"Keskipakoisvoima"

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Muutama vuosi sitten puhuin, kouluopetuksesta muistamaani, keskipakoisvoimasta. Ja johan nostivat oikeistoänkyrät metelin: ihan hirveästi oli loukattu fysiikan ehdotonta totuutta ja puhdasta teoriaa.
Ja todellakin, kyllähän JATKAMISVOIMA on asiassa suora ja täsmällinen ilmaisu.

Se kuulu laitostiede, jota puolustetaan, jota silloinkin puolustettiin, sepä ei näytäkään ottavan asiaan yhtä ehdottoman totuudellista puhdasta kantaa. Tämän aamun ylläpidon uutisessa termiä jälleen käytetään.

Jatkamisvoiman ajatus on itse massan eli kappaleen jatkaminen. "Keskipakoisvoiman" ajatus oli ja vieläkin on voima kehän keskipisteen suhteen.

Mitä sanotte termeistä?

Kommentit (7)

Vierailija

Keskipakovoima on siksi outo käsite, ettei sitä oikasti ole. Jos kappale pysyy radalla, niin siihen vaikuttaa silloin keskeiskiihtyvyys pyörimisliikkeen keskipisteen suuntaan. Jos keskeiskiihtyvyyttä ei ole, niin silloin kapplele erkanee ikäänkuin siihen vaikuttaisi jokin keskipakovoima.

Mutta käytännön kannalta minun mielestäni tämä keskipakovoima on aika kätevä ajatus. En osaa sanoa, miten tuollainen JATKAMISVOIMA helpottaisi asiaa. Eihän sellaistakaan ole. Opetetaan asiat niin kuin ne ovat.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Keskipakoisvoimaa voi käyttää huoletta, jos käyttää oikeassa paikassa. Esimerkiksi pyörivän kappaleen sisäisiä voimia laskeskeltaessa.

Minua ei oikeastaan häiritse, vaikka joku käyttäisi sanaa jatkamisvoima jotain asiaa selittäessään, mutta jos niitä itse keksittyjä nimityksiä alkaa esiintyä liikaa, niin tekstin ymmärtäminen alkaa vaikeutua.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija
komue
Keskipakovoima on siksi outo käsite, ettei sitä oikasti ole. Jos kappale pysyy radalla, niin siihen vaikuttaa silloin keskeiskiihtyvyys pyörimisliikkeen keskipisteen suuntaan. Jos keskeiskiihtyvyyttä ei ole, niin silloin kapplele erkanee ikäänkuin siihen vaikuttaisi jokin keskipakovoima.

Mutta käytännön kannalta minun mielestäni tämä keskipakovoima on aika kätevä ajatus. En osaa sanoa, miten tuollainen JATKAMISVOIMA helpottaisi asiaa. Eihän sellaistakaan ole. Opetetaan asiat niin kuin ne ovat.


Fiilataan taas pilkkua.
On oltava keskihakuvoima F, joka saa kappaleen radan kaartumaan: F=m*v^2/r
Yhtälön oikeaa puolta kutsutaan "keskipakovoimaksi". Kätevä käsite oikein käytettynä.

Jatkamisvoima- termiä en ole ennen kuullut. Massan hitaus on tutumpi käsite. Tarvitaan voima muuttamaan massan liiketilaa ts. antamaan kiihtyvyyttä: F=ma

Vierailija

Fiilataan lisää pilkkua. Keskipakoisvoimahan johtuu siitä, että ollaan koordinaatistossa joka kiertää suhteessa maailmankaikkeuden tähtiin. Keskipakoisvoiman saa putkahtamaan ulos yleisestä suhteellisuusteoriasta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23129
Liittynyt16.3.2005
tuomari
Fiilataan lisää pilkkua. Keskipakoisvoimahan johtuu siitä, että ollaan koordinaatistossa joka kiertää suhteessa maailmankaikkeuden tähtiin. Keskipakoisvoiman saa putkahtamaan ulos yleisestä suhteellisuusteoriasta.

Kyllä keskipakoisvoima tulee myös klassisesta mekaniikasta, kun vain laitat koordinaatiston pyörimään.

Vierailija

Ilman muuta saadaan klassisesta mekaniikasta. Klassinen mekaniikka ei vain selitä mitä on voima ja mikä sen aiheuttaa. Eli keskipakoisvoima on suhteellisuusteorian tuotos ja liittyy olellisesti massaan.

Löpinää... suhteellisuusteoria ei kuitenkaan pysty selittämään mitä on massa. Vaikka se todistaakin hitaan ja painavan massan ekvivalenssin niin itse massa jää epäselväksi. Olisinkin muuten utelias tietämään kytkeytyykö Higgsin mekanismin myötä hitaus jollain tavalla raskaaseen massaan. En ole itse tämmöiseen törmännyt.

Vierailija

Massa on aineen ilmenemistä vetovoimassa. - Tunnuslausealleikirjkoituksessanikin julistan, että aien ilmenee vain liikekenään. Muuten kuin vetovoimassa aienen massa ei varsinaisesti voi ilmetä.

Kuitenkin Einsteinin kaava E =mc^2. Massa tässä on energiatulon toinen tekijä. Johdamme kaavasta: m=E/c^2.

Kaavasta voidaan johtaa myös valon nopeus: c=+-(E/m)^-½. Tässä E ja m kyllä pitäisi saada vakioiksi. Huomatkaapas, että juuri täten saisimme myös vetovoiamn nopeuden. Kyse on irtomisen kynnyksestä ja irtoamisnopoeudesta.

Kappaleen painovoimalle, joka siis kaavana on F=ma, m tarkoittaa tässä kappaleen itsensä, vaan ei lähteen, massaa. Tulona kyseessä on neliölauseke. Tehtäessä yhtälö painovoimalla onkin kaksi juurta.
Toinen on kiihtyvyysvoima, toien inertia eli hitaus, jolla massa vastustaa kiihtyvyyttä. Eli: kihtyvyysvoima ja inertia ovat yhtä suuret mutta suunnaltaan voimina vastakkaiset. Sama ilmenee edellä, kun vaihteeksi johdimme valon nopeuden massasta ja energiasta. Siis kaksi juurta.

Uusimmat

Suosituimmat