Lisä aurinkoinen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Täst mie pidin...

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2363

Pian sinunkin talosi katolla saattaa olla parituhatta kertaa hiusta ohuempia aurinkopaneeleita. Kalifornian yliopiston tutkijat ovat valmistaneet ensimmäistä kertaa superohuita aurinkokennoja täysin epäorgaanisista nanokristalleista.

Sivut

Kommentit (51)

Vierailija

Paksuus määritellään SI-yksikköinä metrin kerrannaisina, mutta miten määritellään ohuus? Jos sanotaan, että "parituhatta kertaa hiusta ohuempia", niin ajattelisi sen kuitenkin olevan hiusta ohuempi aina, eikä vain pari tuhatta tarkastelukertaa. Vai tarkoittaneeko se noin kahdestuhannesosaa hiuksen paksuudesta?

Menee off-topiciksi, mutta eikö olisi ihan asiaa saada yleensäkin lehtiin oikolukijoiksi suomen kielen alkeet omaavia ihmisiä? Esim. usein nähty tekstimalli "jää oli viime vuonna tähän aikaan kolme kertaa paksumpaa kuin nyt. Tammikuussa 2005 se oli 45cm, kun nyt se on 15 cm" ottaa pattiin ja pahasti. Kolme kertaa paksumpi = x + 3x, kolme kertaa niin paksu kuin = 3x.

Ja jään paksuus on siten mitä on, tämä oli vain esimerkki.

Anteeksi taas.

Vierailija
Maximilian
Paksuus määritellään SI-yksikköinä metrin kerrannaisina, mutta miten määritellään ohuus? Jos sanotaan, että "parituhatta kertaa hiusta ohuempia", niin ajattelisi sen kuitenkin olevan hiusta ohuempi aina, eikä vain pari tuhatta tarkastelukertaa. Vai tarkoittaneeko se noin kahdestuhannesosaa hiuksen paksuudesta?

Menee off-topiciksi, mutta eikö olisi ihan asiaa saada yleensäkin lehtiin oikolukijoiksi suomen kielen alkeet omaavia ihmisiä? Esim. usein nähty tekstimalli "jää oli viime vuonna tähän aikaan kolme kertaa paksumpaa kuin nyt. Tammikuussa 2005 se oli 45cm, kun nyt se on 15 cm" ottaa pattiin ja pahasti. Kolme kertaa paksumpi = x + 3x, kolme kertaa niin paksu kuin = 3x.

Ja jään paksuus on siten mitä on, tämä oli vain esimerkki.

Anteeksi taas.

Onko parituhatta kertaa hiusta ohuempi siis -1999 kertaa niin ohut kuin hius?

Vierailija
Crash
Täst mie pidin...

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2363

Pian sinunkin talosi katolla saattaa olla parituhatta kertaa hiusta ohuempia aurinkopaneeleita. Kalifornian yliopiston tutkijat ovat valmistaneet ensimmäistä kertaa superohuita aurinkokennoja täysin epäorgaanisista nanokristalleista.

Noin kuukausi sitten ohjelmassa "Uusiutuvaa energiaa" Peter Lund kertoi uudesta aurinkosähköä tuottavasta materiaalista, jota voidaan jopa maalata talon seinään. Ja pari hyödyllistä huomiota häneltä takertui aivokoppaani:

1: Suomessa aurinkoenergiasta saatava hyöty on suurempi kuin yleensä uskotellaan, koska meillä on pitkä valoisa aika, jolloin on myös kylmä!

Tämä tekee osittain tyhjäksi väitteen, jonka mukaan aurinkoenergian käyttö ei kannata Suomessa läheskään yhtä hyvin kuin Keski-Euroopassa.

2) Keski-Euroopassa nopeasti yleistyneen aurinkoenergian hyödyntämisen osasyynä on energian kallis hinta siellä!

Vierailija
Vastaaja_s24fi

Noin kuukausi sitten ohjelmassa "Uusiutuvaa energiaa" Peter Lund kertoi uudesta aurinkosähköä tuottavasta materiaalista, jota voidaan jopa maalata talon seinään. Ja pari hyödyllistä huomiota häneltä takertui aivokoppaani:

1: Suomessa aurinkoenergiasta saatava hyöty on suurempi kuin yleensä uskotellaan, koska meillä on pitkä valoisa aika, jolloin on myös kylmä!

Tämä tekee osittain tyhjäksi väitteen, jonka mukaan aurinkoenergian käyttö ei kannata Suomessa läheskään yhtä hyvin kuin Keski-Euroopassa.

Usot sie: mie olen päätellyt tämän arkiajattelulla, ihan ilman Lundia ja sinua!

Samaan ilmiöönhän (valoisuuteen) perustuu yrttien menestys Suomen karuhkoissa kasvuloissa.

Pitkällä pimeällä vuodenajallahan dumpataan meillä milloin mitäkin ajatuksia, mutta se ei ole esimerkiksi estänyt suomalaisia nostamasta maan kesäasuntotiheyttä huippuunsa.

Vierailija
Crash
Vastaaja_s24fi

Noin kuukausi sitten ohjelmassa "Uusiutuvaa energiaa" Peter Lund kertoi uudesta aurinkosähköä tuottavasta materiaalista, jota voidaan jopa maalata talon seinään. Ja pari hyödyllistä huomiota häneltä takertui aivokoppaani:

1: Suomessa aurinkoenergiasta saatava hyöty on suurempi kuin yleensä uskotellaan, koska meillä on pitkä valoisa aika, jolloin on myös kylmä!

Tämä tekee osittain tyhjäksi väitteen, jonka mukaan aurinkoenergian käyttö ei kannata Suomessa läheskään yhtä hyvin kuin Keski-Euroopassa.




Usot sie: mie olen päätellyt tämän arkiajattelulla, ihan ilman Lundia ja sinua! :)

No usonhan mie! Tosin täällä piti nimimerkki aslakin kertoa keväthangista ja aurinkokennoista jotain, ennenkuin aloin aavistella, että auringonpaisteesta voi olla isokin hyöty kevättalvella aurinkolämpösysteemeissä. Petteri vain vahvisti aavistukseni.

Siellä aslakin maisemissa asia ikäänkuin korostuu.

Vierailija

Tässä välissä oli pakko kommentoida, vaikka meneekin hitusen offtopiciksi. Se, että Eurooppa olisi Suomea valoisampi on täyttä kukkua. Kyllä, talvella on pari tuntia pidempään valoisaa. Toisaalta taas joissain osissa, kuten esim. täällä Baijerissa, jossa tällä hetkellä oleskelen, ei ole lunta talvellakaan juuri ollenkaan. Tämä taas aiheuttaa sen, että kun tulee pimeä, tulee kanssa kunnolla pimeä. Täällä on kuin olisi suomalaiset syyskelit koko talven ja kesä... ah, kuinka masentavaa onkaan kun illan saapuessa on kuin säkin olisi päähänsä vetaissut.

Vierailija
Venla
Tässä välissä oli pakko kommentoida, vaikka meneekin hitusen offtopiciksi. Se, että Eurooppa olisi Suomea valoisampi on täyttä kukkua. Kyllä, talvella on pari tuntia pidempään valoisaa. Toisaalta taas joissain osissa, kuten esim. täällä Baijerissa, jossa tällä hetkellä oleskelen, ei ole lunta talvellakaan juuri ollenkaan. Tämä taas aiheuttaa sen, että kun tulee pimeä, tulee kanssa kunnolla pimeä. Täällä on kuin olisi suomalaiset syyskelit koko talven ja kesä... ah, kuinka masentavaa onkaan kun illan saapuessa on kuin säkin olisi päähänsä vetaissut. :x

Meillä härmäläisillä aurinkoenergian ajaliinen jakautuma on tarpeeseen nähden nurinkurinen - tai niin ainakin kovasti yritetään vakuuttaa. Jäähdytyksen energiana sitä voitaisiin meilläkin käyttää.

Energian varastointimenetelmien kehittyminen saattaa aiheuttaa hyvinkin ei-toivotun tilanteen kaikkialla, missä vaihtuvatuotantoisten uusiutuvien energioiden käyttöä on sinnikkäästi ja määrätietoisesti jarrutettu mm. suurilla uusiutumattomia luonnonvaroja käyttävillä sähköntuotantolaitoksilla.

Vierailija
Venla
Tässä välissä oli pakko kommentoida, vaikka meneekin hitusen offtopiciksi. Se, että Eurooppa olisi Suomea valoisampi on täyttä kukkua. Kyllä, talvella on pari tuntia pidempään valoisaa. Toisaalta taas joissain osissa, kuten esim. täällä Baijerissa, jossa tällä hetkellä oleskelen, ei ole lunta talvellakaan juuri ollenkaan. Tämä taas aiheuttaa sen, että kun tulee pimeä, tulee kanssa kunnolla pimeä. Täällä on kuin olisi suomalaiset syyskelit koko talven ja kesä... ah, kuinka masentavaa onkaan kun illan saapuessa on kuin säkin olisi päähänsä vetaissut.

Voi pyhä yksinkertaisuus... Onko kukaan edes väittänyt "Eurooppaa" Suomea valoisammaksi?

Jospa arvon aurinkoenergia-intoilijat katsoisivat uudestaan ala-asteen ympäristöopin kirjoista miksi täällä pohjoisessa on talvia.

Jos auringonvalo olisi niin helevetin voimakasta talvisin, niin eihän täällä olisi mitään talvia. Tämäkään ei tietenkään estä käyttämästä aurinkoenergiaa myös talvella, mutta talvisin ei energiaa saada edes puolella teholla kesään verrattuna.

Aurinkoenergian saatavuus vaihtelee aika tarkkaan lämpötilojen mukaan, mitä korkeampi lämpötila, sitä enemmän aurinkoenergiaa on saatavilla. Tämän ainakin pitäisi olla itsestään selvää, sillä aurinko on käytännössä ainoa luontainen lämmönlähde.

Tämän vuoksi aurinkoenergia on jotakuinkin täydellinen ratkaisu sellaisille alueille joilla erilaiset kylmäkoneet vastaavat sähköntarpeen vaihtelusta. Siis näin mikäli unohdettaisiin öiset tuotannon notkahdukset... Öisin riittää kuitenkin varastoitunutta lämpöä, vaikka aurinkoenergian saatavuus väheneekin oleellisesti, joten kylmäkoneet tarvitsevat virtaa myös öisin.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
500MW aurinkoenergiaa stirling-moottori-ohjattuna



Ja metsään meni että kolisi...

Ei stirlingeillä mitään ohjata, vaan stirlingejä käytetään siihen varsinaiseen hommaan, eli sähkön tuottamiseen. Stirlingejä käytetään niiden korkean hyötysuhteen vuoksi...

Steve Trimble
an efficiency of 29 percent overall from collector to grid—nearly double that of parabolic troughs or photovoltaics—makes it a logical choice for solar generating. Key to that efficiency, Trimble says, is the regenerative part of the cycle, where a constant-volume heat addition to the process occurs

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat