Maa ollut pienikokoisempi aikoinaan?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Törmäsin tälläiseen artikkeliin, joka esittää, että ennen maapallo oli pienempi ja sillä oli heikompi painovoima. Tämän vuoksi dinosaurukset olisivat voineet olla niin isokokoisia.

Onk näin?

http://sciencewa.net.au/science_archive.asp?pg=30&NID=81

Sivut

Kommentit (44)

Vierailija

Mikäli painovoima olisi ollut dinojen aikana pienempi kuin nykyään, olisi maan massa ollut huomattavasti pienempi.

Tämmöttisen vastauksen antoivat linkissä http://sciencewa.net.au/science_archive ... =30&NID=81

But once you begin to consider the concept you realise that it’s only a slight modification of the widely held belief of earth formation - except for the time scale,” he says.

“Currently held theories have the earth forming well before the dinosaurs, but the expanding earth concept just changes the timing so the earth was still forming during the dinosaurs’ time.

“We are talking of some astonishing time scales here. Have you ever considered how long 65 million years is? It’s plenty of time for the earth to continue forming.”

Aikas pitkä aika tuo 65 miljoonaa vuotta todellakin on, mutta verrattuna nykykäsityksen jokuseen miljardiin vuoteen on tuo melko lyhyt aika. Tämä on mielestäni muutakin kuin vain slight modification...toisaalta, sataahan maahan edelleenkin päivittäin roinaa taivaalta ja siten maan massa kasvaa edelleenkin, mutta silti kuulostaa aika uskomattomalta että massa olisi ollut niin paljon pienempi dinosaurusten aikaan. Mikäli tuo teoria pitää paikkansa, on taivaalta satanut erinäistä tavaraa aikas tavalla 65 miljoonan vuoden aikana...vai ehdottavatkohan iso sedät että maan uumenista löytyypi valkoinen aukko ?

pitääpäs lukea lisää aiheesta

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005

Jos oikein tarkkaan katsotte mantereiden muotoja, ei tarvita kovinkaan suurta mielikuvitusta havaita muudatta oudohkoa yksityiskohtaa. Etelä- ja pohjois-amerikka istuvat rantaviivaltaan aika nätisti euroopan ja afrikan länsirannikolle, mutta itse asiassa hämmästyttävän hyvin myös afrikan ja aasian itärannikolle. Mielikuvitusta sopivasti soveltaen on helppo ajatella, että tyyni valtameri ja atlantti ovat jotenkin turvonnut tyhjästä siihen väliin.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005
Heksu
Jos oikein tarkkaan katsotte mantereiden muotoja, ei tarvita kovinkaan suurta mielikuvitusta havaita muudatta oudohkoa yksityiskohtaa. Etelä- ja pohjois-amerikka istuvat rantaviivaltaan aika nätisti euroopan ja australian länsirannikolle, mutta itse asiassa hämmästyttävän hyvin myös afrikan ja aasian itärannikolle. Mielikuvitusta sopivasti soveltaen on helppo ajatella, että tyyni valtameri ja atlantti ovat jotenkin turvonnut tyhjästä siihen väliin.
Vierailija
Heksu
Heksu
Jos oikein tarkkaan katsotte mantereiden muotoja, ei tarvita kovinkaan suurta mielikuvitusta havaita muudatta oudohkoa yksityiskohtaa. Etelä- ja pohjois-amerikka istuvat rantaviivaltaan aika nätisti euroopan ja australian länsirannikolle, mutta itse asiassa hämmästyttävän hyvin myös afrikan ja aasian itärannikolle. Mielikuvitusta sopivasti soveltaen on helppo ajatella, että tyyni valtameri ja atlantti ovat jotenkin turvonnut tyhjästä siihen väliin.

Sulla ei taida olla mitään käsitystä laattatektoniikasta.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005
Heksu
Jos oikein tarkkaan katsotte mantereiden muotoja, ei tarvita kovinkaan suurta mielikuvitusta havaita muudatta oudohkoa yksityiskohtaa. Etelä- ja pohjois-amerikka istuvat rantaviivaltaan aika nätisti euroopan ja afrikan länsirannikolle, mutta itse asiassa hämmästyttävän hyvin myös afrikan ja aasian itärannikolle. Mielikuvitusta sopivasti soveltaen on helppo ajatella, että tyyni valtameri ja atlantti ovat jotenkin turvonnut tyhjästä siihen väliin.

Olisko mieluummin niin että mannerlaatat vain ovat erkaantuneet ja vesi on lirissyt koloihin?... Jotenkin ei osaa kuvitella, että itsestään syntyisi mitään, maata eli vettä.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Heksu
Seuraa 
Viestejä5462
Liittynyt16.3.2005

Minähän kirjoitin, että mielikuvitusta sopivasti soveltaen.... Kyseessä ei ole oma mielipiteeni, mutta tarkoitukseni oli täsmentää miksi tällainen teoria maan turpoamisesta on ylipäänsä olemassa.

(Tarkoitukseni oli muokata alkuperäistä viestiäni, mutta näemmä vahingossa vastasin siihen)

Vierailija

Hmmm... Jotta maan massa olisi kasvanut vaikkapa 10% 65 miljoonan vuoden aikana, olisi vuosittain pitänyt sataa keskimäärin n. 10^16 kiloa ainesta avaruudesta. Paljonkos sitä on oikeasti arvioitu satavan?

Vierailija

Niin ja jos maa olisi ainoastaan laajentunut (massan lisäys jätetään huomiotta), olisi dinojen pitänyt olla pienempiä sillä ne olisivat "lähempänä massakeskipistettä" kuin nykyisin olemme.

Vierailija
Johnny Too Bad
Törmäsin tälläiseen artikkeliin, joka esittää, että ennen maapallo oli pienempi ja sillä oli heikompi painovoima. Tämän vuoksi dinosaurukset olisivat voineet olla niin isokokoisia.

Onk näin?

http://sciencewa.net.au/science_archive.asp?pg=30&NID=81[/quote]
Tähän voi aika lailla suoralta kädeltä vastata, että väite on täyttä humpuukia.

The new theory – building on Prof Carey’s ideas that the Earth is expanding – suggests that when the dinosaurs first began to appear 248 million years ago, Earth was a much smaller planet than it is today and had a much weaker gravity.

Joopa joo. Ja mitenkäs kivimöykky muka laajenee? Sen verran gravitaatio panee vastaan, etteivät taivaankappaleet liiemmin paisu. Tähdet ydinreaktioineen ovat "vähän" eri juttu.

Jostakin olen kylläkin lukenut, että Maahan putoaisi vuorokauden aikana noin 100 tonnia avaruuspölyä, meteoreja ja muita avaruuden hiukkasia. Pikaisen laskutoimituksen jälkeen, jos nyt ymmärsin oikein, 248 miljoonan vuoden pölysaldo olisi noin 9,052*10^15 kg, mikä vastaisi noin 1,515*10^-9 eli 0,000000001515% Maapallon nykyisestä massasta, joka siis on 5,974*10^24 kg. Muutos olisi siis varsin olematon, vaikka kaikki tuo moska Maahan jäisikin.

Ja jos tänne olisi tippunut jotakin niin isoa, että se olisi merkittävästi vaikuttanut Maan kokoon, kuten se Marsin kokoinen kappale, jonka törmäys synnytti Kuun, ei täällä olisi paljon jälkiä dinoistakaan. Tai sen puoleen mistään muustakaan.

Vierailija

Muistan lukeneeni, että Maahan "sataa" kosmista pölyä tonneittain joka päivä, eli Telluksemme massa kasvaa jatkuvasti. Harvemmin tömähtelee isompia kappaleita, jotka aiheuttavat vahinkoa.
Koska en ole fyysikko, en osaa näin äkkiseltään laskea tai arvioida, miten paljon maapallon massa on kasvanut niiden 65 miljoonan vuoden aikana, kun dinot eivät enää ole olleet täällä tallustelemassa, mutta maallikonkin järjellä voidaan päätellä kasvun olleen oleellisen paljon.
Onko se sitten ollut niin paljon, että g-arvo olisi kasvanut vähentäen biologisten olentojen, eläinten tai kasvien kokoa, siihen ainakaan minä en osaa vastata.

Vierailija

No joo. Anduril näytti vastanneen minun aprikointiini sillä välin, kun itse kirjoitin omaa kommenttiani. Toivottavasti Andurilin laskelmat ovat oikein, sillä kymmenien-satojen miljoonien vuosien aikana massaa on voinut sataa taivaalta muutenkin, kuin tasaisen pölyhiukkaskaavan mukaan. Eli kaikki asiaan liittyvät laskelmat ovat enemmän tai vähemmän arvauksia.

Vierailija

ajatellaan, että maapallo on sen 4,5 miljardia vuotta vanha. siis 4 500 000 000 vuotta vanha. 65 miljoonaa, eli 65 000 000 vuotta on siis aika lyhyt aika.

Elikkä siis noin 15% aikajaksolla maapallon eliniästä yhtä-äkkiä on massaa tullut reippaasti lisää? Eikä siitä tietenkään ole mitään missään näkyvissä.

Suomessa on GTK:n mukaan 3,5 miljardia vuotta vanha kivi. Luulisi että tämä lisääntynyt massa olisi haudannut tuon noin vanhan kiven monen sadan kilometrin syvyyteen...

http://www.gsf.fi/domestic/lehtiin/2003/lt030617.htm

Isot luvut ovat vaikeita.

Vierailija

Painovoimaan on voinut vaikuttaa myös maapallon pyörimisliikkeestä aiheutuva keskipakoisvoima jonka ansiosta päiväntasaajalla on kaikki hiukka kevyempää. Jos ajatellaan että liskokaudella elämä olisi keskittynyt lähinnä 45-leveyksien väliin tällä voisi olla vaikutusta. Pyörimisliikehän hidastuu hieman joka vuosi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat