Nykytieteen motiivit ja humanismi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun luonnontieteisiin painottunut tiede keskittyy kuvaamaan maailmaa fyysisistä, biologisista tai kemiallisista lähtökohdista unohdetaan mikä merkitys on moraalisten, esteettisten, yhteiskunnallisten, tai muiden inhimillisen kokemuksen kulttuurilla ilmaisuilla. Onko tiede alistunut pelkästään luonnontieteelliselle ajattelulle joka ei näe erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen konstruktioiden, ilmiöiden ja instituutioiden vaikutusta ihmiseen?

Corliss Lamont kuvaa kirjassaan The Philosophy of Humanism (1949) humanistista ajattelua seuraavasti:

"...Inhimillisen elämän pääasiallinen tarkoitus on työskennellä ihmisen onnen hyväksi tässä maailmassa ja luonnon rajojen sisällä, joka luonto on hänen kotinsa. Tämä tässä luonnollisessa maailmassa tarjolla olevien yltäkylläisten aineellisten, kulttuuristen ja henkisten antimien nauttimisen, kehittämisen ja kaikkien ulottuville saattamisen filosofia on johtopäätöksissään syvällinen mutta helppo ymmärtää ja tervettä järkeä vastaava. Tämä ihmiskeskeinen elämisen teoria on saanut historian pitkien ajanjaksojen aikana suhteellisen vähän huomiota. Sillä on aikojen kuluessa ollut monta nimeä, mutta minun uskoakseni se on filosofia, jolle kaikkein täsmällisin nimitys on Humanismi."

Kun luonnontieteilijät vastaavat kysymykseen "miten" voisivat humanistit kysyä "miksi". Yliopistojen periaatteisiin on lisätty kauniisti että tieteellisen tutkimuksen tulee keskittyä koko ihmiskunnan yhteisen hyvinvoinnin edistämiseen. Toteutuuko tämä todellakin käytännössä vai tuotetaanko ihmiskuntaa näennäisesti auttavia keksintöjä jotka valjastetaan puhtaasti voittoa tavoittelevien yritysten käyttötarpeiksi. Luonnontieteisiin panostaminen on sinällään hyvä asia, monet keksinnöt ovat auttaneet ihmistä pääsemään materiaalisesta ahdingosta. Mutta jos pääasiallinen prioriteetti on ihmisten onnellisuuden lisääminen ja rationaalinen kestävään kehitykseen pohjautuva luonnonvarojen käyttö voidaan aiheellisesti kysyä ollaanko oikeilla jäljillä.

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija
Echi
Kun luonnontieteisiin painottunut tiede keskittyy kuvaamaan maailmaa fyysisistä, biologisista tai kemiallisista lähtökohdista unohdetaan mikä merkitys on moraalisten, esteettisten, yhteiskunnallisten, tai muiden inhimillisen kokemuksen kulttuurilla ilmaisuilla. Onko tiede alistunut pelkästään luonnontieteelliselle ajattelulle joka ei näe erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen konstruktioiden, ilmiöiden ja instituutioiden vaikutusta ihmiseen?



Kyllä se noin taitaa olla. Ihmisen psyykkiseen elämään ei ole paljoa tutkimuksia tehty, vai eikö sitten ymmärretä vielä ihminen psyykkestä paljoakaan. Itse ihminen on jäänyt tieteestä ja teknologiasta aika paljon jälkeen. On laitettu valtavasti rahaa tieteellisiin tutkimuksiin fysiikassa, biologiassa ja kemiassa. Teknologia on korkealla verrattuna ihmisen kehitykseen.

Ei kai ihminen voi kehittyä henkisesti/psyykkisesti/sisäisesti nopeasti itsestään. Ihmisen oloja olisi myös pitänyt parantaa samalla mitalla mitä tiedettä ja teknologiaa.
Tiedemiehillä/naisilla ei ole ollut suurtakaan intoa miettiä kaiken vaikutusta meihin ihmisiisn. Ovat vain rientäneet innoissaan eteenpäin tutkimustensa kanssa, mutta ovat melkein unohtaneet planeettamme ihmiset.

Corliss Lamont kuvaa kirjassaan The Philosophy of Humanism (1949) humanistista ajattelua seuraavasti:

"...Inhimillisen elämän pääasiallinen tarkoitus on työskennellä ihmisen onnen hyväksi tässä maailmassa ja luonnon rajojen sisällä, joka luonto on hänen kotinsa. Tämä tässä luonnollisessa maailmassa tarjolla olevien yltäkylläisten aineellisten, kulttuuristen ja henkisten antimien nauttimisen, kehittämisen ja kaikkien ulottuville saattamisen filosofia on johtopäätöksissään syvällinen mutta helppo ymmärtää ja tervettä järkeä vastaava. Tämä ihmiskeskeinen elämisen teoria on saanut historian pitkien ajanjaksojen aikana suhteellisen vähän huomiota. Sillä on aikojen kuluessa ollut monta nimeä, mutta minun uskoakseni se on filosofia, jolle kaikkein täsmällisin nimitys on Humanismi."

Kyllä planeettamme luonnonrikkaudet riittäisi meille kaikille. Kaikille olisi riittävästi ruokaa, jos oltaisiin keksitty keino miten saada ihmiset hyvin voiviksi kakkialla planeetallamme. Jokainen valtio ahmii itselleen ajattelematta toisia.
Loppujen lopuksi se olemme me planeetan asukkaat jotka olemme vastuussa planeettamme huonosta voinnista sekä monien ihmisten hyvin tai huonosti voinnista.
Tiede olisi tietenkin voinnut huomioida tämän seikan kauan aikaa sitten jo. Mutta tiede, tiede on sitä miksi ihmiset sen tekee.

Vierailija
Kun luonnontieteisiin painottunut tiede keskittyy kuvaamaan maailmaa fyysisistä, biologisista tai kemiallisista lähtökohdista unohdetaan mikä merkitys on moraalisten, esteettisten, yhteiskunnallisten, tai muiden inhimillisen kokemuksen kulttuurilla ilmaisuilla.



Tämä ei pidä paikkaansa ainakaan biologian kohdalla. Olemme koko ajan lähentyneet muiden kädellisten kanssa kun esimerkiksi apinoiden kulttuurievoluutiosta ilmestyy jatkuvalla syötöllä uusia tutkimuksia. Evoluutiopsykologia vastaa hyvin monipuolisesti kysymyksiin miksi ja miten moraaliset säännökset, estetiikka, yhteiskunnalliset rakenteet ja tunteet ovat kehittyneet. Kysymyksiisi vastaavaa kirjallisuutta löytyy esim. sivulta http://www.darwin-seura.fi/kirjallisuus.html

Ihmisen psyykkiseen elämään ei ole paljoa tutkimuksia tehty, vai eikö sitten ymmärretä vielä ihminen psyykkestä paljoakaan.

Ayla, ei kannata kommentoida jos ei tiedä asioista. Jos vaikka lukaiset nyt viimeisen vuoden Naturet ja Sciencet niin huomaat kuinka valtavasti ihmisen psyykkeestä on tehty tutkimuksia. Minua ärsyttää tuollaiset mutu-tieteilijät, jotka heittävät tuollaisia populistisia kommentteja. Naturalistinen ajattelu tiedostaa ihmisen itsekkään puolen (lue Dawkinsin Selfish Gene), mikä sinällään jo lisää ihmisten epäitsekkyyttä. Lisäksi juuri evoluution hyvin tuntevat ymmärtävät luonnon monimuotoisuuden tärkeyden parhaiten pyrkien taistelemaan maailman monokulttuuristumista vastaan koko elämänsä. Tärkeintä tällä hetkellä olisi että kehitysmaiden hyvinvointia pitäisi nostaa ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittamatta. Pahin uhka biodiversiteetille on tällä hetkellä nälänhätä. Nälänhätäalueilla syödään kaikki orgaaninen mikä nyt ylipäänsä on mahdollista saada suusta alas, välittämättä diversiteetistä pätkääkään. Kun heitä pystyttäisiin kouluttamaan, niin osa varmasti suuntautuisi ratkomaan myös ympäristöasioita paikallisista lähtökohdista käsin, ja maailma pelastuisi. On suurta aivopääoman hukkaamista, kun miljardit ihmiset joutuvat koko ajan ja pelkästään miettimään mistä repisi sen tämänpäiväisen "leipänsä".

Vierailija
Kun luonnontieteisiin painottunut tiede keskittyy kuvaamaan maailmaa fyysisistä, biologisista tai kemiallisista lähtökohdista unohdetaan mikä merkitys on moraalisten, esteettisten, yhteiskunnallisten, tai muiden inhimillisen kokemuksen kulttuurilla ilmaisuilla.



Tämä ei pidä paikkaansa ainakaan biologian kohdalla. Olemme koko ajan lähentyneet muiden kädellisten kanssa kun esimerkiksi apinoiden kulttuurievoluutiosta ilmestyy jatkuvalla syötöllä uusia tutkimuksia. Evoluutiopsykologia vastaa hyvin monipuolisesti kysymyksiin miksi ja miten moraaliset säännökset, estetiikka, yhteiskunnalliset rakenteet ja tunteet ovat kehittyneet. Kysymyksiisi vastaavaa kirjallisuutta löytyy esim. sivulta http://www.darwin-seura.fi/kirjallisuus.html

Ihmisen psyykkiseen elämään ei ole paljoa tutkimuksia tehty, vai eikö sitten ymmärretä vielä ihminen psyykkestä paljoakaan.

Ayla, ei kannata kommentoida jos ei tiedä asioista. Jos vaikka lukaiset nyt viimeisen vuoden Naturet ja Sciencet niin huomaat kuinka valtavasti ihmisen psyykkeestä on tehty tutkimuksia. Minua ärsyttää tuollaiset mutu-tieteilijät, jotka heittävät tuollaisia populistisia kommentteja. Naturalistinen ajattelu tiedostaa ihmisen itsekkään puolen (lue Dawkinsin Selfish Gene), mikä sinällään jo lisää ihmisten epäitsekkyyttä. Lisäksi juuri evoluution hyvin tuntevat ymmärtävät luonnon monimuotoisuuden tärkeyden parhaiten pyrkien taistelemaan maailman monokulttuuristumista vastaan koko elämänsä. Tärkeintä tällä hetkellä olisi että kehitysmaiden hyvinvointia pitäisi nostaa ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittamalla. Pahin uhka biodiversiteetille on tällä hetkellä nälänhätä. Nälänhätäalueilla syödään kaikki orgaaninen mikä nyt ylipäänsä on mahdollista saada suusta alas, välittämättä diversiteetistä pätkääkään. Kun heitä pystyttäisiin kouluttamaan, niin osa varmasti suuntautuisi ratkomaan myös ympäristöasioita paikallisista lähtökohdista käsin, ja maailma pelastuisi. On suurta aivopääoman hukkaamista, kun miljardit ihmiset joutuvat koko ajan ja pelkästään miettimään mistä repisi sen tämänpäiväisen "leipänsä".

Vierailija
nouhau
Kun luonnontieteisiin painottunut tiede keskittyy kuvaamaan maailmaa fyysisistä, biologisista tai kemiallisista lähtökohdista unohdetaan mikä merkitys on moraalisten, esteettisten, yhteiskunnallisten, tai muiden inhimillisen kokemuksen kulttuurilla ilmaisuilla.



Tämä ei pidä paikkaansa ainakaan biologian kohdalla. Olemme koko ajan lähentyneet muiden kädellisten kanssa kun esimerkiksi apinoiden kulttuurievoluutiosta ilmestyy jatkuvalla syötöllä uusia tutkimuksia. Evoluutiopsykologia vastaa hyvin monipuolisesti kysymyksiin miksi ja miten moraaliset säännökset, estetiikka, yhteiskunnalliset rakenteet ja tunteet ovat kehittyneet. Kysymyksiisi vastaavaa kirjallisuutta löytyy esim. sivulta http://www.darwin-seura.fi/kirjallisuus.html
Et tainnut oikein ymmärtää kirjoitukseni pointtia. Humanismi ottaa huomioon evoluutiopsykologisen tarkastelutavan mutta pitää sitä vain yhtenä keinona tulkita ihmisen käyttäytymistä. Luonnontieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin voidaan vedota erilaisissa selittämisen konteksteissa. Itsessään biologinen psykologinen tai yhteiskuntatieteellinen selitystapa on liian yksipuolinen. Oletko ikinä kuullut emergenssistä, kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Siirryttäessä molekyylien ja atomien toiminnasta ylätasolle syntyy uudenlaisia vuorovaikutussuhteita jotka eivät ole redusoitavissa enää takaisin. Tämän takia esimerkiksi yhteiskunnallisia ilmiöitä ei voida tarkastella niin suppeasti kuin vaikka biologisilla tai psykologisilla tulkinnoilla. Asian kompleksisuuden takia pitää ottaa käyttöön monitieteinen tulkinta johon humanismi pyrkii.

Emergenssin käsitteestä:

"Onkin väitetty esimerkiksi kemiallisten ominaisuuksien emergoituvan eli nousevan esiin fysikaalisista, biologisten fysikaalis-kemiallisista, psykologisten biologisista, kulttuuris-yhteiskunnallisten psykologisista jne. Emergenssin käsite on näin antireduktionistien työkalu. Nämä reduktion eli alempaan tasoon palauttamisen vastustajat korostavat, että eri tieteenalat ovat suhteellisen itsenäisiä tutkiessaan omia "todellisuuden tasojaan". Niiden tarkastelemat oliot, prosessit ja ominaisuudet eivät suoraan palaudu perustavampien tasojen tieteiden, kuten fysiikan, tutkimuskohteisiin. Esimerkiksi elävät organismit ovat jotakin "enemmän" kuin pelkkä fysikaalis-kemiallinen koostumuksensa; ajattelevat ja tietoiset olennot, kuten ihminen, ovat "enemmän" kuin pelkkiä biologisia olentoja; ihmisen luoma yhteiskunta ja kulttuuri eivät myöskään palaudu ihmisyksilöiden tekoihin ja ajatuksiin. "

http://www.tsv.fi/ttapaht/991/kesk.htm

Vierailija
Tämän (emergenssin) takia esimerkiksi yhteiskunnallisia ilmiöitä ei voida tarkastella niin suppeasti kuin vaikka biologisilla tai psykologisilla tulkinnoilla. Asian kompleksisuuden takia pitää ottaa käyttöön monitieteinen tulkinta johon humanismi pyrkii.

Biologia tutkii eliöitä kaikilla tasoilla lähtien aina mikrobiologiasta päätyen ekosysteemien tutkimiseen. Biologiassa emergenssi on hyvin kuuma paljon tutkittu aihe. Yhteiskunnallisia ilmiöitä voidaan siis hyvin pohtia biologisten lainalaisuuksien kontekstissa. Humanististen ja yhteiskuntatieteiden ongelma on usein siinä että ne tutkivat asioita hyvin proksimaattisella, subjektiivisella tasolla, koska kysymykset tuppaavat olemaan liian kompleksisia. Tietty määrä reduktiota on aina tieteessä tarpeen, jos tiedät jotain tieteestä ja sen tekemisestä. Alla kaunis esimerkki miten taide-elämykset voidaan redusoida evoluutiopsykologisiksi ilmiöiksi.

------------------------
Evolution and Human Behavior
Volume 27, Issue 1 , January 2006, Pages 1-18

Symmetrical decorations enhance the attractiveness of faces and abstract designs

Rodrigo Andrés Cárdenas and Lauren Julius Harris,

Department of Psychology and Cognitive Science Program, Michigan State University, East Lansing, MI 48824, USA

Abstract
In humans and several other species, face and body symmetry have been found to enhance physical attractiveness. A proposed explanation is that symmetry is a phenotypic indicator of biological fitness. Throughout the world, symmetrical designs also are a common feature in face and body painting and the decorative arts. The implication is that symmetrical designs might provide an additional way to enhance physical attractiveness. To find out, we conducted three experiments, two with human faces and one with abstract or nonrepresentational designs. In Experiments 1 and 2, we showed undergraduate students photographs of pairs of faces and instructed them to choose the more attractive face in each pair. The photographs were of physically symmetrical and asymmetrical faces (as indexed by facial features) that had been decorated with either symmetrical or asymmetrical designs of the kind used in many preindustrial societies. As indexed by the number of times they were chosen, symmetrical faces were judged to be more attractive than asymmetrical faces; adding asymmetrical designs to symmetrical faces decreased their attractiveness; and adding symmetrical designs to asymmetrical faces increased their attractiveness. In Experiment 3, undergraduates made similar choices from pairs of abstract designs taken from several cultures and modified in shape, coloration, and orientation of design features. Symmetrical designs again were judged to be more attractive, with shape and coloration playing the more important roles. We interpret the results as suggesting that the same mechanisms underlying the judgment of physical attractiveness also underlie cultural practices of face painting and abstract art.

Keywords: Symmetry; Asymmetry; Art; Facial attractiveness; Human evolution

Vierailija
nouhau
Tämän (emergenssin) takia esimerkiksi yhteiskunnallisia ilmiöitä ei voida tarkastella niin suppeasti kuin vaikka biologisilla tai psykologisilla tulkinnoilla. Asian kompleksisuuden takia pitää ottaa käyttöön monitieteinen tulkinta johon humanismi pyrkii.



Biologia tutkii eliöitä kaikilla tasoilla lähtien aina mikrobiologiasta päätyen ekosysteemien tutkimiseen. Biologiassa emergenssi on siten hyvin kuuma paljon tutkittu aihe. Yhteiskunnallisia ilmiöitä voidaan hyvin pohtia biologisten lainalaisuuksien kontekstissa. Humanismin ongelma on siinä että se yleensä tutkii asioita hyvin proksimaattisella, subjektiivisella tasolla, koska kysymykset tuppaavat olemaan liian kompleksisia. Tietty määrä reduktiota on aina tieteessä tarpeen, jos tiedät jotain tieteestä ja sen tekemisestä.
En minä ole kiistänytkään että reduktionismi olisi tarpeetonta tieteessä. Sille löytyvät omat perusteensa joita voidaan puolustella. Tarkoitus ei ole halventaa biologista näkökantaa asioihin vaan suhtautua siihen yhtenä monista. Tietty kompleksisuus syntyy vääjäämättömästi tarkasteltaessa monipuolisesti asiaa, mielestäni se ei ole pelkästään humanismin ongelma. Mahdollisimman kattava tulkitsemistapa tuottaa näitä ongelmia mutta sillä ei voida aukottamasti perustella että sen takia asiaa pitäisi tarkastella suljetusta ja yksittäisestä näkökulmasta, kuten pelkästään biologisesta.

Vierailija

"Echi"
"Kun luonnontieteisiin painottunut tiede keskittyy kuvaamaan maailmaa fyysisistä, biologisista tai kemiallisista lähtökohdista unohdetaan mikä merkitys on moraalisten, esteettisten, yhteiskunnallisten, tai muiden inhimillisen kokemuksen kulttuurilla ilmaisuilla. "

Estetiikasta: kiintoisaa on, että monet matemaatikot ym. eksaktikot eivät sano harjoittavansa tiedettään hyödyn tähden tai edes totuuden tähden, vaan kauneuden tavoittelemisen tähden! Tuo kauneus tosin ei tahdo avautua ulkopuolisille. Toisaalta totuus ja kauneus ovat heille pitkälti analogisia.

(leikattu pois sinänsä kiintoisaa tekstiä)

"Kun luonnontieteilijät vastaavat kysymykseen "miten" voisivat humanistit kysyä "miksi". "

Vastanneeko tämä jakoa instrumentaaliseen järkeen ja päämääräjärkeen?

Vierailija

nouhau

Ayla: Ihmisen psyykkiseen elämään ei ole paljoa tutkimuksia tehty, vai eikö sitten ymmärretä vielä ihminen psyykkestä paljoakaan.



Ayla, ei kannata kommentoida jos ei tiedä asioista.



Ai täällä on taas liikkeelä teitä niin sanottuja kaikki tietäväisiä?

Jos vaikka lukaiset nyt viimeisen vuoden Naturet ja Sciencet niin huomaat kuinka valtavasti ihmisen psyykkeestä on tehty tutkimuksia.



No, minähän en sille mitään voi että et pysynyt kärryissä mukana siinä mitä kirjoitin.

Minua ärsyttää tuollaiset mutu-tieteilijät, jotka heittävät tuollaisia populistisia kommentteja.

Oho. Mistäs olet kaikkitietäväinen tietäväsi mikä koulutus minulla on ja mitä teen töikseni? Paskan jauhantaa......

Katsele itse maailmaa ja selitä miksi sinä kaikkitietäväinen ja muut kaltaisesi, ette ole ratkoneet planeettamme ongelmia ihmisiin nähden? Johtuuko se siitä että esimerkiksi sociologi ja socialpsykologi on pysynyt tieteen mukana samassa vauhdissa, kehitellen tietoa ihmisten psyykestä?

Aggressiivisuutta ja suuruudenhulluutta pitäisi todellakin tutkia enemmän.

Vierailija
nouhau
Pahin uhka biodiversiteetille on tällä hetkellä nälänhätä. Nälänhätäalueilla syödään kaikki orgaaninen mikä nyt ylipäänsä on mahdollista saada suusta alas, välittämättä diversiteetistä pätkääkään. Kun heitä pystyttäisiin kouluttamaan, niin osa varmasti suuntautuisi ratkomaan myös ympäristöasioita paikallisista lähtökohdista käsin, ja maailma pelastuisi. On suurta aivopääoman hukkaamista, kun miljardit ihmiset joutuvat koko ajan ja pelkästään miettimään mistä repisi sen tämänpäiväisen "leipänsä".
Päästäsikö keksit moisia väitteitä? Bioversiteetille pahin uhka on ympäristön saastuminen ja ympäristön muutokset jotka voivat johtua kyllä välillisesti maataloudesta mutta esim. kehitysmaissa kahvin ja teen viljely on uhka ympäristölle. Myös kehitysmaiden oman perusenergian tuottaminen osaltaan johtaa aavikoitumiseen ja metsien häviämiseen. Tämä taas johtaa eittämättä biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Kehottaisin sinua ensin ottamaan asioista selvää ennen kuin rupeat muita neuvomaan.

Vierailija

Kysymys, Echi, on loppujen lopuksi ruoasta, siitä että ilman maanviljelystä uhkaa nälänhätä. Eli olet oikeassa, ruoan tuottaminen tuhoaa biodiversiteettiä. Siksi onkin hyvä lahjoittaa rahaa ruokaan, niin että YK:n ruokaohjelman ihmiset tiputtavat helikoptereista riisisäkkejä suoraan nälkäisten ihmisten syliin, ettei heidän tarvitse kyntää metsiä + muita avainbiotooppeja monokulttuuripelloiksi.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä13270
Liittynyt23.6.2005

Korkean hiilihydraattipitoisuuden omaava ruokavalio johtaa vain kellukkamahaan, aivojen kehittymättömyyteen ja yleiseen hirmunälkään. Protskua ja hivenaineita tarvitaan riisipirtelöiden lisäksi, prrrhhana!

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Ehkä yx vastaus on se, että exaktien tieteiden eli luonnontieteiden harrastajien tarvitsee vastata vain kysymykseen "miten", kun oikea kysymys on "miksi". Siihen onkin paljon vaikeampi vastata, eikä se ainakaan miltään DI:ltä onnistu. Jos se olisi helppo ongelma, olisi se jo aikoja sitten ratkaistu. Ihmisen pääkopan sisäisiä asioita ei koskaan voida ratkaista tieteellisesti, koska jokaisella se on henkilökohtainen kokemus. Joten oikeita vastauksia on tasan yhtä monta kuin ihmisiä on ollut, on ja tulee olemaan. Joten yritäpä siinä koota oikea vastaus.

Vierailija
Ayla
Echi
Kun luonnontieteisiin painottunut tiede keskittyy kuvaamaan maailmaa fyysisistä, biologisista tai kemiallisista lähtökohdista unohdetaan mikä merkitys on moraalisten, esteettisten, yhteiskunnallisten, tai muiden inhimillisen kokemuksen kulttuurilla ilmaisuilla. Onko tiede alistunut pelkästään luonnontieteelliselle ajattelulle joka ei näe erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen konstruktioiden, ilmiöiden ja instituutioiden vaikutusta ihmiseen?



Kyllä se noin taitaa olla. Ihmisen psyykkiseen elämään ei ole paljoa tutkimuksia tehty, vai eikö sitten ymmärretä vielä ihminen psyykkestä paljoakaan. Itse ihminen on jäänyt tieteestä ja teknologiasta aika paljon jälkeen. On laitettu valtavasti rahaa tieteellisiin tutkimuksiin fysiikassa, biologiassa ja kemiassa. Teknologia on korkealla verrattuna ihmisen kehitykseen.
Ihminen on käsittämättömän itsekäs,piittaamaton ja nautinnonhaluinen olento
Ei kai ihminen voi kehittyä henkisesti/psyykkisesti/sisäisesti nopeasti itsestään. Ihmisen oloja olisi myös pitänyt parantaa samalla mitalla mitä tiedettä ja teknologiaa.
Tiedemiehillä/naisilla ei ole ollut suurtakaan intoa miettiä kaiken vaikutusta meihin ihmisiisn. Ovat vain rientäneet innoissaan eteenpäin tutkimustensa kanssa, mutta ovat melkein unohtaneet planeettamme ihmiset.

Corliss Lamont kuvaa kirjassaan The Philosophy of Humanism (1949) humanistista ajattelua seuraavasti:

"...Inhimillisen elämän pääasiallinen tarkoitus on työskennellä ihmisen onnen hyväksi tässä maailmassa ja luonnon rajojen sisällä, joka luonto on hänen kotinsa. Tämä tässä luonnollisessa maailmassa tarjolla olevien yltäkylläisten aineellisten, kulttuuristen ja henkisten antimien nauttimisen, kehittämisen ja kaikkien ulottuville saattamisen filosofia on johtopäätöksissään syvällinen mutta helppo ymmärtää ja tervettä järkeä vastaava. Tämä ihmiskeskeinen elämisen teoria on saanut historian pitkien ajanjaksojen aikana suhteellisen vähän huomiota. Sillä on aikojen kuluessa ollut monta nimeä, mutta minun uskoakseni se on filosofia, jolle kaikkein täsmällisin nimitys on Humanismi."




Kyllä planeettamme luonnonrikkaudet riittäisi meille kaikille. Kaikille olisi riittävästi ruokaa, jos oltaisiin keksitty keino miten saada ihmiset hyvin voiviksi kakkialla planeetallamme. Jokainen valtio ahmii itselleen ajattelematta toisia.
Loppujen lopuksi se olemme me planeetan asukkaat jotka olemme vastuussa planeettamme huonosta voinnista sekä monien ihmisten hyvin tai huonosti voinnista.
Tiede olisi tietenkin voinnut huomioida tämän seikan kauan aikaa sitten jo. Mutta tiede, tiede on sitä miksi ihmiset sen tekee.
Vierailija

kun oikein paljon lainaa,ei enää ole tilaa omalle tekstille
Mitenkäs olis meidän kaikkien gurun kalastajan mielipide;antaa niiden tukehtua omaan mahdottomuuteensa.
Pitääkö meidän kaikkien täällä lisääntyä ja syödä ja täyttää maat ja mannut????????

Vierailija
nouhau
Kysymys, Echi, on loppujen lopuksi ruoasta, siitä että ilman maanviljelystä uhkaa nälänhätä. Eli olet oikeassa, ruoan tuottaminen tuhoaa biodiversiteettiä. Siksi onkin hyvä lahjoittaa rahaa ruokaan, niin että YK:n ruokaohjelman ihmiset tiputtavat helikoptereista riisisäkkejä suoraan nälkäisten ihmisten syliin, ettei heidän tarvitse kyntää metsiä + muita avainbiotooppeja monokulttuuripelloiksi.
Maanviljely voi tuhota bioversiteettiä mutta on kohtuutonta väittää että että nälänhätä olisi pahin uhka bioversiteetille. Samalla unohdetaan ympäristön lämpeneminen ja saasteiden aiheuttamat haitat jotka eivät suoranaisesti ole yhteydessä maanviljelyyn. Annan asia tämän kerran olla koska on tarkoitus virittää keskustelua tieteen motiiveista ja humanistisesta ideologiasta, vaikka bioversiteetin suojelu kuuluukin osana tähän.

kimmosal
Ehkä yx vastaus on se, että exaktien tieteiden eli luonnontieteiden harrastajien tarvitsee vastata vain kysymykseen "miten", kun oikea kysymys on "miksi". Siihen onkin paljon vaikeampi vastata, eikä se ainakaan miltään DI:ltä onnistu. Jos se olisi helppo ongelma, olisi se jo aikoja sitten ratkaistu. Ihmisen pääkopan sisäisiä asioita ei koskaan voida ratkaista tieteellisesti, koska jokaisella se on henkilökohtainen kokemus. Joten oikeita vastauksia on tasan yhtä monta kuin ihmisiä on ollut, on ja tulee olemaan. Joten yritäpä siinä koota oikea vastaus.
Tarkoitus ei olekaan löytää yhtä oikeaa vastausta vaan toimia mahdollisimman rationaalisesti ja valita vaihtoehdoista toimivimmat ja ne jotka tuottavat eniten hyötyä mahdollisimman suurelle määrälle ihmisiä. Tietyissä asioissa kohdataan erimielisyyksiä siitä mikä on vahingollista ihmisten hyvinvoinnille. Jotkut asiat, kuten ympäristön saastumisen ehkäisy, ovat aukottomasti ihmisten tulevan hyvinvoinnin mukaisia. Keinoista voidaan aina olla erimieltä mutta tietty päämäärä olisi hyvä pitää mielessä missä tahansa tieteelliseen tutkimukseen liittyvässä asiassa. Kysynnän ja tarjonnan laki vaikuttaa tiedemaailmassakin, sen ei pitäisi kuitenkaan hallita kaikkea tutkimusta. Tutkijoiden etiikka rupeaa olemaan entistä määrin merkittävämpi tulevaisuudessa. Humanistinen ajattelu auttaa tulevan suunnan valitsemisessa kun pitää miettiä minkä takia asioita tehdään.

cosini
kun oikein paljon lainaa,ei enää ole tilaa omalle tekstille
Mitenkäs olis meidän kaikkien gurun kalastajan mielipide;antaa niiden tukehtua omaan mahdottomuuteensa.
Pitääkö meidän kaikkien täällä lisääntyä ja syödä ja täyttää maat ja mannut????????
Viittaat ilmeisesti Pentti Linkolaan ja hänen mielipiteisiinsä bioversiteetin turvaamiseksi. Ihmisten joukkotuho varmasti estäisi luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisen jos se toteutuisi aiheuttamatta ympäristölle haittaa. Vaikka pistämällä myrkkyä kaupunkien juomavesiin kuten Linkola itse ehdottaa kyynisesti. Tälläinen ajattelu on realistisuudessaan kaukana tästä maailmasta. Ihmiset eivät edelleenkään eettisistä syistä halua toteuttaa Linkolan ajatuksia, ei ole tarpeenkaan. Muita vaihtoehtoja on olemassa, tosin niiden toteuttaminen on vaikeampaa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat