Uudet korkit mehupurkeissa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Marli ja muutkin firmat ovat viime aikoina muuttaneet joidenkin mehupurkkiensa korkin entisestä lituskakorkista kierrettäväksi jykevämmäksi korkiksi. Täällä PK-seudulla ainakin pitää kierrättää pahvit. Kierrätyspaperista tehdään mm. talous- ja WC-paperien hylsyjä. Entinen pörssifirma Lassila & Tikanoja kerää pahvit.

Kuitenkaan kierrätykseen ei viitsi laittaa muovia pahvien sekaan vaan kuluttaja ottaa tietysti korkin pois ja avaa tölkin että sen voi huuhtoa. Tämä nykyinen korkki on paljon hankalampi saada pois kuin aikaisemmin ja siinä on paljon enemmän muovia ja vieläpä kovalaatuista muovia. Sama kuin McDonalds siirtyisi takaisin styroksipakkauksiin hampurilaisissa (ne olivat sellaisia 80-luvulla vielä).

Miksi Marli haluaa pilata luontoa? Onko kierrettävä korkki hieno vai mikä on syy? Joissain mehutölkeissä oli ainakin ennen ihan vain repäistävä nokka, ei mitään muoviroskia.

Kommentit (7)

Vierailija

Jos nyt puhumme samoista korkeista, eli niistä mitä on näissä hmm.. korkeissa litran tölkeissä, niin ne on suunniteltu irtoamaan yllättävänkin pienellä repäisyllä. Mukana lähtee pieni, siisti neliskanttinen pala pahvia purkin päältä. Näin korkin voi heittää roskiin ja tölkin kiertoon.

Korkin asentamisessa lienee ensimmiäsenä ollut mielessä säilyvvyyden parantaminen, tiukka korkki pitää mehun tuoreena hieman pidempään kuin avonaisena repsottava repäisyaukko.

Itseäni ihmetyttää välillä miten nuo uudet korkit pysyvät tölkeissä kiinni kuljetusten ym. aikana, niin helposti ne tyhjästä tölkistä lähtevät irti.

EDIT: Niin, aloituksessahan näköjään puhuttiin selvästi jostain uusista korkeista, joihin en ilmeisesti ole itse vielä törmännyt.

Vierailija
A. Ankka
Korkin asentamisessa lienee ensimmiäsenä ollut mielessä säilyvvyyden parantaminen, tiukka korkki pitää mehun tuoreena hieman pidempään kuin avonaisena repsottava repäisyaukko.

Onko Suomeen tullut vielä tällainen muovikorkki maitopurkkeihin? Vai onko se vielä vain noissa mehupurkeissa?

Täällä Saksassa sitä käytetään maitopurkeissakin jo, ja voin kokemuksesta sanoa, että kyllä se maito avattunakin kestää huomattavasti sitä entistä systeemiä pitempään. Jopa joskus muutaman päivän yli viimeisen käyttöpäivänkin. Sanoisin siis keksintöä hyväksi.

Täällä käsitetään mehu- ja maitopurkit samaan lahkoon muovin ja peltipurkkien kanssa. Kaikki laitetaan samaan pussiin (Gelbesack). Ne noudetaan kerran kuussa ja kuskataan jonnekin. Ennen Saksaan tuloani näin Ekoistissa ohjelman, jonka mukaan nämä roskat olisi roudattu Tsekkien puolelle seuraavaa vaihetta varten (mitä ikinä sellaisella sekakasalla tehdään).

Vierailija
Venla
A. Ankka
Korkin asentamisessa lienee ensimmiäsenä ollut mielessä säilyvvyyden parantaminen, tiukka korkki pitää mehun tuoreena hieman pidempään kuin avonaisena repsottava repäisyaukko.




Täällä Saksassa sitä käytetään maitopurkeissakin jo, ja voin kokemuksesta sanoa, että kyllä se maito avattunakin kestää huomattavasti sitä entistä systeemiä pitempään. Jopa joskus muutaman päivän yli viimeisen käyttöpäivänkin. Sanoisin siis keksintöä hyväksi.

Säilyyhän se maito perinteiselläkin korkilla useita päiviä viimeisen käyttöpäivän/parasta ennen päiväyksen jälkeen. en usko että korkilla on suurta merkitystä jos juoma pysyy kylmässä.
pilaantunutta mehupurkkia ei ole tullut vastaan, maitokin säilyy jääkaapissa, luomu maito melkein kuukauden jos se on koko ajan jääkaapissa. (sieltä vain kahviin kerran päivässä tilkkanen. on muuten testattu juttu)

Vierailija
Venla
Onko Suomeen tullut vielä tällainen muovikorkki maitopurkkeihin? Vai onko se vielä vain noissa mehupurkeissa?

Täällä Saksassa sitä käytetään maitopurkeissakin jo, ja voin kokemuksesta sanoa, että kyllä se maito avattunakin kestää huomattavasti sitä entistä systeemiä pitempään

No toivottavasti ei tule. Ihmettelen tuota, koska tietääkseni saksalaisethan ovat kovia kierrättämään kaiken mahdollisen. Miksi ihmeessä pitää lisätä muoviroskaa? Ei istu aivoon. Ei sillä ainakaan ekologisesti ajattelevia kuluttajia saa lisää. Luomumaito on muuten yhdyssana. Luomumaidossa ei ole seleeniä eikä siihen lisätä D-vitamiinia. Sitä tuotetaan ihan liikaa kulutukseen nähden, joten sitä myydään normaalina maitona suoraan tai sekoitettuna. Mutta tukiaiset juoksevat.

Vierailija

Vaikkakin Asimovin viestistä on jo kauan, ajattelin vastata hänen kysymykseensä.

Täällä ei muutenkaan saa maitopurkkeja laittaa kartongin kanssa samaan. Ne menevät Gelbesackeihin kaiken muun muovi- ja tinajätteen kanssa. Tähän lahkoon kuuluu kaikki täysin muoviset roskat, maitopurkit ja vastaavat ja kissanruokapurkit jne. Sitä en tiedä minkä vuoksi. Ehkä täkäläiset maitopurkit ovat muutenkin enemmän muovipitoisia kuin Suomessa.

Sitä en varmasti tiedä mihin näitä Gelbesackeja kerätään. Kierrätetäänkö muovi- ja tinaroska jollain tapaa oikeasti vai onko asia todella niin kuin Suomen Ekoisti -ohjelmassa sanottiin muutama vuosi takaperin. Heidän mukaansa kaikki nämä säkit kerätään ja viedään joko Tsekkeihin tai/ja Itä-Saksaan kierrätystä varten. Tästä oli muistaakseni juttua Suomen ainoan jätteenpolttolaitoksen lopetusuhkan ohessa. Kun olivat EU-direktiivillä lopettamassa jätteiden polttoa kokonaan, otettiin tällainen aikaa ja luontoa kuluttava kierrätystapa vastapainoksi. Ensinhän niiden pitää kerätä jätteet rekoilla ja rontata ne muutaman sadan kilometrin päähän jotain varten.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18361
Liittynyt16.3.2005
Asimov
No toivottavasti ei tule. Ihmettelen tuota, koska tietääkseni saksalaisethan ovat kovia kierrättämään kaiken mahdollisen. Miksi ihmeessä pitää lisätä muoviroskaa? Ei istu aivoon. Ei sillä ainakaan ekologisesti ajattelevia kuluttajia saa lisää. Luomumaito on muuten yhdyssana. Luomumaidossa ei ole seleeniä eikä siihen lisätä D-vitamiinia. Sitä tuotetaan ihan liikaa kulutukseen nähden, joten sitä myydään normaalina maitona suoraan tai sekoitettuna. Mutta tukiaiset juoksevat.

Missäs nuo luomutilat on, kun tuokin tutkimus piti tehdä Tartossa, kun moista ei olisi Suomessa voinut tehdä (niin paljon seleeniä kantturoiden ravinnossa 'luonnostaan' ja sitä kautta siis myös maidossa) ??? Tai jotain selitystä tuolle kertomallesi?

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/quer ... t=Abstract

Muuten nuo muovikorkit on ihan turhia kapistuksia minunkin mielestä.

DM
uteloituu seleeneistä aika ajoin

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

DedMoroz:
Missäs nuo luomutilat on, kun tuokin tutkimus piti tehdä Tartossa, kun moista ei olisi Suomessa voinut tehdä (niin paljon seleeniä kantturoiden ravinnossa 'luonnostaan' ja sitä kautta siis myös maidossa) ??? Tai jotain selitystä tuolle kertomallesi?

Pohjoismaiden maaperässä ei ole tarpeeksi seleeniä, vain 0,01-0,04 mg/ tonnissa kun normaali määrä on n. 9 mg/tn. Sen tähden lannoitteeseen lisätään natriumselenaattia, jonka kasvit muuntavat seleeniksi. Luomuviljelyssä ei tälläistä keinolannoitetta käytetä, joten siitä ei saa seleeniä.
Tästä lisää: http://www.luomuitaa.net/tuottajat/ruok ... anauta.htm

Luomuväki tietää kyllä seleenin puutteen ja on siitä harmissaan.

Samoin normaaliin mainoon lisätään D-vitamiinia, joka edistää mm. kalsiumin imeytymistä. Luomumaitoon ei sitä tietenkään lisätä.

Kanalat olivat eurooppalaisia luomukanaloita. Niissä hygienia on huonoa, kanat elävät pidempään ja ovat ulkona. Siksi ne sairastuvat.

Paljon isompi asia on glomaliini. Glomaliini on aines, joka tekee pellosta jyvämäisen. Se on sieniverkostoa, joka kertyy hiljakseen peltoon ja kyntö tuhoaa sen. Suorakylvössä tätä tuhoamista ei tapahdu kun taas luomussa pitää kyntää koko ajan rikkaruohojen torjumiseksi, kun torjunta-aineita ei saa käyttää.

"Glomaliini kasaa maaperän hiukkaset yhteen, estäen näin eroosion ja maaperän hiilen karkaamisen ilmaan. Pikku paakuista tai muruista tulee myös miniatyyrivarastoja kosteudelle ja kasviravinteille. Glomaliini on juuri se, joka antaa maaperälle sen mururakenteen, hienovaraisen ominaisuuden, josta viljelijät ja puutarhurit pystyvät tuntemaan hyvän viljelysmaan, kun he tunnustelevat maata käsissään.

Glomaliinia ei ollut edes keksitty ennen vuotta 1996, jolloin sen teki tri Sara Wright, maaperää tutkiva mikrobiologi [USA:n] valtion kestävien maanviljelysjärjestelmien laboratoriossa Beltsvillessä, Marylandissa. Opimme yhä koko ajan lisää sen merkityksestä ja toiminnasta. Ilman glomaliinia, sanoo tri Wright. maaperä olisi vain löysää pölyä ja orgaanisen aineen palasia, kaikki täysin alttiina tuuli- ja vesieroosiolle.

Hän sanoo, että glomaliinia ei todennäköisesti keksitty aiemmin, koska ajateltiin humushapon olevan maaperän mururakenteen perustana — ja koska liiman lailla tarttuvan glomaliinin erottaminen maaperän hiukkasista vaatii sankarillista vaivannäköä. (Wright käyttää sitraattikylpyä ja lämmittämistä noin 100 asteessa vähintään tunnin ajan.)"

Dennis Avery. Koko artikkeli tässä:
http://tuottavamaa.org/artikkelit/trans ... omalin.php

Uusimmat

Suosituimmat