Pakko-oireet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mistä johtuvat pakko-oireet? Minulla on aika montakin pakko-oiretta esim:- Jatkuvaa käsien pesemistä, Tavarat pitää olla suorassa, ulko-oven lukko pitää tarkistaa ainakin 3 kertaa, pitää katsoa että kahvinkeitin on pois päältä, kengät pitää aina olla suorassa jne jne.......

Häpeän myös vähäisen pakko-oireitani. Esim:- jos olen kylässä ja vaikka siellä on ruokapöydällä maitopurkki vinossa minun kauhea pakko mennä suoristamaan se . Koulussa taas joudun esim ennen koetta suoristamaan kynät ja pyyhekumit ennen koetta. Koulussa kärsin(häpeän) pakko-oireistani eniten.

En oikein tiedä mistä pakko-oireeni ovat alkaneet.. ja mistä se johtuu? Minulla ei ole ennen ollut pakko-oireita.

Kommentit (9)

Vierailija

Minä saan kauhean kutinan hölskyvistä ovenkahvoista, -saranoista ja heloista. Aiemmin sitä naureskeltiin, mutta nykyisin minut toivotetaan tervetulleeksi ruuvarin kanssa melkein mihin vaan. Normiperheenisä kun tuntuu olevan laitosmiehen tasolla tuossa huoltokyvyssään, ja kaikki jää rempalleen.

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005

Näin sohvalla makaavana kaikkitietävänä terapaattina sanon suoraan: olette katsoneet liikaa Adrian Monkia.

Itsellä taas on pakonomainen tarve olla suoristamatta mitään tavaroita. Ei senkään kanssa ole helppoa elää.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Multa kysy pomo kesken suoristamisen, jonka olin aloittanut kesken lauseen, että "ootko kattonu Monkia?"

En ollut. Sittemmin senkin edestä.

Vierailija

Minulla taitaa olla päivastainen ongelma, olen niin suurpiirteinen, että lähimmäisiä alkaa joskus ahdistaa. Yritän kyllä kovasti muistaa, että muille saattaa olla tärkeätä, että esineet ovat suorassa ja paikoillaan. Olisiko jollain lainata vähän pakkoneurooseja?

Sensijaan, että järjestelisin tavarat koon, aakkosten tms. mukaan, minä opettelen niiden sijainnit ulkoa, mutta annan niiden olla fyysisesti paikoillaan.
Yksin asuessa systeemi toimii kuin rasvattu, mutta parisuhteessa on pakko oppia uusia toimintatapoja

Liikaa siistiyttä ja neuroottista järjestelmällisyyttä en oikein kestä, minusta tuntuu helposti siltä, että olen sairaalassa tai vähintään hammaslääkärin odotushuoneessa, jos on liian kliinistä ja alkaa ahdistamaan jos elämän maku puuttuu.

Ihan kuin kävelisi metsässä, jossa puut kasvaisivat riveissä, yhdessä rivissä koivut, toisessa männyt jne...Painajaismainen ajatus, puistattaa...

Vierailija
Ayla
Se on psyykkistä. Mistä se johtuu, sitä on vaikeaa sanoa. Se on yksillöllistä.

Voit lukea tästä linkistä. (ruotsiksi)
http://web4health.info/sv/answers/anx-ocd-menu.htm

Englanniksi.
http://web4health.info/en/answers/anx-ocd-menu.htm[/quote]

Olen Aylan kanssa samaa mieltä, kyse on psyykkisestä reaktiosta. Yhtä selittävää syytä pakko-oireille kuin ajatuksillekaan ei varmaan ole olemassa.
Mutta jonkin verran asiaa seuraamaan joutuneena olen havainnut, että jotain yhteistä nimittäjää voidaan hakea muidenkin psyykkisten oireiden kanssa.
Usein näihin kaikkiin oireisiin liittyy vaikea jo lapsena koettu trauma ja turvattomuus ja epävarmuus omasta identiteetistä ja arvosta. Trauman syntyaikaa ei monikaan pysty muistamaan, vaan sopivat, stressaavat
elämänkokemukset laukaisevat oireet esiin. Jonkin verran oireita saadaan
kuriin kemiallisesti, mutta niiden syntysyihin voidaan vaikuttaa vain pitkällisillä terapioilla ja myönteisillä kokemuksilla joiden kautta opitaan
näkemään oma kuva myönteisenä ja hyväksymään itsensä sellaisena
kuin on. Eivät kaikki pysyväisoireetkaan rajoita elämää liikaa, jos oppii
hyväksymään ne oman persoonansa erityipiirteinä ja olemaan välittämättä toisten ihmisten reaktioista. mutta siihen pääseminen vaatii
kärsivällisyyttä ja pitkän tien..

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
salai
Itsellä taas on pakonomainen tarve olla suoristamatta mitään tavaroita. Ei senkään kanssa ole helppoa elää.

Melkein sama minulla. Ei nyt ihan pakonomainen tarve olla suoristamatta, mutta jos siihen hommaan oma-aloitteisesti ryhdyn, niin se vaatii jonkinasteista mielenhäiriötä. Siivoamistakin sattuu yleensä vain kun jokin juhla on tulossa. Ja luojan kiitos tässä taloudessa ei asu intohimoista järjestyksen ystävää. En nimittäin kykene käsittämään petauksen, jatkuvan järjestyksen jne merkitystä, vaikka moni on yrittänyt...

Mutta joissakin asioissa on melkein mennyt riidan puolelle. Jos esimerkiksi pitää maalata, nikkaroida, jne, niin minulla on pakonomainen tarve tehdä se siististi. Se ei ole ongelma, mutta kun pitäisi vielä pitää mölyt mahassa, kun joku toinen tekee saman asian peruuttamattoman suurpiirteisesti...

Joskus on kyllä yllättävän vaikeaa suhtautua joihinkin täällä kuvatun kaltaisiin pakko-oireisiin hyväksyvästi, jos se jotenkin siis hankaloittaa omaa elämää, eli pitäisi noudattaa jonkun muun omituisuuksia.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Tuli nyt vaan ohimennen mieleen, että nuo pakkoneuroosit eivät ole paljoakaan erilaisia, kuin jotkut ihan yleiset pakkomielteen mittasuhteet ylittävät tavat. Se on ihan yleistä, että monilla on pakkomielle pedata oma sänkynsä ja saada myös muut tekemään samoin, tai muuten "kasvatus on mennyt ihan pieleen". (mitään järkiperäistä syytä en siihen perusteluksi ole kuullut) Samaten moni siivousintoilija liioittelee, ja kutsuu sitä vain "hyväksi talouden hoidoksi".

Entäpä sellainen seikka, että minä tarvitsen nukkuakseni peiton. Ei aavistustakaan mitä järkeä siinä on, mutta ihan pakko sellaista on käyttää kuumina kesäöinäkin.

Neuroosit taitavat erota vain siinä mielessä, että ne eivät ole vain yleisen käyttäytymiskoodin mukaisia, ja niitä on hankalampi perustella että "niin nyt vain kunnon ihmiset tekee". Onhan sekin melkein järkevää, että käy aina lähtiessään tarkastamassa, onko hellan levyt päälle, mutta neuroosin puolelle se menee vasta kun sitä pitää tehdä useasti vielä lähtemisen jälkeen...

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Uusimmat

Suosituimmat