Keski- ja Länsi-Euroopan tehtaista peräisin.

Eli kaikki pitäisi saada mukaan Kioton kaltaisiin päästösopimuksiin niin kenenkään ei tarvitsisi "turhaan" kärsiä muiden saasteista. Pahoittelen mahdollisia asiavirheitä, tuota kaikkea ei todellakaan kannata sellaisenaan kopioida mihinkään koulutyöhön. Viime kerrasta, kun luin näitä ympäristöasioita, on kuitenkin kulunut jonkin aikaa. Korjatkoot, ketkä tietävät paremmin.

Vierailija
Peukalo
Tietäiskö täällä joku, mitä tiedemiehet sanoo happosateiden ja niiden seurauksien tulevaisuudesta? Onko hommat menossa pahempaan vai parempaan suuntaan ja kuinka nopeasti? Noita sopimuksiahan tehdään jatkuvasti, mutta toimiiko ne?

Energiaahan tarvitaan koko ajan enemmän, ja jotenkin se pitäisi tuottaakin. Nimenomaan fossiiliset polttoaineet (öljy, hiili, jne.) aiheuttavat happosateita. Tähän tilanteeseen paras ratkaisu olisi ydinvoima, jota on kuitenkin, kiitos viherhihhuleiden fanaattisen vastustuksen, rakennettu aivan liian vähän; hyvin rakennettuna ja oikein käytettynä se on erittäin turvallista. Vesivoimaa taas ei Suomesta löydy, ja jos löytyykin, ovat samat ydinvoimaa vastustavat älykääpiöt vastustamassa patoaltaiden rakentamista. Tuulivoima taas on niin äärimmäisen tehotonta ja epävarmaa, ettei yksikään teollisuusmaa halua laskea sen varaan, ja niinpä fossiilisia polttoaineita palaa edelleen. Voit siis kiittää happosateista vihreitä.

kytoann
Seuraa 
Viestejä1868
Liittynyt16.3.2005

http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 024&lan=fi

Tuolta löytyy joitakin tietoja Suomen tilanteesta. Rikkilaskeuma on välillä 1985 - 2000 pienentynyt 60% . Typen oksidien osalta tilanne ei ole yhtä hyvä, mutta vähentyneet nekin ovat.

En tiedä enkä ennätä hakea tietoa miten fossiilisten polttoaiden käyttö on muuttunut, mutta varmasti ei ainakaan vähentynyt, ei myöskään sellutehtaiden tuotos.

Olisiko siirrytty rikittömiin polttoaineisiin ja tehtaisiin suunniteltu kalliita suodattimia, ellei olisi näitä viheliäisiä viherpiipertäjiä, jotka jo 70-luvulla alkoivat kiinnittää yleisön huomiota happamoitumisen vaikutuksiin?

Väitän, että paljon hitaammin se olisi tapahtunut.

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Vierailija
Andúril
Energiaahan tarvitaan koko ajan enemmän, ja jotenkin se pitäisi tuottaakin. Nimenomaan fossiiliset polttoaineet (öljy, hiili, jne.) aiheuttavat happosateita. Tähän tilanteeseen paras ratkaisu olisi ydinvoima, jota on kuitenkin, kiitos viherhihhuleiden fanaattisen vastustuksen, rakennettu aivan liian vähän; hyvin rakennettuna ja oikein käytettynä se on erittäin turvallista. Vesivoimaa taas ei Suomesta löydy, ja jos löytyykin, ovat samat ydinvoimaa vastustavat älykääpiöt vastustamassa patoaltaiden rakentamista. Tuulivoima taas on niin äärimmäisen tehotonta ja epävarmaa, ettei yksikään teollisuusmaa halua laskea sen varaan, ja niinpä fossiilisia polttoaineita palaa edelleen. Voit siis kiittää happosateista vihreitä.

Missä vaiheessa vihreät alkoivat käyttää fossiilisia polttoaineita? Viimeisen lauseesi perusteella mieleeni tulisi vain, että vihreät olivat ne jotka koko sauhuttelun aloittivat tai että ovat nykyään ne jotka käyttävät kyseistä energiamuotoa eniten.

En tarkalleen muista, mitä kaikkia päästöjä ydinvoimaloista tulee ydinjätteen lisäksi, mutta jotain kasvihuonekaasuja ainakin. Ei muistaakseni mitään happamia sateita aiheuttavaa, mutta kuitenkin kasvihuoneilmiötä kiihdyttäviä. Happosateet eivät kuitenkaan ole ainoa ympäristöuhka. Siksi minä vastustan ydinvoimaa. (+ vaikka geologian tuntemukseni onkin kovin vähäistä verrattuna varsinkin alan asiantuntijoihin, olen skeptinen kallion sisään loppusioitetun ydinjätteen turvallisuudesta. eroosio syö kivenkin)

L
Seuraa 
Viestejä7006
Liittynyt17.3.2005

kytoann

Kirjoitit:

Olisiko siirrytty rikittömiin polttoaineisiin ja tehtaisiin suunniteltu kalliita suodattimia, ellei olisi näitä viheliäisiä viherpiipertäjiä, jotka jo 70-luvulla alkoivat kiinnittää yleisön huomiota happamoitumisen vaikutuksiin?

Suodatteluapa hyvinkin rikittömämpien polttoaineiden lisäksi. Autoissa niitä suodattimia kutsutaan katalysaattoreiksi.

Ns happamat sateet, tai siis niiden mahdollisesti aiheuttamat ongelmat, havaittiin 80 -luvulla. Ja ns viherpiipertäjät liioittelivat silloin todella törkeästi koko ongelman laajuutta, kuten tyypillistä. Käsittääkseni useat niistä metsäkuolematapauksista, joita silloin mediassa leviteltiin, johtuivat vallan muista syistä kuin happamista sateista (esim normaleista taudeista).

Oksidipäästöt on kuitenkin saatu huomattavasti pienemmiksi, koska oli olemassa taloudellisesti mahdollinen tekniikka. Ja Kiinat ym ottanevat tuon saman tekniikan käyttöön samassa laajuudessa kuin nykyiset kehittyneet maat, kunhan ensin hieman kehittyvät.

Hiilidioksidin kanssa on se sama ongelma kuin "happosateissa", että todellisista vaikutuksista ei tarkkaa tietoa tai konsensusta ole; mahdollisen lämpenemisen suuruudesta ei ole tietoa, eli on hankala mitoittaa vastatoimia järkevästi. Ei myöskään ole taloudellisesti mahdollisia tekniikoita rajoittaa hiilidioksidipäästöjä edes kehittyneissä maissa, kehitysmaista puhumattakaan (tuotantoa ja päästöjä voidaan kyllä siirtää Kioton sopimuksen tyyppisillä hommilla paikasta toiseen). Ja vaikka päästöt saataisiin kuriin, jatkuu tietenkin lämpiäminen siitä huolimatta, koska se seuraa hiilidioksidin määrää luonnollisestikin viiveellä.

Uusia tekniioita, hiilidioksidin talteenottoja ym kehitellään perustutkimuksena, mutta kestää vielä vuosia tai vuosikymmeniä, ennen kuin hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä loppuu.

Vierailija

Kiina on yksi suurimpia happosateista kärsijöitä nykymaailmassa. Tämä johtuu siitä, että Kiina on maailman suurin kivihiilentuottaja ja kivihiiltä käytetään pääasiallisena energianlähteenä. Nyttemmin Kiinassa on havahduttu asiaan, kun happosateiden aiheuttamat metsä- ja satovauriot on huomattu. Kiinan ympäristönhoitoasiat ovat kuitenkin lapsenkengissään (esim. maailman 20 saastuneimmasta kaupungista 16 sijaitsee Kiinassa), joten edistys on hidasta.

Uusimmat

Suosituimmat