Kommunismi ja demokratia

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Monen kertaa olen kuullut siitä kun yksi valtamuoto on asetettu toisen yli. Kommunismin tavoite on luoda täysin luokaton yhteiskunta. Nyt kun kylmän sodan aikana länsimaat yrittivät taistella tätä luokattomuutta vastaan. Miksi? Siksikö, että yksityiset yrittäjät eivät joutuisi luovuttamaan maitaan valtiolle. Mietitäänpä sitten demokratiaa. Nykyisessä ympäristössä jokaisen on luotava oma kapitaalinsa eli ei ole kommunismin aikaisia kommuuneja, joissa jokaisen elinkeino oli tavallaan turvattu. Miten selitämme tämän halun demokratiaa kohtaan?

Kommentit (9)

Vierailija
Coach
Nykyisessä ympäristössä jokaisen on luotava oma kapitaalinsa eli ei ole kommunismin aikaisia kommuuneja, joissa jokaisen elinkeino oli tavallaan turvattu. Miten selitämme tämän halun demokratiaa kohtaan?

Koska kommunismi ei toimi ja johtaa poikkeuksetta diktatuuriin, jossa kenenkään elinkeino ei ole turvattu.

Vierailija

Onko demokratia, nimensä mukaisesti ihmisten valta, maailman reiluimpia valtiomutoja? Monissa kehitysmaissa esimerkiksi Intiassa on demokraattinen muoto ja silti osa elää hyvin köyhästi. Onko diktatuuri aina käsitettävä pahana?

Vierailija

Kommunismi on teoriassa ihanteellinen yhteiskunta. Ongelma on, että tämä ihanteellinen yhteiskunta vaatii ihanteellisia ihmisiä toimiakseen ihanteellisella tavalla. Koska kaikissa yhteiskunnissa on ihmisiä, jotka eivät ole ihanteellisia, kommunismi yhteiskuntamuotona saattaa toimia lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä se joko hajoaa, tai vääristyy synnyttäen diktatuurin.

mskomu
Seuraa 
Viestejä672
Liittynyt10.10.2005

Kommunismin viaksi (ymmärtääkseni) osoittautui se, että mikään ei kannusta ihmisiä työntekoon. Tai siis yksilö itse ei hyödy millään tavalla, jos työskentelee kovasti. Aristoteles oivalsi tämän jo pari tuhatta vuotta sitte, kun Platon esitteli jotain ihanteellista yhteiskuntamuotoa.

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005

Eihän nykyaikaisessa valtiossa toimiva demokratia ole tarkasti ottaen demokratiaa, vaan kyseessä on ,mikäs se sana olikaan, edustuksellinen demokratia(meniköhän oikein?).
Nykyajan valtiot ovat liian suuria "klassisen" demokratian hallittaviksi.

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Vierailija

Mielenkiintoista sinällään että Karl Marx sanoi elinaikanaan "En ole marxilainen". Tällä hän tarkoitti sitä että ei hyväksynyt sitä miten hänen ideologiansa oli osittain riistäytynyt käsistä ja joutunut väärinymmärretyksi. Marxin kommunistista yhteiskuntaa olisi pitänyt valvoa tietty intelligentsi joka koostui pikemminkin neuvonantajista hallitsevan eliitin sijaan.

Vierailija

Sinänsähän, täydentäen suomalaista sananlaskua: Laki on niinkuin se luetaan, asia niinkuin se ajetaan, kommunismi niinkuin se tehdään.
Marxilla varmaan olikin ennakkoaavistus, että hänenkin asiansa kommunismi riistäytyisi hallinnasta kuten joiltakin ihan helposti mopo, tai sanotaan hänen aikaansa vastaavasti vaikka luistimet. Marxin ajatus oli luoakton yhteiskunta, jossa ei tarvita edes demokraattista valtiota.
Prolatariaatin diktatuuri on tujon toteutuksen vain esi- eli välivaihe.
Päinvastoin proletariaatin diktatuuri ynnä kompuolueet muuttuivat pysähtyneiksi olotiloiksi, joiden purikaminen, hajoittaminen, romuttamien alkoikin vaatia kumouksen luonteisia tapahtumia.

Viittaan jo aimemin avaamaani aiheeseen Marxista ja Engelsistä: kyseessä ei ollut varsinaisen yleispätevän totuuden saarnaamien, vaan levitää sanomaa vastaanotettaviksi tiettyjen olojen, luokkataistelun oleojen, tietyille omistamattomille ihmisille proletaareille. Nostanen aiheen esiin, siitä katsokaa!

Vierailija
ArKos itse
Marxin ajatus oli luoakton yhteiskunta, jossa ei tarvita edes demokraattista valtiota.

Marx ei sitten ymmärtänyt ihmisluontoa. Hänen ihannemallissaan olisi vallinnut täydellinen pysähtyneisyyden aika. Normaali ihminen taas pyrkii koko ajan kohti parempaa, jos ei muuten, niin rakentamalla vaikka omin käsin itselleen esimerkiksi mukavamman talon. Kommunismi kieltää tämän, koska se asettaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan. Tasa-arvoa vaikka väkisin; mitä siis hyödyttää ponnistella parantaakseen omaa elämäänsä? Mitä hyödyttää ponnistella ylipäätään, jos omasta työstään ei kuitenkaan pääse hyötymään? Siihen kaatuu kommunismi; ihmiset haluavat vastinetta omalle työlleen.

Jos maailman vauraus nyt jaettaisiin tasan kaikkien kesken, ei tilanne kauaa sellaisena säilyisi. Ennen pitkää tilanne olisi taas ennallaan osan ihmisistä tuhlattua rahansa viinaan, osan aseisiin, osan irstailuun, ja osan laitettua rahan poikimaan, siis ryhdyttyä liikemiehiksi. Marxilaisuutta tuntuu vaivaavan jonkinlainen merkantilistinen ajatus siitä, että vaurautta olisi maailmassa rajallinen määrä.

Vierailija

Toistan vielä kerran, Marx ja Engels eivät aikoneet kirjoittaa analyysiä ja
yleispätevää tietoa ja totuutta, he jakoivat dialektiikkaa eli vastakkain asettelua ynnä sanomaa, mainifestointia, julistusta, ensisijaisesti luokkataisteluolojen omistamattomille työläisille eli proletaareille. - Nykyisten kehittyneiden maiden työläiset pääasiassa ovat omistavia pikku-ja poroporvareita. Ja oli näien kerros hyvässä kasvussa Lännessä jo Marxin ja Engelsin elinaikana, varsin vahva kerros jo Leninin ja Stalinin aikaan. Myös Venäjän työläiset ovat vuosikymmenten myötä keränneet omistettavaa. Ei seruannutkaan kommunsitisen yhteiskunnan kansaa, vaan komunismin rappion ajan pikku- ja poroporvarien harmaa kerros.
Jos valtio ja puolue rappeutuivatkin, myös perustana oleva massa muuttui, kaikkea muuta kuin kommunistiseksi. Ja alimpana rikollisten ja mafioiden vahvasti vaikutusvaltaiset joukkiot. Materialismin vaihtuminen syväksi uskonnollisuudeksi, koristuksenaan ylin ikoni Pikku-Valtu.

Ks. aihe " Marx, Engels ja epätoimiva dialektiikka".

Uusimmat

Suosituimmat