Ennakon laskemisesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Selailin ikivanhaa Varusmiehen käsikirjaa ja silmiini osui ennakosta ja luodin lentoradoista sepittävää tekstiä. Ennakon kaavaksi annettiin seuraava:

ENNAKKO (m) = AMPUMAETÄISYYS (m) / LUODIN NOPEUS (m/s) * MAALIN NOPEUS (m/s)

Tämä siis, jos vaikkapa 100 m päässä ampujasta juoksee vihollinen sivuttain ampujaan nähden tunnetulla nopeudella ja myös luodin lähtönopeus tiedetään.

Entäs jos tilanne olisi tällainen...

Kello yhdestä ampujaa lähestyy 500 m päässä ampujasta ja 35 asteen yläviistosta kulmasta maali nopeudella 5 m/s. Luodin nopeus olkoon vaikkapa 700 m/s. Mikä on tällöin ennakko?

Voiko tällöin laskea maalin ampujaa nähden kohtisuoran nopeuden komponentin ja maahan nähden pystysuoran nopeuden komponentin, joiden summa sijoitettaisiin ennakkoyhtälöön maalin nopeuden kohdalle, vai onko tämä ajattelutapa vain pienen pääni sekoilua??? Nimittäin itse häsläsin trigonometrialla ja sain tarvittavaksi ennakoksi 3,51m. Lieneekö oikein?

Tekstissä mainittiin myös seikkoja, jotka vaikuttavat luodin lentorataan, mm. tuuli, lämpötila, ilmankosteus ja -paine. Uskoisin, että ilmanpaineen vaikutus on melkoisen pieni, vai miten on? Sitäpaitsi kukapa rupeaisi tositilanteessa kaivamaan laskutikkua esille, kun hylsyjen pitäsi jo lentää. Ilmeisesti ennakko otetaankin arvioimalla ja rutiinilla. Tarkka-ampujilla onkin monenmoista huomioitavaa, jos aikovat ottaa nuo kaikki huomioon. Mikähän muuten on nykyään suurin etäisyys, jolle tarkka-ampujat kykenevät operoimaan elävää voimaa vastaan? Joka tapauksessa heidän pelotearvonsa tuntuu olevan suuri ja nykyään heitä käytetäänkin yhä useammin kriisitilanteissa. Onneksi sentään puolustus- ja hyökkäysvälineistö kehittyvät rinta rinnan.

Kommentit (2)

Vierailija

Esimerkissä on sikäli typerä tilanne, että jos ampuja ottaisi maalin rintamasuunnakseen, maali ajaisi lopulta ampujaa päin.

Kaippa asian voi kuitenkin käsittää niin, että ampuja tähtää eteensä, eikä siis sivuille. Pitäisiköhän ampujan tällöin sijaita ikään kuin kellon keskipisteen ja kello kolmen välissä niin, että maali sivuuttaisi hänet? No tällöinhän myös maalin ja ampujan etäisyys muuttuu... Ajatuksena oli, että tunti merkitsee 30 astetta ja siitä pääsisi liikkeelle.

Empä tiedä, taisin vain haaskata aikaanne, jos joku tätä edes viitsii vilkaista. Olen jo itsekin aivan sekaisin!

Vierailija
hannlaht
Tekstissä mainittiin myös seikkoja, jotka vaikuttavat luodin lentorataan, mm. tuuli, lämpötila, ilmankosteus ja -paine. Uskoisin, että ilmanpaineen vaikutus on melkoisen pieni, vai miten on? Sitäpaitsi kukapa rupeaisi tositilanteessa kaivamaan laskutikkua esille, kun hylsyjen pitäsi jo lentää. Ilmeisesti ennakko otetaankin arvioimalla ja rutiinilla. Tarkka-ampujilla onkin monenmoista huomioitavaa, jos aikovat ottaa nuo kaikki huomioon.

Arvailuksihan tuo käytännössä menee. Luodin nopeuskin hidastuu pian ampumisen jälkeen, joten lähtönopeudenkaan perusteella ei pysty tarkkoja laskelmia tekemään. Veikkaisin, että esimerkiksi omasuojailmatorjuntatilanteessa kätevintä olisi vaihtaa rynkkyyn valojuovilla ladattu lipas ja parin ensimmäisen laakin perusteella arvioida tarvittava ennakko. Itsestä katsoen sivusuuntaan juoksevan vihollisen nitistämistä varten taas on annettu jo kirjassa vajaan metrin ennakko.

Mikähän muuten on nykyään suurin etäisyys, jolle tarkka-ampujat kykenevät operoimaan elävää voimaa vastaan?

Muuan suomalainen tarkka-ampuja nitisti ryssäläisen virkaveljensä 500 metrin päästä tavallisella "pystykorvalla". Siis ihan ilman mitään erikoistähtäimiä. Nykyisillä kiikaritähtäimillä ja kivääreillä listitään hiippalakkeja satojen metrien päästä aivan helposti.

Uusimmat

Suosituimmat