D-vitamiini ehkäisee syövän?

Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Uusimman tutkimuksen mukaan D-vitamiinin riittävä saanti pienentää syövän todennäköisyyden peräti puoleen. Jos terveys on normi ja syöpä on epänormaali tila, pitäisi pikemminkin sanoa että D-vitamiinin puutostila lisää syövän todennäköisyyttä 100%:lla. [edit: tarkoitan kaksinkertaiseksi]

Taking 1,000 international units (IU) of vitamin D3 daily appears to lower an individual's risk of developing certain cancers – including colon, breast, and ovarian cancer – by up to 50 percent, according to cancer prevention specialists at the Moores Cancer Center at the University of California, San Diego (UCSD) Medical Center. The researchers call for prompt public health action to increase intake of vitamin D3 as an inexpensive tool for prevention of diseases that claim millions of lives each year.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 012407.htm
http://www.eurekalert.org/pub_releases/ ... 122205.php
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/quer ... s=16380576


Tuo 1000 KY:tä on sama kuin 25 mikrogrammaa (µg). Minusta ainakin tämä on erittäin merkittävä asia. En kutsuisi sitä varsinaisesti uudeksi löydöksi tai läpimurroksi, koska aikaisemmatkin tutkimukset ovat viitanneet korkeiden D-vitamiiniannostan hyödyistä syövän, reuman ja muiden sairauksien ehkäisyssä.

Mistä D-vitamiinia sitten saa riittävän määrän?

1. Kalasta.
100 g kuhaa, 150 g silakkaa tai 200-300 g lohta päivittäin antaa riittävän päiväannoksen D-vitamiinia. Tällaisessa määrässä kalaa on kuitenkin aika paljon ympäristömyrkkyjä, joten tuon määrän syöminen ei ole suositeltavaa. Myös 5 litraa maitoa päivässä antaa 25 mikrogrammaa D-vitamiinia.

http://www.fineli.fi/topfoods.php?compi ... 0g&lang=fi

2. Auringosta.
Toukokuusta syyskuuhun aurinko paistaa meidän leveysasteillamme niin korkealta, että ihossamme muodostuu jonkin verran D-vitamiinia, riippuen vaatetuksesta, ihotyypistä ja ulkona vietetystä ajasta. Keväällä, syksyllä ja talvella ei D-vitamiinia muodostu, eli joudumme elämään kesän varastoilla toukokuuhun asti, ellemme saa D:tä ruoasta.

http://www.vegaaniliitto.fi/vegaia/2004/syksy/D.html

3. Ravintolisistä.
Suomessa virallinen D-vitamiinin päivittäissuositus on 7,5 mikrogrammaa, mikä on siis tutkimusten mukaan noin 1/3 vähimmäistarpeestamme. Suomen apteekeissa ei näköjään myydä vahvempia kuin 7,5 mikrogramman valmisteita, eli niitä pitää ottaa monta kerrallaan jos haluaa päästä 25 µg:aan. Ulkomailta voisi tilata vahvempia valmisteita, mutta on vaara että ne juuttuvat tulliin, ja joka tapauksessa postituskulut syövät osan halvemman hinnan hyödyistä.

Miten tämän forumin lääketieteen tuntijat: pitäisikö Suomen saantisuositusta nostaa 7,5 µg:sta 25 µg:aan vai peräti 100 µg:aan, kuten jotkut tutkijat ehdottavat? Kuinka moni teistä saavuttaa tuon 25 mikrogrammaa?

Sivut

Kommentit (71)

Vierailija

Maitoon on lisätty D-vitamiinia. Sitä on n. 10% päivän saantisusituksesta desilitrassa eli pitäisi vetää litra maitoa päivässä että saisi D-vitamiinin maidosta. Luomumaitoon ei tietenkään ole sitä lisätty eikä siinä ole myöskään seleeniä juurikaan kun luomulehmät syövät luomuheinää joka ei ole viljelty "keino"lannoitetteella, jossa on mm. tarkkaan säädelty selenaattipitoisuus jotta suomalaisten seleenintarve tyydyttyisi. Suomen maaperässä kun ei ole seleeniä luonnostaan kovinkaan paljoa kuten muualla. Sienet ovat tehokkaita seleenin kerääjiä. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini ja poistuu kun maidosta poistetaan epäterveellinen eläinrasva. Maidossa on D-vitamiinia siis luonnostaan, mutta sen määrää on lisätty.

Maitoon voisi lisätä enemmän D-vitamiinia. Ei se varmaan millekään maistu. Aikaisemminhan lapsille syötettiin kalanamaksaöljyä, se taisi olla nimenomaan D-vitamiinin ja terveellisten rasvojen lähde. Nykyään neuvoloissa neuvotaan antamaan Devitolia vauvoille. Apteekista saa Minisun -nimisiä tabletteja, niitä kannattaisi talvella syödä. D-vitamiini edesauttaa kalsiumin imeytymistä. Erittäin tarpeellinen aine, totta puhut.

Vierailija
Ding Ding
Myös 5 litraa maitoa päivässä antaa 25 mikrogrammaa D-vitamiinia.
Ainut vain, että maitoon lisätty D-vitamiini ei ole D3-vitamiinia. Maitoon lisätty D-vitamiini, D2, on käytännössä turha aine, eikä edes tiedetä imeytyykö sitä yhtään. Sama asia koskee oikeastaan kaikkea kasviperäistä D-vitamiinia, ei hyötyä.

Ding Ding
2. Auringosta.
Toukokuusta syyskuuhun aurinko paistaa meidän leveysasteillamme niin korkealta, että ihossamme muodostuu jonkin verran D-vitamiinia, riippuen vaatetuksesta, ihotyypistä ja ulkona vietetystä ajasta. Keväällä, syksyllä ja talvella ei D-vitamiinia muodostu, eli joudumme elämään kesän varastoilla toukokuuhun asti, ellemme saa D:tä ruoasta.
Muistelisin näin, että auringon uv-säteilystä syntetisoitu D-vitamiini ei voi täysin korvata ravinnon D-vitamiinia.

Ding Ding
Miten tämän forumin lääketieteen tuntijat: pitäisikö Suomen saantisuositusta nostaa 7,5 µg:sta 25 µg:aan vai peräti 100 µg:aan, kuten jotkut tutkijat ehdottavat? Kuinka moni teistä saavuttaa tuon 25 mikrogrammaa?
25 mikrogrammaa täyttyy useinpina päivinä. Käytännössä tuota rajaa on mahdoton nostaa, ilman että muutettaisiin makro-eli energiaravintoaineiden saantisuosituksia.

Vierailija

Jos d-vitamiinin saatavuudella on selvät yhteydet syöpäriskiin, syöpäpotilaiden määrä kasvaa lähivuosina reippahasti.

Vierailija
Critter
Ainut vain, että maitoon lisätty D-vitamiini ei ole D3-vitamiinia. Maitoon lisätty D-vitamiini, D2, on käytännössä turha aine, eikä edes tiedetä imeytyykö sitä yhtään. Sama asia koskee oikeastaan kaikkea kasviperäistä D-vitamiinia, ei hyötyä.

Tuo kuulostaa aika trollaukselta. Miksi maitoon lisättäisiin turhaa D-vitamiinia jos tarkoitus on parantaa suomalaisten D-vitamiinin saantia?
Viitteitä kiitos.

Tässä Maito & Terveys ry:n sivuilta D-vitamiinista:
http://www.maitojaterveys.fi/index.php?id=135

Maidosta merkittävä D-vitamiinin lähde

Suomalaisten D-vitamiinin saanti ravinnosta on niukkaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan aloitteesta maitoihin ja muihin nestemäisiin maitovalmisteisiin voidaan lisätä D-vitamiinia aiempaa enemmän. Maitovalmisteiden D-vitaminointi nostaa nuorten ja aikuisten D-vitamiinin keskimääräisen saannin nykyisestä noin 4 mikrogrammasta noin 7 mikrogrammaan päivässä. Aikuisten suositeltava päivittäinen D-vitamiinin saanti on vähintään 5 mikrogrammaa.

Maidossa on luonnostaan D-vitamiinia 0,08 mikrogrammaa desilitrassa. Rasvan mukana poistunut D-vitamiini on tähän asti palautettu vähärasvaiseen ykkösmaitoon, rasvattomaan maitoon ja rasvattomaan piimään vastaamaan täysmaidon D-vitamiinipitoisuutta. Vitaminoinnista mainitaan maitopurkin päällysmerkinnöissä. Uusitussa asetuksessa suositeltava D-vitamiinimäärä on 0,5 mikrogrammaa desilitrassa. Suurin osa suomalaisista juo maitoa ja piimää, joten vitaminointi vaikuttaa laajasti suomalaisten D-vitamiinin saantiin.

Suurimmat meijerit suunnittelevat aloittavansa D-vitamiinin lisäämisen maitoon ja piimään helmikuussa. D-vitamiinia ei lisätä luomumaitoon eikä muutamiin erikoispiimiin.

Vierailija
Asimov
Miksi maitoon lisättäisiin turhaa D-vitamiinia jos tarkoitus on parantaa suomalaisten D-vitamiinin saantia?
Viitteitä kiitos.
Anteeksi, muisti petti. D3-vitamiinia lisätään nestemäisiin maitotuotteisiin. Sen sijaan esim. margariinien D-vitamiini on D2:sta

Asimov
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini ja poistuu kun maidosta poistetaan epäterveellinen eläinrasva. Maidossa on D-vitamiinia siis luonnostaan, mutta sen määrää on lisätty.
Tästä vielä sen verran, että maidon rasva ei kylläkään ole epäterveellistä. Suojaa esim. suolistosyövältä. Eikä maitorasvalla taida haittavaikutuksia olla.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Solariumissa käynti ei muistaakseni tuota D-vitamiinia, oliko se nyt lasin vuoksi vai muusta syystä, en muista. Välillisesti se voi sitä tehdä, sillä solariumissa käynti totuttaa ihoa auringonvalolle, joten aurinkolomalla voi sitten olla auringossa vähän pidempään. [edit: ilmeisesti ei kuitenkaan] Tämä mutu-tuntumalta tosin.

Tietääkseni myös aurinkovoiteet, joiden suojakerroin on yli 15, estävät D-vitamiinin muodostumisen iholla.

Järkevä auringonotto:
Päivittäin varovasti koko vartalolle, ilman aurinkovoidetta.
Talvella D:tä ravinnosta, ei solariumista.

Vaarallinen auringonotto:
Harvakseltaan liian paljon niin että iho palaa - lisää syöpäriskiä. Viikonloppuruskettajat ovat näitä jotka saavat melanooman.
Vaaleaihoisena liian etelässä, etenkin otsoniaukon alla Australiassa.

Vierailija
Critter
Tästä vielä sen verran, että maidon rasva ei kylläkään ole epäterveellistä. Suojaa esim. suolistosyövältä. Eikä maitorasvalla taida haittavaikutuksia olla.

Ei ole vai? Miksi se sitten otetaan pois ja kouluissa on rasvatonta tai ykkösmaitoa? Miksi suositellaan kasvisrasvaa kovien rasvojen sijaan? Sydänsairaudet ovat suurin kuolinsyy Suomessa. Ehkä he jäävät auton alle ja tilastoon tulee virheitä...

Maidon rasva on tyydyttynyttä (kovaa) rasvaa, josta saa LDL-kolesterolia joka kiinnittyy verisuonten seinämiin ja aiheuttaa verenpainetta ja sydänveritulppia. Vaarini kuoli siihen. Kasvisöljyissä ja kalassa pehmeää rasvaa jossa on HDL-kolesterolia joka poistaa elimistöstä LDL-kolesterolia.

Lue vaikka täältä: http://www.astrazeneca.fi/article/500963.aspx

Vierailija

Kiitos tiedosta Ding Ding. Täytyy mennä sitten apteekkiin kauneushoitolan sijasta.

Erittäin huonosti ruskettuvana olen kokeillut solariumia ehkäisemään palamista, mutta ei auttanut. Auringonsuoja-aineittenkin hyöty on rajallinen, mielummin hattu ja peittävät vaatteet, Suomessakin.

D-vitamiinituotannon käynnistymiseen tarvitaan aika vähän aurinkoa, muistaaksen vartti päivässä paljain käsivarsin riittää. Korjatkaa, jos muistan väärin

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Kyllä, keskikesän auringossa riittää pienikin altistus auringolle, jotta saa riittävästi D:tä. Rusketus heikentää tuotantoa tosin. Mutta jos totuttaa koko vartalon auringolle jo alkukesällä, pienentää palamisen riskiä kun joskus kutsu käy rantalentikseen tai tenniskentälle.

Luin jostakin että amerikkalaiset uimarantojen hengenpelastajat ja asfalttityöntekijät saavat vähemmän ihosyöpää kuin väestö keskimäärin. Tämä on juuri seurausta jatkuvasta tasaisesta altistuksesta auringonvalolle.

Vierailija

En nyt muista millaisia solariumit ovat, en ole vuosiin käynyt. Mutta eikö niistä aika tarkkaan suodateta pois UVB eli polttavat säteet. UVA ruskettaa, mutta ei indusoi D-vitamiinisynteesiä, päinvastoin hajottaa D-vitamiinia.

Tutkimuksen tulkinnasta vielä: Jos riski alenee 50% ei se tarkoita, että D-vit puute aiheuttaisi 100%:lle syövän. Riski ei ole sata, vaan jotain muuta, alempi ja eri yksilöillä erilainen.

Esim. verenpainelääkitys alentaa stroke riskiä 42%, mutta ei suinkaan tarkoita, että ne jotka eivät syö lääkettä: 84% saa aivohalvauksen.
--------------------

Solariumit

Solariumin ainoa virallinen käyttötarkoitus on ihon keinotekoinen kosmeettinen ruskettaminen. Asiantuntijat eivät suosittele solariumissa käyntiä ennen etelänmatkaa tai kesälomaa, sillä solariumin UVA-säteillä saatu suoja auringonpolttamaa vastaan on vähäinen (Gange ym. 1985). Uuden rusketuksen syntyä edeltää DNA-vaurio, joka vasta käynnistää ihon herkkien rakenteiden suojaksi pigmentinmuodostuksen (Gilchrest ym. 1996). Rusketus on ihon puolustautumisyritys säteilyn haittoja vastaan. Eläinkokeissa on havaittu iholle levitettävien DNA-pätkien–ns. oligonukleotidien, joilla matkitaan UV-säteilyn aiheuttamia DNA-vaurioita–paitsi käynnistävän rusketuksen myös tehostavan DNA-vaurioita korjaavien entsyymien toimintaa (Eller ym. 1996). Ihmisiholla tehtyjen tutkimusten tuloksia ei ole vielä julkaistu.

Solariumeista saadaan etupäässä UVA-säteilyä. UVB-säteilyn osuus voi vaihdella.

UV-säteily ja D-vitamiini

D-vitamiinin hyödyllisiä vaikutuksia eri sairauksiin kuten riisitautiin, osteoporoosiin, syöpiin ja jopa verenpaineeseen on tutkittu ahkerasti. Ihon D-vitamiinin synteesin ylläpitoon riittää vähäinen UV-altistus–suuruudeltaan noin puolet ihon punoituskynnyksestä–alaselkään kolme kertaa viikossa (Chel ym. 1998). Suuret UV-säteilyannokset ja erityisesti UVA puolestaan hajottavat ihon D-vitamiinia (Lehmann ym. 2001). Osalla suomalaisista on todettu talvella D-vitamiinin puutosta.
On ehdotettu, että suomalaisia kehotettaisiin matkustamaan etelään D-vitamiinin saannin takia.
Aurigonottomatkojen suositteleminen voi kuitenkin hämärtää väestön käsityksiä auringonoton turvallisuudesta. Auringonvaloa ahmitaan etelänmatkoilla muutenkin liikaa, ja ihotautilääkärien varoitukset talvikalpean ihon palamiseen liittyvistä riskeistä unohdetaan aktiivisesti. Solariumien UVA-säteily ei indusoi D-vitamiinin synteesiä lainkaan. UVB-säteily indusoi vitamiinisynteesiä alueella 290–315 nm, ja synteesi on tehokkainta 302 nm:n aallonpituudella Lehmannin ym. (2001) tutkimuksen mukaan synteesi on merkitsevää jo annoksella 0,75 SED ja loppuu kokonaan yli 3 SED:n annoksilla.

Kun D-vitamiinin puutetta halutaan hoitaa UV-säteilyllä, laitteeksi sopii laajakaistainen pieni UVB-säteilijä. UVB-annoksen pitää olla pieni, selvästi alle ihon punoituskynnyksen. Chelin ym. (1998) tutkimuksessa kolme kertaa viikossa vain alaselkään annettu pieni UVB-annos suurensi laitoshoidossa olevien vanhusten D-vitamiinisynteesin normaaliksi. Suurien väestöryhmien kontrolloimattomaan altistamiseen UV-säteilylle pyrkimyksenä ehkäistä sairauksia pitää suhtautua kriittisesti, koska tutkimustulokset asiasta ovat ristiriitaisia tai vasta hypoteesiasteella. Aurinkomatkoja suosittelevien pitää muistaa, että Suomessa todetaan noin 600 ihomelanoomaa vuodessa.

Lähde: Lääkärin tietokannat

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat