Rypsiöljy autossa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Löysin tällaisen mielenkiintoisen keskustelunpätkän. Voipi olla vanha juttu.

http://www.tekniikanmaailma.fi/keskuste ... c&tid=2670

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

tuossa loppukesästä alkoi v...tuttamaan toi dieselin hinta. Menin sitten lidliin, ja ostin 2 laatikollista rapsia. (30 litraa) ne tankkiin, ja menoks. Oli muistaakseni 20 centtiä halvempaa kuin diesel.

No brobleme. Pakokaasu haisee hieman grillille. Ja kylmäkäynnistyvyys hieman huonompi, kuin pelkällä diiselillä. Tankissa oli 1/3 dieseliä ja loput raakaa rapsia. Tehoissa en huomannut mitään eroa.

Kävin viel toisenkin kerran tankkaamassa lidlissä. Kilsoja rapsilla ajaen tuli ehket 600.

Laitontahan se on.

.... Mutta mikäs täällä ei olisi laitonta....

Ja Rudolf Diesel muuten suunitteli moottorinsa alunperin juuri tämän kaltaisille biopolttoaineille.

Netissä paljon asiasta tietoa, kun googlettaa.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Mää kerron teille salaisuuden.

Diesel koneet on tarkotettu alunperin toimimaan eläinrasvoilla ja kasviöljyillä.
Sitä varten dieselimoottori toimii erinomaisesti kasviöljyllä. Se ei ole mikää uusi juttu. 1800-luvun lopulla ja 1900 -luvun alussa diesel toimi ainoastaa kasvisöljyllä ja eläinrasvoilla.

Vierailija

Rypsi toimii tosiaan suoraan diesel-koneiden kanssa. Suomen lainsäädäntö vaan on tällä hetkellä niin hullu että saat maksaa monenkymmenkertaiset diesel-verot jos ryhdyt käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita. Tätä ollaan tosin muuttamassa, EU:n suosituksen mukaan kun muutaman vuoden sisällä pari prosenttia jäsenmaiden autokannoista tulisi käyttää näitä erinäisiä vaihtoehtopolttoaineita. Epäilen vahvasti että tämä tulee onnistumaan Suomessa, toisin kuin esim. Saksassa joka on erittäin hyvässä asemassa tässä asiassa. Siellä on osattu katsoa kauas eteenpäin ja bio-polttoaineiden käytölle on olemassa hyvä pohja.

Vierailija

Epäilemättä kasviöljyt toki toimivat, ja sitäkin varmemmin ne toimivat vanhoissa koneissa... MUTTA päästöjen vähentämiseksi on polttoaineen ruiskutusta kehitetty valtavasti. Siinä missä 50-luvulla saattoi tulla vastaan jopa kaksipiste ruiskuja (suuttimessa on kaksi reikää), niin nykyään voi niitä pisteitä olla jopa kymmeniä. Samalla ruiskutuspaine on moninkertaistunut moneen kertaan. Ymmärtääkseni tästä on se hyöty, että pisarakoko pienentyy, ja sitä kautta palaminen on puhtaampaa...

Paineen nostot, yms. taas asettavat omat vaatimuksena ruiskutuslaitteistoille, etenkin korkeampi paine vaikuttaa siihen, että voitelukalvoilta vaaditaan entistä kovempaa paineenkestoa.

Öljyvoidelluilla ruiskutuspumpuilla tämä ei välttämättä ole niin kriittinen tekijä, mutta useimmat pumput ovat polttoainevoideltuja. Mikä taas asettaa omat vaatimuksensa polttoaineen voitelevuudelle, mikä onkin yksi syy siihen että polttoöljyä tehdään nykyään erikseen lämmitykseen ja moottorikäyttöön. Autoissahan polttoöljyä ei saa käyttää, mutta työkoneissa sen käyttö on täysin laillista, ja siksi erillisen laadun kehittäminen oli välttämätöntä... Ja jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin periaatteessa kyse ei ole ihan omasta laadustaan, vaan merkkiaineilla varustetusta rikittömästä dieselistä.

Ruiskutuspumppu onkin sitten sen verran kallis aparaatti, ettei sillä oikein viitsisi pelata uhkapeliä. Biopolttoaineita toki voi käyttää huoletta, kunhan ne vain täyttävät kaikki moottorin valmistajan edellyttämät normit. Tosin mainittakoot, että jotkut moottorin valmistajat ovat antaneet joitain erityisiä ohjeita biopolttoaineita käyttäville, kuten mm. Sisudiesel suosittelee suuttimien vaihtovälin lyhentämistä.

Vierailija
Oltzi
Rypsi toimii tosiaan suoraan diesel-koneiden kanssa. Suomen lainsäädäntö vaan on tällä hetkellä niin hullu että saat maksaa monenkymmenkertaiset diesel-verot jos ryhdyt käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita. Tätä ollaan tosin muuttamassa, EU:n suosituksen mukaan kun muutaman vuoden sisällä pari prosenttia jäsenmaiden autokannoista tulisi käyttää näitä erinäisiä vaihtoehtopolttoaineita. Epäilen vahvasti että tämä tulee onnistumaan Suomessa, toisin kuin esim. Saksassa joka on erittäin hyvässä asemassa tässä asiassa. Siellä on osattu katsoa kauas eteenpäin ja bio-polttoaineiden käytölle on olemassa hyvä pohja.

Tilanne on toki noin, mutta vain mikäli tarkastellaan asiaa kapeakatseisesti vain liikennepolttoaineiden osalta... Suomessa on katsottu helpommaksi edistää mm. puupohjaisten polttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa, joten Suomen bioenergian tuotanto lienee jotakuinkin ihan kelvollista eurooppalaista tasoa... MUTTA, ymmärtääkseni esim. Ruotsissa on pärjätty tälläkin alalla Suomea paremmin. Eikä ongelma ole ainakaan polttoaineiden tuotannosta kiinni, sillä Suomesta viedään melkoiset määrät biopolttoaineita ulkomaille.

Biopolttoaineiden käyttö on yleistynyt, mutta pikemminkin valtion toimista huolimatta kuin sen ansiosta. Ja biopolttoaineiden käyttö on auttamatta jäämässä jälkeen, ellei asioiden eteen aleta tekemään jotain.

Ja tässä asiassa ei nk. "luonnon ystävistä" ole ollut juurikaan apua. Päinvastoin, uusiutuvien energianlähteiden käyttöä edistäviä projekteja on torpedoitu ihan liukuhihnalta.

Vierailija

Muistakaa toki joidenkin nykyisten työkoneiden vaatima moottoripolttoöljy. Verotonta, muutaman sentin/litra löpöä kalliimpaa, mutta laadultaan parempaa. Joissain vehkeissä takuun säilyminen edellyttää juurikin mopö:n käyttöä. Syynä juurikin mainitut ruiskutuspaineiden kasvattamiset ja siitä johtuen pienivälyksisten ruiskupumppujen voitelun takaamiset.

mskomu
Seuraa 
Viestejä672
Liittynyt10.10.2005

Eikös diesel-polttoaine voitele samalla moottoria aika hyvin. Paljon paremmin kuin rypsiöljy tai vastaava. Näin muistaisin joskus kuulleeni.

Vierailija
Hege
Muistakaa toki joidenkin nykyisten työkoneiden vaatima moottoripolttoöljy. Verotonta, muutaman sentin/litra löpöä kalliimpaa, mutta laadultaan parempaa. Joissain vehkeissä takuun säilyminen edellyttää juurikin mopö:n käyttöä. Syynä juurikin mainitut ruiskutuspaineiden kasvattamiset ja siitä johtuen pienivälyksisten ruiskupumppujen voitelun takaamiset.

Niin ja tässä on syytä muistaa, ettei mene samaan ansaan kuin moni maajussi ja konemies... Eli kun on puhuttu ruiskutuspaineiden nostoista yms, niin moni on käsittänyt asian väärin, ja luullut että vanha polttoöljy pysyy polttoöljynä, mutta näinhän ei asia suinkaan ole, vaan koska lämmityspolttoöljyä ei enää tarvita moottorikäyttöön, niin jalostajat ovat vaihtaneet tuotekehittelyn painopisteita melko radikaalisti.

Uusi moottoripolttoöljy on käytännössä samaa kuin dieselikin, mutta siinä on vaihdettu vero merkkiaineeseen.

Lämmityspolttoöljy on taas ihan uudenlaista tavaraa, sen voitelevia ominaisuuksia ei taata, kuten ei setaanilukuakaan. Lämmityspolttoöljy on tarkoitettu vain öljypolttimiin, ja lämmityspolttoöljyn käyttö moottorissa aiheuttaa useimmiten takuun raukeamisen, ja nostaa konerikon riskiä.

Vierailija
mskomu
Eikös diesel-polttoaine voitele samalla moottoria aika hyvin. Paljon paremmin kuin rypsiöljy tai vastaava. Näin muistaisin joskus kuulleeni.

Niin, siis kyse on voitelukalvon paineenkestävyydestä. Mikäli polttoaineen muodostama voitelukalvo ei kestä ruiskutuspumpussa esiintyviä pintapaineita, niin ruiskutuspumpun eri osat pääsevät koskettamaan toisiaan, mikä nopeuttaa kulumista huomattavasti, ja saattaa johtaa ruiskutuspumpun rikkoitumiseen.

Rypsiöljykin saattaa ehkä käydä polttoaineeksi, mutta ellei sen ominaisuuksia ole tarkistettu mitenkään, ei sen soveltuvuutta polttoaineeksi voi mitenkään taata. Eli suomeksi sanottuna, polttoaineen valmistus pitäisi jättää niille jotka homman osaavat. Maallikon sotkeutuminen siihen hommaan on parhaimmillaankin uhkapeliä, jossa panoksena on ruiskutuspumppu, mikä ei ole ollenkaan halpa laitos.

Vierailija

2-t öljy lisäaineena polttoaineen seassa voitelee kyllä ruiskupumpun. ( 1% pitäis riittää)

Tuttu tyyppi on ajellut kesät vanhalla mesellä käytetyllä ruokaöljyllä. Siivilöi vaan makkaranpalat, jne jäännökset pois. Ja se on aivan ilmaista.
Hakee sitä grilliltä.

Todella toimivaa siitä tulisi, jos erottaisi parafiinin pois. Elikkä esteröisi kasvisöljyn. Keuruun ekokylässä on ollut viikonlopun kursseja, jossa on valmistettu esteröintilaitteita ihan himakäyttöön. Näin käytetystä grillirasvasta saa moitteetonta biodieseliä.

Vierailija
hangover
2-t öljy lisäaineena polttoaineen seassa voitelee kyllä ruiskupumpun. ( 1% pitäis riittää)

2t-öljy saattaa voidella pumpun koneiston... Mutta kestääkö se tarpeeksi pintapaineita? Saanen huomauttaa, että polttoaineen täytyy kyetä voitelemaan myös ruiskutusjärjestelmän paineenalaisia osia.

Esim. majurin* suuttimet eivät edes avaudu ennenkuin painetta on vähintään 2720 PSI, mikä on näin äkkiseltään laskettuna n. 190 kg/cm², ja tuo on alin mitä niille suuttimille sallitaan, yläraja on siinä vähän vajaa 2800 PSI.

(* Fordson Diesel/Power/Super Major 1952-1964)

Jos ottaa huomioon, että "majureita" tehtiin viimeksi 60-luvun alkupuolella, niin minun ei tarvinne edes mainita että nykykoneissa vastaavat paineet ovat huomattavasti suuremmat.

Siinä on voitelukalvot kovilla kun painetta on satoja kiloja neliösentillä.

2t öljy on tarkoitettu voitelemaan lähinnä mopojen kampiakseleita, ja minä rehellisesti sanoen epäilen, että mahtaakohan sellainen öljy kestää.

Tokihan sinä saat pelata riskillä, mutta tuskin kannattaa kovin itsevarmana jaella neuvoja.

Ja muille sanon, että tälläisia neuvoja on netti pullollaan, jokainen tekee mitä tahtoo, mutta omalla vastuullaan.

Vierailija

Niinpä. Kunhan kirjoittelin kokemuksiani.

Ajakoon kukin millä haluaa. Ja jos motti sanoo poks, Auto talliin, mosa veks, korjataan ja mälllätään takaisin paikalleen. Ja meno jatkuu.

Missä kohtaa ruiskupumppua muuten ajattelit voitelun pettävän? Äkistään ajatellen en löytänyt kohtaa, jossa jonkin metallin pintapaine nousisi yli 200 kg/cm2 polttoainepuolella.

Oletkos yleensäkään purkanut moista kapinetta?

Vierailija
hangover
Missä kohtaa ruiskupumppua muuten ajattelit voitelun pettävän? Äkistään ajatellen en löytänyt kohtaa, jossa jonkin metallin pintapaine nousisi yli 200 kg/cm2 polttoainepuolella.

Kyllä varmaan jokin komponentti siinä pumpussa joutuu sen ruiskutuspaineen tuottamaankin? Eikö vain?

Tähän paineen tuottavaan komponenttiin, ja sen tiivisteisiin kohdistuu polttoaineen paine täydellä voimallaan, kommentoimista helpottaisi se, jos tietäisi tarkalleen minkälaisesta komponentista puhutaan, mutta eihän periaatteessa pumppuja niin montaa lajia ole, ja aika harva kykenee tuottamaan tuollaisia paineita, joten epäilisin, että pumpussa on jonkinlaisia mäntiä, mäntäkoneistoilla ainakin voidaan tuottaa melko korkeita paineita, ja ne ovat tehokkaimmillaan pienillä virtaamilla, ja epäilemättä ruiskutuspumpun virtaamat ovat melko pieniä.

Jos kyseessä on jonkinlainen mäntä, niin sitä liikuttava koneisto joutuu sietämään koko mäntään kohdistuvaa voimaa, jos tässä liikuttavassa koneistossa osat eivät ole oleellisesti suurempia, niin siihenkin kohdistuu ihan vastaavan suuruisia paineita, ja vaikka olisivatkin pinta-alaltaan suurempia, niin paineet olisivat siitäkin huolimatta korkeita, sillä vaikka mäntää liikuttava voima siirrettäisiin mäntään tuplasti suuremmalla pinta-alalla kuin mitä varsinaisen männän poikkipinta on, niin paine olisi edelleen puolet ruiskutuspaineesta... Ja vaikka puolet on toki vähemmän, niin täytyy ottaa huomioon, että jopa 50-luvun dieselissä suuttimien avautumispaineet ovat yli 2700 PSI, puolet siitä olisi noin 1350 PSI, tai puolet 200 kilosta 100 kiloa (neliösenttiä kohden). Ja edelleen huomionarvoista on se, että nyt puhutaan 50-luvun koneesta, nykykoneessa vastaavat paineet ovat huomattavasti korkeampia, en olisi varsinaisesti yllättynyt, jos kuulisin ruiskutuspaineiden vaikka kaksinkertaistuneen sitten 50-luvun. Vaikka toisaalta, olihan majuri aikaansa nähden melko moderni, oikein suoraruiskutuskone, mikä oli aika harvinaista 50-luvulla, tai no, harvinaisuus on liukuva käsite, Fordson itsessäänhän ei ole ollenkaan harvinainen, päinvastoin.

Mainittakoot myös, että useampaankin kertaan olen törmännyt netissä, ja muuallakin, keskusteluihin, joiden aiheena on ollut "väärinpäin käyminen", vanhat dieselithän käyvät melkein yhtä hyvin niin etu- kuin takaperinkin... Oleellista tässä on se, että kuulemani mukaan uusissa tämä on estetty muotoilemalla ruiskutuspumpun "nokka-akselia" siten, että ruisku täyttyy vain hetkeä ennen ruiskutusta, kun vanhoissa ruiskut täyttyvät heti ruiskutuksen jälkeen. Tämä viittaisi siis vahvasti jonkinlaiseen mäntäpumppuun, jossa on "kampiakselina" eräänlainen "nokka-akseli".

Männän ja nokka-akselin kosketuskohtaan vaikuttaa se sama voima kuin mäntäänkin, joten kaiken järjen mukaan pinta-alojen suhde ratkaisee tähän kohtaan vaikuttavan paineen. Kuten todettu, vaikka "nokka-akselin" ja männän kosketuskohdan pinta-ala olisi kaksinkertainen mäntään verrattuna, niin painetta olisi edelleen helposti yli 100 kg/cm², jos pinta-ala olisi 1000% männän pinta-alasta, niin se olisi edelleen 20 kg/cm², mikä ei sekään ole vähän, ja jos mäntää liikuttava koneisto on todellakin kampiakseli, niin sitten kosketuskohta on parhaassakin tapauksessa viivamainen, ja siinä tapauksessa kosketuskohdan pinta-ala määräytyisi etupäässä sen leveyden mukaan, ja kovin leveä se kosketuskohta ei voi olla, sillä ruiskutuspumpun elementit ovat ihan kiinni toisissaan, tietystihän itse mäntä voisi olla "todella kapea", mutta täytyy senkin kuitenkin olla jonkin kokoinen, että sillä voi ylipäätään pumpata jotain.

Ja sitten on vielä huomattava, että jos koneistossa on tosiaankin nokka-akseli, niin kosketuspinta on vinossa männän liikkeeseen ja vastapaineen voima-vektoriin nähden, eli tosiasiassa kosketuskohdan pinta-paine voi olla suurempikin, kuin mitä voisi olettaa pelkästään polttoaineen paineesta ja pinta-alojen suhteesta voisi päätellä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat