Gravitaation nopeus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

tuli mieleen, että miten nopeaa gravitaatio vaikuttaa? Jos verrataan esim. sähkömagneettiseen säteilyyn (vaikka näkyvä valo) se etenee tyhjiössä nopeudella c.

Jos sallitaan pieni ajatusleikki. Oletetaan että auringon massa (ei tilavuus) yhtäkkiä kasvaisi kaksinkertaiseksi (ei nyt mitään järkevää syytä) hyvin nopesti, vaikka alle sekunnissa. Miten nopeaa auringon gravitaation kasvu vaikuttaisi maapalloon sekä muihin lähiplaneettoihin? Entä naapurigalaksiin, vaikkakin häviävän pienellä määrällä.

Onko gravitaatiokin kenttä, koska sehän vaikuttaa kaikkiin partikkeleihin "lähialueella" "samanaikaisesti"(?). Vrt. magneettikenttä.

Sivut

Kommentit (49)

Vierailija

Toistaiseksi kaikki kokeet kuten Jupiterin tähtien ylikulkujen ja kaukaisten kvasaarien muodostamien gravitaatiolinssien avulla suoritetut viittaavat kovasti siihen, että gravitaatio etenee valon nopeudella. Tulokset ovat tosin olleet hyvin suuressa haarukassa, luokkaa 0,8-1,2c ja asia ei ole vielä aivan loppuunkäsitelty.

Eli tuon auringon massan tuplaantuminen heijastuisi edelleenkin maapallon rataan noin 8 minuutin viiveellä. Naapurigalaksissamme (vaikkapa Andromeeda M31:ssa) asukkaat saisivat odottaa tätä aurinkomme paisumisen aiheuttamaa vaikutusta vajaan kolmen miljoonan vuoden ajan.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Tätä on kyllä koitettu aiemminkin selvittää.

Eihän sitä taida kukaan varmasti tietää... Sitä kun on hiukan vaikea laittaa testiin ja määrittää...

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija
Snaut
Toistaiseksi kaikki kokeet kuten Jupiterin tähtien ylikulkujen ja kaukaisten kvasaarien muodostamien gravitaatiolinssien avulla suoritetut viittaavat kovasti siihen, että gravitaatio etenee valon nopeudella. Tulokset ovat tosin olleet hyvin suuressa haarukassa, luokkaa 0,8-1,2c ja asia ei ole vielä aivan loppuunkäsitelty.

Eli tuon auringon massan tuplaantuminen heijastuisi edelleenkin maapallon rataan noin 8 minuutin viiveellä. Naapurigalaksissamme (vaikkapa Andromeeda M31:ssa) asukkaat saisivat odottaa tätä aurinkomme paisumisen aiheuttamaa vaikutusta vajaan kolmen miljoonan vuoden ajan.

Tukisiko tuo sitten sitä että gravitaatiolla on "kenttä". Miten muuten esim. aurinko voi vaikuttaa jokaiseen "lähialueella" olevaan hiukkaseen "yhtä aikaa" (jos ajatellaan auringosta tietyn säteen etäisyydellä).

Jos tuo kenttä on olemassa niin voikohan sitä mitata millään......?

Vierailija
tavu

Tukisiko tuo sitten sitä että gravitaatiolla on "kenttä". Miten muuten esim. aurinko voi vaikuttaa jokaiseen "lähialueella" olevaan hiukkaseen "yhtä aikaa" (jos ajatellaan auringosta tietyn säteen etäisyydellä).

Hiukkaset "tietyn säteen etäisyydellä" auringosta ovat siitä yhtä kaukana ja tällöin auriko myös niihin yhtäaikaa vaikuttaa. Jos hiukaset ovat eri etäisyyksillä auringosta, niin se ei niihin myöskään samaan aikaan vaikuta.

Vierailija
tavu
mutta se kenttä....onko sitä gravitaatiolla? Miten muuten gravitaatio välittyy hiukkasten välillä?

Parhaimman käytössä olevan gravitaatioteorian - siis yleinen suhteellisuusteoria - mukaan gravitaatio on maailmankaikkeuden rakenne ja periaatteessa geometriaa. Gravitaatioon ei siis liity välittäjähiukkasta.

Yleisen suhteellisuusteorian paikalle on pyrkimässä mm. säieteoriat ja niissä gravitaation välittäjähiukkanen on massaton gravitoni, joka liikkuu valonnopeudella.

Vierailija
Arla
tavu
mutta se kenttä....onko sitä gravitaatiolla? Miten muuten gravitaatio välittyy hiukkasten välillä?

Parhaimman käytössä olevan gravitaatioteorian - siis yleinen suhteellisuusteoria - mukaan gravitaatio on maailmankaikkeuden rakenne ja periaatteessa geometriaa. Gravitaatioon ei siis liity välittäjähiukkasta.

Yleisen suhteellisuusteorian paikalle on pyrkimässä mm. säieteoriat ja niissä gravitaation välittäjähiukkanen on massaton gravitoni, joka liikkuu valonnopeudella.

hmm, jotenkinhan sen gravitaation on "välitettävä voimansa". Muutenhan muiden hiukkasten pitäisi "ennustaa" muiden hiukkasten gravitaatio.

Ja gravitaatioonhan (tietääkseni) liittyy voimia joka tapauksessa.

Tuosta välittäjähiukkasesta. En tiedä miten tuota pitäisi ajatella mutta jotta gravitaatio vaikuttaisi kaikkiin ympäröiviin hiukkasiin samanaikaisesti -> silloinhan kuikkasesta pitäisi lähteä käytännössä ääretön välittäjähiukkasta ympäröiviin hiukkasiin "vetämään" niitä puoleensa. Ja jos nopeus on c, mutta yhteen suuntaan? Entä se paluumatka?

Miten käy sitten tässä välittäjähiukkasen tapauksessa jos se on matkalla "vetämään puoleensa toista hiukkasta" mutta "vetävä" hiukkanen katoaa, esim muuttuu energiaksi. Kenelle se välittäjähiukkanen sitten kuuluu?

Vierailija

Miten säieteorioissa selitetään gravitaatio?
Mutuilua.
Massasta ei varmaankaan poistu hiukkasia, jotka palaavat siihen miltä tahansa etäisyydeltä takaisin mutta siitä voi poistua hiukkasia jotka korvautuvat ulkoisen gravitonikentän hiukkasilla, joiden kokonaisenergia on vähän suurempi kuin massasta poistuvien.
Mitä suurempi tiheydestä johtuva sisäinen paine, sitä enemmän massasta poistuu gravitoneja ja sitä enemmän niitä voi siihen tulla tilalle.
Gravitonien nopeus pitäisi olla yli C että ne pystyvät lähtemään mustasta "aukosta".

Vierailija
hmm, jotenkinhan sen gravitaation on "välitettävä voimansa". Muutenhan muiden hiukkasten pitäisi "ennustaa" muiden hiukkasten gravitaatio.

Vastakysymys: Miten 3-ulotteinen tila samanlaisena (3-)ulottuvuutena kuin gravitaatio (0-ulotteinen tila) välittää voimansa, olemassaolonsa?

Kyllähän tätä nykyä moni tutkija etsii gravitoneja. Uskallan kuitenkin lyödä vaikka eurosta vetoa ettei niitä koskaan löydy, koska kyse on virhetulkinnasta gravitaation luonteen suhteen. Vielä kun osaisin todistaa tämän teoreettisesti niin hyvä olisi.

EDIT: Gravitaatio on negatiivista tilaa.

Vierailija
Arla
tavu
mutta se kenttä....onko sitä gravitaatiolla? Miten muuten gravitaatio välittyy hiukkasten välillä?

Parhaimman käytössä olevan gravitaatioteorian - siis yleinen suhteellisuusteoria - mukaan gravitaatio on maailmankaikkeuden rakenne ja periaatteessa geometriaa. Gravitaatioon ei siis liity välittäjähiukkasta.

Yleisen suhteellisuusteorian paikalle on pyrkimässä mm. säieteoriat ja niissä gravitaation välittäjähiukkanen on massaton gravitoni, joka liikkuu valonnopeudella.

Tämä Arla, joka vastustaa Saulin tavoin vastakkainasettelua ja kannattaa sen poistamiseksi minua vastaan mitä hyvänsä väitteitä.
Ja koska minun periaatteeni on tilan tätyttäjän eli aineen ilmenevä liike. Aral eirtyisesti suosii kaikkea sitä, mikä ei olisi ainetta, ei edes massaa.
Geometria periaattena ja sinänsä ei ole aineista, sisi Arlan mielestä kaikkeus on nyt geometriaa. Gravitaatio toimii ilman välittäjähiukkasia, siis geometrisena periaatteena. Ja koska Einsteinin suhteellisuusteoria, erityisesti kaavana E = mc^2, on minulla osa liikuvan aineen teoriaani, Arla on nyt sekä poistanut Einsteinin nimen epähenkilöitymänä, kuten diktatuureissa ennen ( ja lisäksi Einstein oli juutalaine) että kieltämässä tuon teorian osuuden vetovoimassa. - Minähän sanon, että vetovoiman energia lähteestään noudattaa kaavaa E = mc^2, jossa m tarkoittaa vaiikuttavan vetovoiman massaa. - Arla asettaa paikalle pyrkimään säieteoriat. Ei nääs tiedä, että niilläkin on ikää ainakin 40 vuotta, ja muistelen, että niitä olisisi esitetty jo Einsteinin keski-iässä enne toista maailmansotaa. Säie sinänsä on melkein kuin minulta, siis siinä kulkevat osaset, hiukkaset, säikeet eivät suinkaan ole lankoja. Mutta Arlan suuremmooinen löytö, nämä gravitonit ovat nääs aineettomia. No. Arlallahan aiemmin jo fotonit olivat aineettomia. Ja sitä ennen jo atomiainekin oikeastaan oli vain energiaa, Arlahan mistään välittämättä muuttaa kaikki atomit energiaksi, ainakin antimaterian.

Aineeton, se on mielestäni sama kuin tyhjä. Aineen ominaisuushan on täyttää tyhjä tila. Arla, siinä onkin mies, joka tyhjästä taikoo ihan mitä vain, ja myös kadottaa kaiken tyhjään. - Liike-elämässä semmoisia sanotaan huijareiksi. Ja todella, kaikista velkojista ja viranomaisista huolimatta osa varoista tosiaankin aina katoaa tyhjään, ja tyhjästä nouseen yhä uusia yrityksiä. Kokenuthan se kaikeekn tietää, kuten Arla.
Tuli tuosta mieleen myös Aral, joka joskus oli ( venäjäksi) jopa meri.

Vierailija

Käsittääkseni valonnopeusvakion perustelu tulee vetovoiman puolelta, siitä
kun sen pienet osaset irtoavat. Niitä pitää kiinni sidosvoima, kun ne pääsevät siitä irti, purkauksen energia nostaa nopeuden valon nopeuteen. Tuo sidosnergia, joka siis suoraan ilmenee gravitoniosasten nopeutena, on suhteessa JAKAMATTOMAAN vakio.

Fotonin lähtö puolestaan, ilmeisesti huokoisesta elektronista eli sähkästä.
Lähtö on sähköinen impulssi eli kielelläni antifotoninen tila, jossa samalla fotonin JAKAMATTOMAT osaset jähmettyvät kiteiksi. Ennen lähtöä niitä sitoi elektroniin sama sidosvoima, kuin sitoo vetovoiman gravitonein pikku osasi JAKAMATTOMIIN. Lähtiessä tämä sidosvoima laukeaa.
Ja aivan vastaavasti myös fotoni lähtee juuri valon vakionopeudella.

Kolmas tapaus, ydinenergian vapautuminen gammafotoneina. Tässä tapauksessa nämä ovat ydinhiukkasen, protonin, sisässä. Ja aivan vastaavasti fuusion tapahtumassa niitä pääsee irti, ja myös nyt ne saavat vakionopeuden, siis valon/vetovoiman vakionopeuden.

Kaava E = mc^2. Aineisen vastustajat ovat koettaneet eliminoida, vai sanoisinko LIKVIDOIDA, massan m kaavasta. Ja peruste, että ainetta ei voida millään kiihdyttää valon nopeuteen. Ei atomeita voikaan, ne jopa sitä ennen hajoaisivat. Kyseessä on nyt kuitenkin jakamattomein pienaine ja vetoivoiman tpauksessa ynnä muuenkin tartunnoissa niitä vielä paljon pienempoi mikroaine. Kysessä on sähköinen impulssi, fotonin ptauksessa, eli antifotoninen tila, johion eivät päde määritelmänne maallisesta kiihtyvyydestä. Ja mentäessä varsinaiseen perusteluun ihan vetovoima alueelle, jossa sidosvoima ei -tila laukee ja hiukkanen lähtee matkalle vakioenergialla ja -nopeudella ilman kiihdytysvaiheita. Vrt. maallisessa mekaniikassa nuoli viritetystä jousesta.

Aineen rakenne puolestaan on siinä määrin vakio, että siitä syystä
laukeava sidos ja siitä syystä valon nopeuskin pysyy jatkuvasti vakiona.

Vierailija
Armitage

Kyllähän tätä nykyä moni tutkija etsii gravitoneja. Uskallan kuitenkin lyödä vaikka eurosta vetoa ettei niitä koskaan löydy, koska kyse on virhetulkinnasta gravitaation luonteen suhteen. Vielä kun osaisin todistaa tämän teoreettisesti niin hyvä olisi.

EDIT: Gravitaatio on negatiivista tilaa.

Mitä positiivinen tila sitten on? Työntääkö se kappaleita pois päin. Gravitaation luulisi olevan jonkinlainen kenttä, koska valtameretkin kurkottavat kuuta kohti.

Vierailija
Armitage
hmm, jotenkinhan sen gravitaation on "välitettävä voimansa". Muutenhan muiden hiukkasten pitäisi "ennustaa" muiden hiukkasten gravitaatio.



Vastakysymys: Miten 3-ulotteinen tila samanlaisena (3-)ulottuvuutena kuin gravitaatio (0-ulotteinen tila) välittää voimansa, olemassaolonsa?

Kyllähän tätä nykyä moni tutkija etsii gravitoneja. Uskallan kuitenkin lyödä vaikka eurosta vetoa ettei niitä koskaan löydy, koska kyse on virhetulkinnasta gravitaation luonteen suhteen. Vielä kun osaisin todistaa tämän teoreettisesti niin hyvä olisi.

EDIT: Gravitaatio on negatiivista tilaa.

Ei gravitaatio ole negatiivista tilaa. Ei vanha toteamus minultakaan, vastahan hiljan totesin, että antifotonin tila kuuluu sähköopin puolelle.
Gravitaatio ei ole negatiivista tilaa katsottuna aiheuttavasta lähteestään.
Kuitenkin, jos katsomme gravitaation kaksisuuntaiseksi, antigravitaatio
palaavien hiukkasten virtana kohti lähdettä on pukkaava virtaus, painovoimavirtaus. Vetovoimahan ei täytä avaruutta. Ja kun ei täytä, ainoa mahdollisuus sen katoamiselle, jos emme käytä Arlan taika/huijaritemppuja, katoamista tyhjään, on paluu kohti lähdemassoja.

Vierailija

Välittäjähiukkanen gravitoni massalähteestään on samalla tapaa yhdistetty hiukkanen kuin fotonikin. Fotonin tapauksessa yhdistyminen tapahtuu lähdön aattona elektronissa kerralla, sen sijaan gravitoni kasvaa lähdemassassa kulkiessaan, suorassa suhteessa massaan.

Suurin vaikeus gravitonin osasten, sen jakson löytämisessä, on vaikutuskvantin heikkous eli hiukkasen pienuus. Yksilösykäys on liian heikko vaikuttaakseen mihinkään mittalaitteisiin. Toinen, kuitenkin vähäisempi, ongelma tulee siitä, että taajuuden jakso on melko tiheä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat