tekoäly

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Jos kloonataan aivot , ja liitetään anturoihin ja laitteisiin. jotka ovat ajatuksella toimivassa tietokoneessa. vähän sovelletaan ja fiksataan.

niin saadaan ihmisen tasoinen tietokone.

aivot myös itse tekevät ravintonsa , vaikkapa kärpäsistä tai levästä.

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija
tupakka
Aivot tuntevat, eli miltä tuntuisi elää tietokoneena!!!???

ei voi tietää miltä tuntuu jos ei kokeile, mutta on varmasti helpommin sanottu kuin tehty tuo aivojen siirto koneeseen

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
tiäremiäs
Jos kloonataan aivot , ja liitetään anturoihin ja laitteisiin. jotka ovat ajatuksella toimivassa tietokoneessa. vähän sovelletaan ja fiksataan.
niin saadaan ihmisen tasoinen tietokone.
aivot myös itse tekevät ravintonsa , vaikkapa kärpäsistä tai levästä.

Erkki Ahonen on kirjoittanut aiheesta suomalaiseksi sci-fiksi kohtalaisen rompskun Tietokonelapsi. Siinä muistaakseni laite ottaa hallintaansa kaikki verkot ydinaseita myoten, ja vaipuu sitten omiin maailmoihinsa lakaten kommunikoimasta ihmisten kanssa.

Tekoäly tunnetaan nykyään tietämystekniikkana, jossa on useita osaalueita. Pohjimmiltaan on kysymys ohjelmoinnista, neuroverkoista, hahmontunnistuksesta, tekstintunnistuksesta, shakinpelaamisesta jne. Miksi pitäisi käyttää ihmisen aivoja ja vielä kloonattuja sellaisia. Kytkentöjen valtavalla määrällä tietenkin pystyttäisiin korvaamaan aivojen jokseenkin hidasta taajuutta, olisiko jotain 1-5 Mhz:n luokkaa.

Yhtenä syynä on mystifisoida ihmisäly sellaiseksi jota koneet eivät voi saavuttaa. On olemaassa kesijänsä mukaan nimetty Turingin testi, jossa ihminen yrittää keskustelussä päätelläonko näkymätön vastaaja ihminen vai kone. Tekoälyyn kuuluviksi katsotut alat ovat muuttuneetkin tavalliseksi tietotekniikaksi sitä myöten kun ne on saatu hallintaan.

En ole sellaisista aivoista kuullut, jotka tekevät itse ravintonsa, kyllä siihen tarvitaan erilainen biologinen prosessi, mitä aivoilla on käytössään. En usko aivojen syövän sen enempää kärpäsiä kuin leviäkään. Kloonatuissa aivoissa ei ole sellaista tietoa jota tietojärjestelmien ylläpito vaatii. Ne pitäsi ainakin alkuun ohjelmoida tai siis opettaa hallitsemaan niitä ympäröivää todellisuutta. Varmaan oppisivat ajan kanssa myös itse hankkimaan tietoa.

Miksi ei käyttää jo valmiiksi opetettuja aivoja, kuten Frankesteinin hirviössä ikään. Mikä ihme on "ajatuksella toimiva tietokone" , eikö ne jo näkemyksesi mukaan ole jo aivot itse, miksi ne pitäisi vielä liittää johonkin elektromekaaniseen toiseen laitteeseen, siis tietokoneeseen ympfh, eli tietenkin tämä superkone käyttäsi jo olemassa olevia sovelluksia hyödykseen.

Pääkallon suljettu tila ei estäisi tällaista "laitetta" laajentumasta. mutta sen fyysiset toiminnat olisivat rajatut. ja riippuvaisia vaikkapa sähköenergian saannista. Tosin voisihan sille kehittää biologisen toimintaympäristön. Tuntuu jotenkin että tällainen versio on jo olemassa. Joo niitähän tehdään luonnonmenetelmällä liiankin kanssa. Ja tuotantotapakin ei yleisessä tapauksessa aiheuta eettisiä eikä moraalisia ongelmia.

Lierikki Riikonen

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
tiäremiäs
Se on totta, että aivot pitää opettaa.

Kärpäset ja levistä voisi liuottaa ravinteita jota aivot käyttävät ravinnoksi.

Kyllä sellainen robottikin on joka valmistaa itse energiansa kärpäsistä.


Joo, muunmuassa sinä itse, mutta oletanko että kärpäset lentää robotin korvaan ja positroniniaivot saavat siitä käyttövoimansa. Ilman ruuansulatuselimistöä. Mikä muuten lienee ohutsuolen hyötysuhde, ja yleensäkkään nisäkkään suoliston?

Lierikki Riikonen

Vierailija
tiäremiäs
Jos kloonataan aivot , ja liitetään anturoihin ja laitteisiin. jotka ovat ajatuksella toimivassa tietokoneessa. vähän sovelletaan ja fiksataan.

niin saadaan ihmisen tasoinen tietokone.

Miksi pitäisi kloonata aivot?
Eikö riittäisi, että tehdään yhtä monimutkainen itseorganisoituva neuroverkko , kuin ihmisaivot ovat. Ja sen jälkeen mallinnetaan siihen aivojen toiminnat.

No eihän se ole mikään pikkuinen projekti, mutta tällä tavalla olisi ainakin periaatteessa tehdä aitoa tekoälyä. Se mitä älykkyys sitten tarkasti ottaen on niin se taas on ihan toinen juttu.

Mutta minusta älykkyyden voisi määritellä vaikkapa seuraavasti. Järjestelmä on autonominen; eli pystyy itse määrittämään tavoitteensa. Järjestelmä pystyy havainnoimaan ympäristöään ja tekemään havaintojensa perusteella päätelmiä ympäristöstä ja niiden perusteella pystyy käyttämään ympäristöään hyväksi. Järjestelmän tulee pystyä arvioimaan toimintaansa ja oppimaan virheistään sekä onnistumisistaan. Ja viimeiseksi järjestelmän täytyy pystyä jossain määrin ennakoimaan mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan ja sen perusteella jo ennakolta varautumaan tulevaan.

Vierailija

Eihän tekoäly kuitenkaan olisi vielä sillä saavutettu, että olisi olemassa tarpeeksi tehokas alusta, jossa se voisi toimia. Katsokaa ihmisiä ympärillänne, jokaisen päässä möllöttää supertietokone (joskin vähän hidas sellainen), kuinka monelle antaisitte arvosanan "älykäs"?

Lienee tieteisfiktiota, että tarpeeksi monimutkainen kone vain "heräisi" itsestään älykkyyteen. Eikö sillä tulisi olla käytössään myös jonkinlainen tiedonkäsittelyyn liittyvä ominaisuus, joka mahdollistaisi oppimisen, soveltamisen ja vapaat assosiaatiot. Mitä älykkyys ylipäätään on? Jos ajatellaan laskunopeutta älykkyytenä, tietokoneet ovat jo menneet meistä ohi, jos ajatellaan muistia ja mieleenpalauttamista älykkyytenä, myös siinä tietokoneet ovat meitä parempia.
Pitäisikö älykkään tietokoneen kyetä myös henkevään keskusteluun luojiensa kanssa? Olisiko älykäs kone esimerkiksi taitava taidemaalari? Pitäisikö sen kyetä kertomaan meille maailmasta jotain sellaista, mitä emme kykene itse ymmärtämään? (Millainen pettymys olisikaan, jos valaistuneet super-aivot kertoisivatkin vain että sähkö maistuu hyvältä.)

No joo, siinäpä olikin sitten diibadaipaa tähänkin ketjuun.

Vierailija

"Ihmisillä ja tehokkaimmillakin tietokoneilla on se ero, että vaikka voin laittaa tietokoneen soittamaan beethovenia, en voi ohjelmoida sitä nauttimaan musiikista"

-En muista kuka näin on sanonut.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Herra Hippi

Lienee tieteisfiktiota, että tarpeeksi monimutkainen kone vain "heräisi" itsestään älykkyyteen.



Niin kait. Joskaan en ole huomannut että tässä olisi ihan noin jyrkästi väitettykään, vaan on puhuttu nimenomaan aivojen kaltaisesta neuroverkko- tai muusta vastaavan rakenteen omaavasta koneesta. Ja tämä rakenne voidaan toki myös toteuttaa ohjelmallisetsi perinteiselläkin koneella, joskin sen on oltava tällöin varsin tehokas riittääkseen riittävän monimutkaiseen ja suureen verkkoon.


Eikö sillä tulisi olla käytössään myös jonkinlainen tiedonkäsittelyyn liittyvä ominaisuus, joka mahdollistaisi oppimisen, soveltamisen ja vapaat assosiaatiot.



Ehdottomasti. Vähintään tuo oppiminen on välttämätön edellytys. Erilaiset keinotekoiset systeemit, mm. neurtoverkot kyllä kuitenkin ovat kaikkia noita ainakin jossain määrin kyenneet toteuttamaan, ja oppiminen sinänsä on varsin tavanomainenkin ominaisuus erilaisissa järjestelmissä.

Joskus aiemmin on puhuttu älykkäistä systeemeistä pelkästään esim. predikaattilogiikkaa toteuttavien koneiden yhteydessä, tai muiden vastaavien, joissa systeemi käyttää hyväkseen esim. asiantuntijan laatimaa tietokantaa päätöksenteossa. Nykyään niistä kai on älykkyys rapissut, ja ne ovat vain asiantuntijajärjestelmiksi kutsuttuja. Esimerkiksi joku lääketieteellisen diagnoosin tekeminen tällaisten avulla lienee tavanomainen käyttökohde.


Mitä älykkyys ylipäätään on? Jos ajatellaan laskunopeutta älykkyytenä, tietokoneet ovat jo menneet meistä ohi, jos ajatellaan muistia ja mieleenpalauttamista älykkyytenä, myös siinä tietokoneet ovat meitä parempia.
Pitäisikö älykkään tietokoneen kyetä myös henkevään keskusteluun luojiensa kanssa? Olisiko älykäs kone esimerkiksi taitava taidemaalari? Pitäisikö sen kyetä kertomaan meille maailmasta jotain sellaista, mitä emme kykene itse ymmärtämään?

Älykkyydellekin lienee paljon määritelmiä. Yleisesti kysymys on epämääräinen ja kiistanalainen, lähinnä liittyen siihen, kuinka älykkyyttä mitataan ja kuinka montaa sorttia sitä on jne. Hiukan erikoista on, että keinoälyn saralla kiistaa lienee vähän vähemmän, eli määritelmiä on vähemmän eikä niiden välillä ole niin suuresti kiistoja tai polemiikkia. Yksi määritelmistä lienee juuri Turingin testi ja sen variaatiot, eli silloin kun keinoäly toimii ja käyttäytyy kuin "aito äly" eli ihminen se on älykäs. Toisaalta enemmän määritelmällisiä ovat mm. juurikin mainitsemasi oppimisen ja luovan ongelmanratkaisun kyvyt. Eli älykkään systeemin pitää osata sopeutua ja soveltaa. Markkinointipuheissa taa älykkääksi korotetaan usein kaikenlainen varsin triviaalikin automatiikka, vaikka kyseessä olisi suurinpiirtein ajastimella varustettu valokatkaisin tai joku ylimääräinen rele jossakin. nämä eivät kutienkaan täytä oikeasti mitään älykkyyden kriteereitä. Sumeaa säätöä tai logiikkaa kutsutaan usein myös älykkääksi, vaikka siinäkin kyse on lähinnä perinteistä logiikkaa kehittyneemmästä päätöksenteosta tai säädöstä. Joskin, jos tällainen systeemi osaa säätää parametrejaan eli kykenee oppimaan, liikutaan jo älykkyyden määritelmän alarajoilla. Pelkkää suurta laskentatehoa tai muistia ei missään kutsuta älyksi. Älykkyys on enemmän laadullinen kuin määrällinen ominaisuus.

En tiedä, tarvitseeko älykkäältä tietokoneelta vaatia missään suhteessa ihmistä parempaa suorituskykyä. Se voi toki siihen joiltakin osin pystyä, mutat esimerkiksi välttämättä sen ei tarvitse osata maalata taulua ollakseen älykäs. Toisaalta se voi toki siihenkin pystyä. Yhtä kaikki, kyllähän vähemmän luovat ja kykenevät ihmisolennotkin luokitellaan yleisesti älykkäiksi, samoin kuin monet muutkin eläimet. Siis nyt kun tutkitaan nimenomaan älykkyyden olemassaoloa, eikä sen määrää esim. ÄO:n tai muun mittarin suhteen.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

En väittänytkään että olisi väitetty. Olin lukevinani tuon oletuksena rivin välistä, saatoin lukea väärinkin. Minusta vaikutti siltä että kloonattujen aivojen esittäminen tekoälyn edellytyksenä viittaisi siihen, että laitteen ajatellaan heräävään tiedostavaan olemassaoloon samalla tavalla kuin ihmisaivot heräävät.

Omasta mielestäni aika paljon ihmisen arkisesta toiminnasta on osoitus melkoisesta älykkyydestä. Kuitenkin tuntuisi hieman tarpeettomalta rakentaa tekoäly, joka osaa vaikkapa ajaa polkupyörällä ja käydä maitokaupassa, vaikka molemmista ominaisuuksista olisi hyötyä esimerkiksi kotitalousrobotissa, niin ihmiset suoriutuvat toistaiseksi kyseisistä tehtävistä itsekin varsin hyvin ja minusta olisi mielekkäämpää pyrkiä rakentamaan tekoäly, joka ylittäisi ihmisen älykkyyden, jotta sen avulla voitaisiin ratkoa ongelmia, joille ihmisäly ei löydä ratkaisua.

Älykkyyden määrittely on varmasti vaikeaa. Taiteen ja sen sellaisen otin mukaan vain siksi, että halusin hieman sekoittaa sitä mikä on älykästä toimintaa. Tokihan jokainen tekoälytutkimus on myös luonut oman määritelmänsä. Suurin osa tekoälytutkimuksesta on minulle kuitenkin tuntematonta. Esittämäni kommentit olivat lähinnä tuollaista pohdintaa, että millaisia asioita ottaisin huomioon, jos lähtisin itse rakentamaan tekoälyä täysin vailla perustietoja siitä miten se saattaisi olla mahdollista.

Vierailija

Ihmisellä on syntyessääm "älypotentiaali". vähän samaan tapaan kuin "potentiaalienergia". Ympäristötekijät tekevät älyn hyödylliseksi kasvamisen myötä. Mikä on perimän ja ympäristötekijöiden suhde älyn muotoutumisessa, on vielä osittain avoin kysymys. Kun verrataan normaalisti kasvaneita terveitä lapsia ns. susilapsiin, niin huomataan ympäristötekijöiden suuri vaikutus. Mutta autistin tapauksessa näkee, että toisinkinpäin on.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat