THADHDHINNIT, joita liikkuu ympärillänne

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kyseeessähän on tämän maan asukkaiden vanha nimitys. Heitähän nimellä suomlaiset liikkuu nykyäänkin täällä ympärillänne. Nimitys tarkoitti aikoinaan pohjoista, siis pohjolaisia. - Sana ' Pohja ' lie silloinkin tunnettu, mutta tarkoitti etelää. - ' Thadhdhinnit' on kirjoitusasu. Alun th-äänne on sama kuin nykyäänkin englannissa. Dh on sama soinnillisena, eli kuin v-äänne, mutta muodostetaan huulten sijasta kieltä käyttäen. Tämä äänne esiintyy vielä Agricolan aapisessa.

Tuosta sanasta on johdettu kansainvälinen nimittys finnit ja Finland, tai fennit ja fennia. Ajanlaskumme alun aikoina Rooman tieto tiesi fennien elävän kivikaudessa. Rannikolla asuvat 'siitoiset" - tai hiitoset olivat jo siirtyneet rautakauteen. Nimitys ulottuu tuona aikana lahden yli nykyiseen Pohjois-Viroon. Ja sitähän Viro eli reuna, vieri, suomessa oikeastaan tarkoittaa.

Vielä 3000 vuotta sitten meidän ja saamelaisten esi-sisien katsotaan olleen samaa kielijoukkoa eli kansallisuuttakin. Saamessa davvin tarkoittaa nykyäänkin pohjoista.

Thadhdhinnit, tai nykyisemmin taviset, tai myös tausta, tarkoitti esi-isiemme osalta varsinkin hämäläisiä. Tämän vastakohta lahden takana olivat eestit, siis. Tavastit liittyvät myös balttilaiseen ja kauempaankin sanastoon, tarkoittaen joukkoa, kuten Deutschen.

Pohja, pohjoinen, pohjalaiset saa keskiajan lopulla nykyisen merkityksensä suomessa. Hämettä katolisena aikan kutsuttiin myös Taivasten maaksi, asukkaat taivaisia. Hämeen keskiaikaisessa sinettivaakunassa olivat Taivaan merkit. Taivaan merkkien näyttämisestä oli sanonta myöhempäänkin.

Heikosti ovat proffat ja koulujen oppikirjojen kirjoittajat ottaneet selvää Suomen historiasta.

Sana Suomi tulee suomupanssarista, myös kalansuomuvaatteista.
Kun Suomen ja sen piispakunnan merkitys laajeni Varsinais-Suomesta koko tämän maan kattavaksi, myös finnit sai Suomen merkityksen.
Suomi-pohjainen nimitys tunnetaan suomen lisäksi vain saamessa,
virossa ja latviassa.

Norjassa finnit pitkään tarkoitti saamelaisia.

Venäjässä finnit tarkoitti 1700-luvulla vallatun osan asukkaita. Ruotsin puolen asukkaat olivat ruotseja. Kun koko Suomesta tuli 1809 osa Venäjän keisarikuntaa, täkäsläsiä kutienkin sanottiin usein edelelen ruotseiksi.

Kommentit (10)

Vierailija
ArKos itse
Sana Suomi tulee suomupanssarista, myös kalansuomuvaatteista.

Eikös Suomi tule sanasta joka tarkoittaa maata. Nykyään yksi sen muunnos edelleen venäjässä Zemlja.

Olis aika typerää jos joku kutsuis omaa maatansa kalansuomuksi. Tai suoksi. Sen mä ymmärrän että suomalaiset kutsuu ruotsalaisia soutajiksi (rods).

Vierailija
Heikki Lu
ArKos itse
Sana Suomi tulee suomupanssarista, myös kalansuomuvaatteista.

Eikös Suomi tule sanasta joka tarkoittaa maata. Nykyään yksi sen muunnos edelleen venäjässä Zemlja.

Olis aika typerää jos joku kutsuis omaa maatansa kalansuomuksi. Tai suoksi. Sen mä ymmärrän että suomalaiset kutsuu ruotsalaisia soutajiksi (rods).

Minusta nämä kaikki selitykset kuulostavat hyvin loogisilta. Käyttökelpoiset suomaat on aikoja sitten raivattu viljelysmaiksi. Olen kuullut sellaisenkin selityksen, että "Suomi" voisi juontua sanasta "suoni" (eli joet ja järvet), mutta liekö tuo sitten ollut Suomi-neitoa ihalleiden fennomaanien kansallisromantiikkaa?

Vierailija
memasa
Heikki Lu
ArKos itse
Sana Suomi tulee suomupanssarista, myös kalansuomuvaatteista.

Eikös Suomi tule sanasta joka tarkoittaa maata. Nykyään yksi sen muunnos edelleen venäjässä Zemlja.

Olis aika typerää jos joku kutsuis omaa maatansa kalansuomuksi. Tai suoksi. Sen mä ymmärrän että suomalaiset kutsuu ruotsalaisia soutajiksi (rods).




Minusta nämä kaikki selitykset kuulostavat hyvin loogisilta. Käyttökelpoiset suomaat on aikoja sitten raivattu viljelysmaiksi. Olen kuullut sellaisenkin selityksen, että "Suomi" voisi juontua sanasta "suoni" (eli joet ja järvet), mutta liekö tuo sitten ollut Suomi-neitoa ihalleiden fennomaanien kansallisromantiikkaa?

Eipäs kun "Suomi" tulee sanasta "soimata"(haukkua). Suomalaiset on katos olleet aina niin kovia haukkumaan toisia. Näin kertoi minulle eräs tutkija, mutta hän mainitsi myös että sana "Suomi" saattaa olla myös juonne sanasta soida. Suomalaiset kun ennen olivat kovia kantele pelimanneja. Tätä hän kuitenkin piti lähinnä kansallisromanttisena haihatteluna.

Vierailija
Armitage
Yksi ilmeisesti sitten väärä tulkinta on myös Suo-maa, Fenland, suo-maalaiset.

Tuo suotulkintahan on Ruotsinmaan suurten sotien ajalta 1600-luvulta.

Lohensuomuhaarniskatulkintani perustuu venäjän lohta tarkoittavaan sanaan, ynnäs siihen, että Suomen piispanvallan syntyaikoihin Varsinais-Suomella oli tärkeä asema Pohjan suurille lohiapajille koskevan vesireitin varrella. Ynnä Varsinais-Suomen vaakunassa nykyäänkin on haarniska, toki keskiajann lopun länsimaista mallia. Suomuhaarniskaa mm. käyttivät idässä kasaarit Venäjän vallan syntyaikoina. Sieltä idästä oli sukukielisten välittämänä tullut korkeakulttuurinen sepäntaito. Mm. virolaisten Kalevipoeg ostaa miekan Suomen sepältä, ja tämä on myös miekan käytön ensimmäinen uhri. Oikeastaan seppä on Kalevipoegin isä.

Isä kuitenkin oli häippässyt perheestä kolmen veljeksen ollessa vielä pieniä. Kuten isäni sotilaspassin merkinnän mukaan myös minun isäni isä.

Vierailija

Suomalaiset haukkumisen yhteyteen lähinnä näin. Venäläisten finskie sobaki suomalaiset koirat. Venäläiset kutienkin alkujana käyttivät finskien nimitystä oman valtaamansa alueen asukkaista Inkerissä ja Viipurin Karjalassa. Jopa vallankumoukseenkin saakka täkäläiset suomalaiset olivat "ruotseja".

Peipusjärvi Tshudskoje ozero, Suomenlahti Tshudskoje more. Ynnä muinaiset ts^uudit, suomeki ihmeväki ei ihmiset, savoksi immeiset.
Kuten edesmennyt Lennart Meri kertoi, käsitteellä lähinnä takoitettiin virolaisia, joita enemmän liikkui Venäjälle jo varhain. - Kuitenkin Zavolotshe ts^udi Vienanjoen suistosta, vrt. savolaiset. Tsuhna johdettiin
tarkoittamaan suomalaisia, koska nämä jotenkin puhuivat tsuudia oudosti.
Kuten meikäläisen korvaan tanskalainen puhuu ruotsia kuin peruna suussa. Vrt. myös Tallinnan nimi Rääveli, eli viittaa " räkäveljiin". Kaaunkihan oli pitkiä aikoja suomalaisten sotilaiden tukikohta.

Uusimmat

Suosituimmat