Mikä on autismin ja skitsofrenian ero?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Autismi ja asperger saatetaan diagnosoida lapsuusiän skitsofreniaksi. Mikä on erotusdiagnoosi?

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Aiemmin autismia nimitettiin lapsuusiän skitsofreniaksi, silloin a:n selitys oli psykologinen eli tunnekylmä äiti.

Raaimpia psykiatrian rikoksista oli se.

Nykyisin tiedetään autistisen kirjon olevan synnynnäisiä aivojen toiminnan ja ilmeisesti myös rakenteen poikkeavuuksia. Pari numeroa sitten oli Tiede-lehdessä mielenkiintoinen artikkeli peilisoluista, joiden toiminnalla tai pikemminkin toimintahäiriöillä on yhteys autismiin.

Autismi on elin-ikäinen ominaisuus, kuntoutuksella voidaan suurestikin auttaa heitä selviämään itsensä ja ympäristön kanssa.

Lähipiiriini kuuluu kymmenvuotias autistinen päivänsäde.

Vasta pari vuotta sitten huomattiin, että hän ymmärtää sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Vaikkei hän pysty puhumaan eikä kynällä kirjoittamaan, niin tietsikalla kirjoittaa kaunista ja rikasta kieltä.

Mummon rakas Sademies <3 kirjoitti joulukorttiin: Toivotan iloisia ajatuksia, hohtavia hankia ja pitkää ikää.

Rakas, rakas

Vierailija

Tässä ICD-10 diagnostista erottelua jonkinverran;¨
F84.0 Lapsuusiän autismi

Lyh: Lapsuusiän autismi
R: Autism i barndomen
E: Childhood autism
L: Autismus infantilis
ICD9: 2999
(20.06.1995)

Note_S: Lapsuusiän autismi on laaja-alaisen kehityshäiriön muoto, jolle on ominaista ennen kolmen vuoden ikää ilmenevä poikkeava kehitys. Tavallisesti ei ole edeltävää täysin normaalia kehitysjaksoa. Häiriölle luonteenomainen poikkeava toiminta ilmenee 1) molemminpuolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöinä, 2) viestinnän häiriöinä ja 3) kapea-alaisena, kertautuvana käyttäytymisenä. Näiden diagnostisten erityispiirteiden lisäksi esiintyy joukko yleisiä oireita, kuten pelkoja, uni- ja syömishäiriötä, raivokohtauksia ja aggressiivisuutta. Itsensä vahingoittaminen (esim. ranteen pureminen) on erityisen yleistä, jos häiriöön liittyy vaikea-asteinen älyllinen kehitysvammaisuus. Häiriö on pojilla kolmesta neljään kertaa yleisempi kuin tytöillä.

Erityisesti pieni autistinen lapsi voi olla kovin kiintynyt johonkin epätavalliseen, tyypillisesti kovaan esineeseen. Lapsella voi ilmetä suurta vastustusta esim. kodin koriste-esineiden tai huonekalujen paikan vaihdoksille. Myöhemmin kaavamaisina kiinnostuksen kohteina voivat olla esim. päivämäärät, reitit tai aikataulut. Autismin luonteenomaisten puutteiden ilmiasu muuttuu lasten kasvaessa, mutta puutteet säilyvät läpi aikuisiän sisältäen häiriöitä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa ja kiinnostusmalleissa. Useimmilta autistisilta henkilöiltä puuttuu spontaanius, aloitekyky ja luovuus vapaa-ajan suunnittelussa ja heillä on vaikeuksia ideointia, soveltamista ja päätöksentekoa vaativissa töissä, vaikka tehtävät vastaavat heidän kapasiteettiaan. Diagnoosin voi asettaa kaikissa ikärymissä edellyttäen, että kehityspoikkeavuudet ovat olleet olemassa jo ennen kolmen vuoden ikää. Kaikkia älykkyysosamäärä-tasoja esiintyy yhdessä autismin kanssa, mutta n.3/4:lla autistisista lapsista on merkittävä älyllinen kehitysvammaisuus.

&Diagnostiset kriteerit:A. Poikkeava tai viivästynyt kehitys ennen kolmen vuoden ikää vähintään yhdellä seuraavista alueista:
(1) puheen ymmärtäminen tai tuottaminen sosiaalisessa viestinnässä
(2) valikoivien sosiaalisten kiintymyssuhteiden ja molemminpuolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittyminen
(3) toiminnallinen tai vertauskuvallinen leikki

B. Vähintään kuusi oiretta ryhmistä (1), (2) ja (3) siten, että vähintään kaksi oiretta ryhmästä (1) ja vähintään yksi oire kummastakin ryhmästä (2) ja (3):
(1) Laadullisia poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vähintään kahdella seuraavista alueista:
(a) ei pysty tarkoituksenmukaisesti käyttämään katsekontaktia, kasvojen ilmeitä, vartalon asentoa ja liikettä säädelläkseen sosiaalista vuorovaikutusta
(b) ei pysty luomaan samanikäisiin kehitystasoaan vastaavia kaveruussuhteita, joissa molemminpuolista harrastusten, toimintojen ja tunteiden jakamista (huolimatta mahdollisuuksista)
(c) sosioemotionaalisen vastavuoroisuuden puute näkyen heikentyneenä tai poikkeavana reaktiona toisten tunteille, tai puute käytöksen soveltamisessa sosiaalisen ympäristön mukaan, tai heikko sosiaalisen, emotionaalisen ja kommunikatiivisen käyttäytymisen integraatio
(d) ei spontaanisti etsi mahdollisuuksia jakaa iloa, harrastuksia tai saavutuksia toisten kanssa (omien kiinnostusten kohteiden esittely toisille puuttuu)

(2) Laadullisia poikkeavuuksia kommunikaatiossa vähintään yhdellä seuraavista alueista:
(a) puhutun kielen kehityksen viivästymä tai puheen täydellinen puuttuminen ilman yritystä korvata puute vaihtoehtoisilla viestintätavoilla kuten eleillä tai matkimisella (usein edeltävästi puuttunut kommunikatiivinen jokeltelu)
(b) merkittävä heikkeneminen kyvyssä aloittaa tai ylläpitää vastavuoroista keskustelua toisten kanssa (kielelliset taidot voivat olla riittävät)
(c) kaavamainen ja toistava kielenkäyttö tai omintakeinen sanojen ja sanamuotojen käyttö
(d) kehitystasoon nähden sopivien spontaanien kuvitteluleikkien ja sosiaalisten jäljittelyleikkien puuttuminen

(3) Rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käytöstavat, kiinnostuksen kohteet ja toiminnat vähintään yhdellä seuraavista alueista
(a) kaiken kattava syventyminen yhteen tai useampaan sisällöltään poikkeavaan kaavamaiseen ja rajoittuneiseen mielenkiinnon kohteeseen tai yhteen tai usempaan sisällöltään tavalliseen, mutta voimakkuudeltaan ja seikkaperäiseltä luonteeltaan poikkeavaan mielenkiinnon kohteeseen
(b) pakonomainen tarve noudattaa erityisiä ei-tarkoituksenmukaisia päivittäisiä tottumuksia ja rituaaleja
(c) kaavamaisia ja toistavia motorisia maneereja, esim. käden tai sormen heiluttamista tai vääntelyä tai koko vartalon monimutkaisia liikkeitä;
(d) alituinen syventyminen lelujen osatekijöihin jättäen huomiotta lelun käyttötarkoituksen kokonaisuutena (kuten lelujen tuoksuun, pintamateriaaliin, ääneen tai värinään)

C. Ei diagnosoitavissa seuraavia sairauksia:
Skitsofrenia, jossa epätavallisen alhainen alkamisikä (F20)
Älyllinen kehitysvammaisuuus, johon liittyy tunne-tai käytöshäiriö (F70-F72)
Puheen ymmärtämisen häiriö, johon liittyy sosioemotionaalisia häiriöitä (F80.2)
Rettin oireyhtymä (F84.2).
Lapsuusiän reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö (F94.1)
Lapsuusiän estoton kiintymyssuhdehäiriö (F94.2)

Excl_S:

Incl_S:

Note_R: En genomgripande utvecklingsstörning som manifesterar sig före tre års ålder och karakteriseras av försämrad utveckling av socialt samspel, kommunikationsförmåga och av ett begränsat, stereotypt och repetitivt beteende. Härtill kommer en rad mindre specifika fenomen som fobier, sömn- och ätstörningar, raserianfall och självdestruktivt beteende.

Excl_R:

Autistinen häiriö
Perturbatio autistica
Infantiili autismi
Autismus infantilis

Infantiili psykoosi
Psychosis infantilis
Kannerin oireyhtymä
Syndroma Kanner
Lapsuuden autismi


F84.5 Aspergerin oireyhtymä

Lyh: Aspergerin oireyhtymä
R: Aspergers syndrom
E: Asperger's syndrome
L: Syndroma Asperger
ICD9: 2999
(20.06.1995)

Note_S: Aspergerin oireyhtymän asema diagnostiikassa ei ole vakiintunut. Aspergerin oireyhtymässä on samanlaisia laadullisia sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuuksia kuin autismissa sekä mielenkiinnon kohteiden ja toimintojen rajoittuneisuutta ja kaavamaista toistuvuutta. Poikkeavuuksilla on suuri taipumus säilyä nuoruus- ja aikuisikään asti ja vaikuttaa siltä, että ne ovat yksilöllisiä ominaisuuksia, joihin ympäristötekijöillä ei ole suurta vaikutusta. Varhaisessa aikuisuudessa esiintyy satunnaisesti psykoottisia jaksoja. Autismista tämä häiriö eroaa ensijaisesti siten, ettei yleistä kielen kehityksen viivästymää eikä kognitiivisen kehityksen viivästymää esiinny. Näillä lapsilla on siis useimmiten normaali yleinen älykkyystaso, mutta huomattavaa kömpelyyttä. Häiriötä esiintyy pääasiassa pojilla (n. 8:1). On erittäin todennäköistä, että vähintään osa häiriöistä on autismin lieviä muotoja, mutta tästä ei ole täyttä varmuutta.

&Diagnostiset kriteerit:A. Ei todeta kliinisesti merkittävää yleistä viivästymää puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä tai kognitiivisessa kehityksessä. Lapsi puhuu yksittäisiä sanoja kahteen ikävuoteen mennessä ja käyttää lyhyitä lauseita kolmeen ikävuoteen mennessä. Omatoimisuus, sopeutumiskäyttäytyminen ja uteliaisuus ympäristöön ensimmäisen kolmen vuoden aikana ovat normaalia älykkyyskehitystä vastaavia. Motoristen virstanpylväiden saavuttaminen voi olla hieman jäljessä ja motorinen kömpelyys on tavallista (vaikkakaan ei välttämätön edellytys diagnoosille). Yksittäiset erityistaidot, usein yhdessä poikkeavan ajatusten keskittämisen kanssa ovat yleisiä, mutta eivät välttämättömiä diagnostisia piirteitä.

B. Laadullisia poikkeavuuksia iolemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (kriteerit kuten autismissa).

C. Epätavallisen intensiivisiä, seikkaperäisiä harrastuksia tai rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käytösmalleja, mielenkiinnon kohteita tai toimintoja (kriteerit kuten autismissa; mutta harvemmin esiintyy motorisia maneereja tai alituista syventymistä lelujen osatekijöihin kokonaisuuden jäädessä huomiotta).

D. Seuraavia sairauksia ei voida diagnosoida:
Skitsofrenia simplex (F20.6)
Skitsotypaalinen häiriö (F21)
Obsessiivis-kompulsiivinen häiriö (F42)
Anankastinen persoonallisuushäiriö (F60.5)
Muu laaja-alainen kehityshäiriö (F84.0-F84.4)
Lapsuusiän reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö (F94.1)
Lapsuusiän estoton kiintymyssuhdehäiriö (F94.2)

Excl_S:

Incl_S:

Note_R: En störning med osäker nosologisk validitet. Karakteriseras av samma typ kvalitativ förändringar och reciprocal sosial interaktion som autism samt av begränsade stereotypiska itererande intresser och aktivitäter. Det finns dock ingen generel retarderad språkutväckling som i autismen. Patienten har ofta en utpräglad klumpighet. Problemen prukar fortsätta till adolescens och vuxenhet. Psykotiska episoder kan förekomma tidigt hos vuxna patienter.

Excl_R:

Autistinen psykopatia
Psychopathia autistica
Lapsuusiän skitsoidinen häiriö
Perturbatio schizoides infantum
Lapsuuden skitsoidinen häiriö

F20-F29 Skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt

Lyh: Skitsofreniat
R: Schizofreni, schizotypa störningar och vanföreställningssyndrom
E: Schizophrenia, schizotypal and delusional disorders
L: Schizophrenia, perturbationes schizotypicae et perturbationes delusionales
(20.06.1995)

Note_S: Skitsofrenia on yleisin ja tärkein tämän ryhmän häiriö.

Skitsotyyppisessä häiriössä ilmenee monia skitsofreniahäiriöiden piirteitä, mutta ei aistiharhoja, harhaluuloja ja voimakkaita käyttäytymisen häiriöitä. Sen on ajateltu geneettisesti kuuluvan skitsofreenisten häiriöiden ryhmään. Lievempien oireidensa vuoksi se saattaa myös jäädä havaitsematta.

Harhaluuloisuushäiriöitä voi erityisesti alkuvaiheissaan olla vaikeaa erottaa skitsofreniasta, johon niillä ei kuitenkaan mahdollisesti ole yhteyttä. Harhaluuloisuushäiriöt muodostavat monimuotoisen ja huonosti ymmärretyn ryhmän. Harhaluuloisuushäiriöiden ryhmä voidaan jakaa keston perusteella pitkäaikaisiin ja äkillisiin, jotka ovat ohimeneviin. Jaottelua pidetään alustavana. Jälkimmäinen suurempi ryhmä näyttää olevan erityisen yleinen kehitysmaissa. Skitsoaffektiivisten häiriöiden ristiriitaisesta luonteesta huolimatta ne on säilytetty skitsofreenisten häiriöiden kanssa samassa ryhmässä.

&Skitsofrenia ja kehitysvammaisuus
Skitsofrenian tai sen sukuisen tilan diagnoosia on vaikea asettaa, mikäli potilas ei kykene muotoileman ajatuksiaan tai kommunikoimaan ympäristönsä kanssa. Diagnostiikassa on pakko tyytyä epäspesifisiin ja epämääräisiin ryhmiin. Tilannetta arvioitaessa on otettava huomioon muutokset potilaan tilassa pitemmän ajan kuluessa. Varhaisimpia oireita saattaa olla toimintakyvyn huononeminen ja epätavallisten ja järjettömän tuntuisten tilannetta huonontavien käyttäytymismuotojen ilmaantuminen. Erityisen tavallisia kehitysvammaisten skitsofrenian oireita ovat ääniharhat. Harhojen sisällön tai luonteen selvittäminen voi olla vaikeaa. Mikäli potilaan kummallinen käytös jatkuu ympäristön muutoksista huolimatta, on syytä epäillä, että potilaalla saattaa olla harhoja tai harhaluuloja. Ennen diagnoosin asettamista on syytä varmistaa, etteivät oireet aiheudu jostain muusta syystä. Erityisesti tulee välttää autismin sukuisten tilojen sekoittamista varhain alkavaan skitsofreniaan.

Note_R: I detta avsnitt sammanförs gruppens viktigaste diagnos, schizofreni, med schizotyp störning, bestående vanföreställningssyndrom och en större grupp av akuta och övergående psykotiska tillstånd. Även schizoaffektiva psykoser har placerats här, trots deras kontroversiella natur.

F20 Skitsofrenia
Jakomielisyys
Jakomielitauti
F21 Skitsotyyppinen häiriö (psykoosipiirteinen persoonallisuus)
Piilevä skitsofreeninen reaktio

Reactio schizophrenica latens
Piilevä skitsofrenia
Schizophrenia latens
Prepsykoottinen skitsofrenia
Schizophrenia praepsychotica
Ennakkovaiheinen skitsofrenia
Schizophrenia prodromalis
Pseudoneuroottinen skitsofrenia
Schizophrenia pseudoneurotica
Skitsotyyppinen persoonallisuushäiriö
Personalitas schizotypica
Rajatilaskitsofrenia
F22 Pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt
F23 Akuutit ja ohimenevät psykoottiset häiriöt

F24 Indusoitunut harhaluuloisuus (jaettu harhaluuloisuus)
Indusoitunut paranoidinen häiriö
Perturbatio paranoides inducta
Indusoitunut psykoottinen häiriö
Perturbatio psychotica inducta
F25 Skitsoaffektiiviset häiriöt
F28 Muu ei-elimellinen psykoottinen häiriö
Pitkäaikainen aistiharhainen psykoosi
Psychosis hallucinatoria chronica
F29 Määrittämätön ei-elimellinen psykoottinen häiriö
Tarkemmin määrittämätön [ei-elimellinen] psykoosi

Psychosis [non organica] non specificata
Ei -elimellinen psykoosi, tarkemmin määrittämätön

Vierailija

Siisa autismin diagnosoinnissa on tärkeää että suljetaan pois kaikki psykoottistasoiset sekä skitsofreniatyyppiset sairaudet, jotta diagnoosi on oikea. Ymmärtääkseni jotta että Pt:lle kyetään antamaan autismin diagnoosi, on pt:tä tutkittu pitkää ja hartaasti, usein useiden vuosien ajan.

Toisaalta nykyään lääketieteen kehittyessa ja kuntoutuksen uusien tuulien myötä, pystytään diagnoosit tekemään "varmemmin" jolloin Pt ohjautuu hoitoon/kuntoutukseen jolla hänen toimintakykynsä saadaan hänelle parhaalle mahdolliselle tasolle. Aikaisemmin lääkärit jakelivat mbd diagnooseja kovinkin herkästi, sen tarkemmin kartoittamatta että mille toimintakyvyn osa-alueelle (vaiko kaikille) oireisto keskittyy.

Tämän vuoksi onkin noussut käsite "autismin kirjo", josta Mummo voi kertoa enemmän. Itse olen rehellisesti aikalailla pihalla noiden aspergereiden, adhd, add ja autismijuttujen kanssa. Ne kun eivät omaa alaani ole.

(EDIT: Tässä hieman perussettiä autismi-ja aspergerliiton sivuilta:
AUTISMIN KIRJO

Autismin kirjon oireyhtymät ovat keskushermoston kehityshäiriöitä.

Autismin kirjoon kuuluvat

* autistinen oireyhtymä
* Aspergerin oireyhtymä
* Rettin oireyhtymä
* disintegratiivinen kehityshäiriö
* laaja-alainen kehityshäiriö.

Autismin kirjoon kuuluvia on Suomessa noin 50 000, joista autistisia henkilöitä on noin 10 000.

Autismin kirjoon sisältyy monenlaisia yksilöllisiä oireita – ja uusimman tutkimuksen valossa myös vahvuuksia.)

Mutta estradi Mummolle, olkaatte hyvä!

Vierailija

Mikä on diagnoosinne:

Lasten psykiatrian osastolla sanotaan, että 9-vuotiaan lapsen maailma on pelkoja ja harhoja täynnä. Tämä aiheuttaa kummastusta vanhemmissa, kun kotona ei harhoista ja peloista ole tietoakaan. Lapsen aistiherkkyys on tulkittu harhaluuloiksi ja peloiksi. Kun lapsi sulkee illalla kaihtimet estääkseen katuvalon paistamasta sänkyynsä tulkitaan tämä lapsen harhana ja pelkona.

Äänille herkän lapsen peittäessä korvansa vessan ääniltä, tulkitaan se putkistosta tulevina harhoina ja pelkoina. Kun lapsi kouristaa raajojaan, tämä tulkitaan, että lapsi haluaa piilotella jotain. Ihmetellään, miksi lapsi ei kerro mitä ajattelee, kun kouristaa jäseniään. Kun lapsi ei katso silmiin, häntä epäillään valehtelijaksi. Monia väärinkäsityksiä on lapsen osastopäivä täynnä. Lapsen pelkoa osastohoitoon osoittanee jo se, että joululomalta palattuaan lapsi pissasi alleen.

Kun vanhemmat esittivät lääkärille aspergerin mahdollisuutta, vastaus oli: "Ajatus on mahdoton. Sitäpaitsi asperger on kiistelty syndrooma". Kun vanhemmat pyysivät rinnakkaisdiagnoosia vastaus oli: "Lapsen diagnoosi ja asperger kuuluvat laaja-alaisten kehityshäiriöiden ryhmään, joten hoito on aivan sama. Diagnoosista ei ole hyötyä".

Kun vanhemmat edelleen vaativat lapselle uutta tutkimusta vastaus oli:"Miksi haluatte lapsellenne pysyvää diagnoosia; Asperger on elinikäinen". Kun vanhemmat vastasivat, että tärkeämpää on saada oikea tieto asiasta, vastattiin: "Epäilen, että teillä on kätkettyjä motiiveja. Aspergerilla haluatte peitellä lapsen ongelmien todellisen syyn. Epäilen, että kyseessä on vanhempien ja lapsen vääristynestä vuorovaikutuksesta. Asian tutkiminen ei kuitenkaan meille kuuluu, vaan on aivan muiden tahojen tehtävä".

Tälläiseen vihjailevaan syytökseen päättyi keskustelu hoitavan tahon kanssa. Rinnakkaisdiagnoosiia ei haluttu järjestää, vaan vanhempien tapaamisoikeutta minimointiin.

Vierailija

Peli hyvä

Kertomuksesi on hyvin koskettava ja tilanne on varmaankin vaikea.

Tämmöisen perusteella ei kuitenkaan kannata netissä kysellä diagnoosien perään. Täällä keskustellaan ja tehdään tunnetuksi yleisellä tasolla autismikirjon häiriöitä.

Käytännön neuvoa tämmöisessä tilanteessa on paha mennä antamaan. Kannattaisi sitkeästi (siis vanhempien) jatkaa keskustelua lasta hoitavan osaston kanssa, vaikka sen työntekijän, jonka kanssa "kemiat" tuntuvat parhaiten pelaavan yhteen.

Vertaistuesta eli potilasyhdistyksestä on usein potilaille ja heidän omaisillee vahvinta ja ymmärtäväisintä apua.

Voin vain toivottaa voimia ja nöyryyttä kaikille osapuolille tässä vakavassa elämäntilanteessa.

Lämpimin terveisin
Mummo

Vierailija

Yksi asia tuli vielä mieleen.

Asperger, kuten muutkin autismikirjon diagnoosit, on siinä mielessä "pahempi" kuin skitsofrenia, sillä niiden katsotaan johtuvan aivojen perusrakenteen häiriöistä ja olevan siten muuttumattomia tai "parantumettomia", vaikka oireita ja vaikeuksia voidaan toki kuntoutuksella lievittää.

Skitsofrenian taas katsotaan johtuvan aivojen toiminna häiriöistä, vaikka tietysti rakenteellista alttiutta tähän sairauteen kuten niin moneen muuhunkin täytyy olla olemassa. Skitsofrenia on kuitenkin nykynäkemyksen mukaan hoidettavissa, jopa parannettavissa oleva sairaus. Tästä syystä ilmeisesti lääkäri piti skitsofreniadiagnoosia lohdullisempana kuin Aspergeria.

Ja tiedäthän: skitsofrenia EI OLE vanhempien tai kenenkään muun aiheuttama sairaus. Ei yksikään ihminen pysty sairastuttamaan skitsofreniaan ketään!

Vierailija

Otin tapauksen esimerkiksi siitä, kuinka käsitys autismista ei ole neljässä kymmenessä vuodessa paljon muuttunut.

Aiemmin autismia nimitettiin lapsuusiän skitsofreniaksi, silloin a:n selitys oli psykologinen eli tunnekylmä äiti. Raaimpia psykiatrian rikoksista oli se.

Vai onko tilanne erilainen 2000-luvulla? Eikö autismin kutsuminen lapsuusiän skitsofreniaksi enää olekaan rikos?

Vierailija
Peli
Mikä on diagnoosinne:

Peli, näihin asioihin perehtynyt tuttavani kehotti ottamaan lapsen pois moisesta "hoidosta" ja harkitsemaan hoitovirhekantelun tekoa.

Vierailija

Edellä mainitussa tapauksessa vanhemmat yrittivät saada lapselleen rinnakkaisdiagnoosin ja toiseen hoitoon. Perhettä uhattiin kuitenkin lapsen huostaanotolla. Rinnakkaisdiagnoosin tehnyt lääkäri sanoi, että asialle ei mahda mitään. Huostaanotto johtaisi pahimmassa tapauksessa siihen, että lasta pitäisi käydä katsomassa toisella puolella Suomea. Sitten vielä oikeudenkäyntikin vie pitkän ajan ja rasittaa perhettä vielä enemmän. Eli lopputulos lapsen ja perheen kannalta on huono.

Myös autismiyhdistyksessä virhediagnoosit ovat tuttuja. Sillä todettiin, että vaikka psykoosin hoito ei välttämättä ole sopivaa autistiselle lapselle, on lapsen edun mukaista, että vanhemmat tukevat lastaan hoidossa. Vastaavasta tapauksesta kirjoitettiin Lääkärilehdessä vuosi sitten. Kun vanhemmat yrittivät saada lapsen pois "hoidosta", lapsi sijoitettiin lastenkotiin. Nyt on kuitenkin parin vuoden oikeusprosessin jälkeen lapsi palautettu kotiinsa.

Ongelmana on siis se, että sama diagnostinen sekaannus autismin ja skitsofrenian välillä on edelleen arkipäivää. Kuten esimerkkimme osoittaa tämän palstan asiantuntijat kyllä ovat tietoisia Kennerin 40 vuoden takaisista diagnostisista argumenteista ja löytävät skitsofrenian ja autismin kriteerit.

Käytännössä erotusdiagnoosi tuntuu olevan vaikeata Mummollekin jolla on kokemusta autismista. Edellä esitetyssä skitsofrenia diagnoosissa on huomattava se, että oireet ovat paikasta riippumattomia. Esimerkkitapauksessa skitsofrenian oireet liittyivät sairaalaympäristöön - joka muutenkin on outo ja pelottava ihan tavalliselle lapselle - saati autistiselle.

Eräs autismiin erikoistunut lääkäri konsultoi äskettäin toisen sairaalan psykiatrian osastolla ja huomasi, että siellä oli muitakin asperger nuoria, joiden oireet oli diagnosoitu skitsofreniaksi tai psykoosiksi. Sairaalan psykiatrit sanoivat, että potilaat oli diagnosoitu aivan käytössä olevalla tavalla. Jollei autismiin perehtynyt lääkäriä olisi sattumalta kutsuttu konsultoimaan toista potilasta, nämä muutkin nuoret olisivat edelleenkin psykoosi tai skitsofrenia potilaita.

totinen
Seuraa 
Viestejä4875
Liittynyt16.3.2005

Tilastollisen metatukimuksella, jossa oli mukana 1,6 miljoonaa tapausselostusta ja 161 perinnöllisyyteen liittyvää sairautta, on saatu näyttöä että autismilla, kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä (maanisdepressiivisyys) ja skitsofrenialla on huomattavan paljon yhteistä geneettistä taustaa.

PNAS
For example, we suggest that autism,
bipolar disorder, and schizophrenia share significant genetic overlaps.
Our disease network hypothesis can be immediately exploited in the
design of genetic mapping approaches that involve joint linkage or
association analyses of multiple seemingly disparate phenotypes.
http://www.pnas.org/cgi/reprint/104/28/11694

Vierailija
Mummo
Aiemmin autismia nimitettiin lapsuusiän skitsofreniaksi, silloin a:n selitys oli psykologinen eli tunnekylmä äiti.

Raaimpia psykiatrian rikoksista oli se.

Nykyisin tiedetään autistisen kirjon olevan synnynnäisiä aivojen toiminnan ja ilmeisesti myös rakenteen poikkeavuuksia. Pari numeroa sitten oli Tiede-lehdessä mielenkiintoinen artikkeli peilisoluista, joiden toiminnalla tai pikemminkin toimintahäiriöillä on yhteys autismiin.




"Peilisolut" ovat rikollista haistapaskan europuoskaritiedettä:

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-18798

Usein jenkeissä aikuisten oikeasti uskottaviksi tarkoitettujen juttujen foorumina ennekin toiminut Discover-lehti "ei ole kuullut" "autismin peilisoluselityksistä" mitään, mutta hälyttää oireyhtymän nopeasta yleistymisestä:

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-19661

Autismi VOIDAAN aiheuttaa myös "sosiaalisesti", mutta se edellyttää kasvamista yhteiskunnan ulkopuolella. Autisti saattaa siis olla genettisesti täysin terve aivokuoreltaan.

Autismi on elin-ikäinen ominaisuus, kuntoutuksella voidaan suurestikin auttaa heitä selviämään itsensä ja ympäristön kanssa.

Lähipiiriini kuuluu kymmenvuotias autistinen päivänsäde.

Vasta pari vuotta sitten huomattiin, että hän ymmärtää sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Vaikkei hän pysty puhumaan eikä kynällä kirjoittamaan, niin tietsikalla kirjoittaa kaunista ja rikasta kieltä.

Mummon rakas Sademies <3 kirjoitti joulukorttiin: Toivotan iloisia ajatuksia, hohtavia hankia ja pitkää ikää.

Rakas, rakas

slam
Seuraa 
Viestejä2113
Liittynyt11.5.2006

Olen perusihminen, siis en ole mitään teidän "kenraaliarvojanne" omistava, mutta mielestäni skitsofrenian syvin olemus on siinä, että joku systemaakkus pyrkii "denaturoimaan" ja vaikeuttamaan olemassa oloasi minuutena yksiksesi maailmassasi.

Onko autismissa samaa samaa ideaa? Ymmärtääkseni ei.

Hyvin polkee.

Vierailija

Kyllähän autismilla ja skitsofrenialla on eroja:

* Autismi on synnynnäinen ominaisuus. Autismin piirteet näkyvät selvimmin pienessä ja alle kouluikäisessä lapsessa. Autistisella ihmisellä saattaa olla myös psykoosia, mutta se puhkeaa yleensä vasta teini-iässä. Persoonallisuushäiriö on sosiaalisen kehityksen häiriö, joka ei ole perinnöllinen vaan vääristynyt tapa selvitä hankalista tilanteista.

* Skitsofreniaa ei enää diagnosoida lapsuudessa, sillä sen katsotaan puhkeavan vasta teini-iässä. Psykoosi on sen oire, ja puhkeamiseen vaikuttavat ympäristön paineet. Varhaislapsuuden vuorovaikutustekijät altistavat psykoosin puhkeamiseen.

Wikipediasta pöllitty.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat