Mihin ihminen tarvitsee jumalia?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tämä yksinkertainen kysymys nousee mieleen jatkuvasti. En millään pysty käsittämään asiaa. Okei, kysymyksenasettelu on ateistin käsialaa, mutta älkää uskovat siitä riehaantuko, vaan vastatkaa.

Vastatkaa, mihin te tarvitsette jumalaanne. Vastatkaa, miksi te uskotte juuri teidän jumalanne olevan se oikea. Vastatkaa, miten te pystytte perustelemaan asian itsellenne; asian jonka puolesta ei ole ensimmäistäkään kiistämätöntä todistetta ja jonka kanssa kaikki luonnontieteellinen tietomme on ristiriidassa.

Tiedän, ettei tämä aihe kuuluisi tiedepalstalle, mutta täällä on uskontoaiheita jo niin paljon, että mitä jos tehtäisiin olemattomasta kerralla selvää?

Tämä ei ole pilkkaa, haluan vastauksia. Mutta haluan perusteltuja vastauksia, en raamatunlauseita. Kertokaa siis, mihin jumalia tarvitaan? Miksi pitää olettaa, että on joku kaikkivaltias luoja, joka pysyy kuitenkin huolellisesti piilossa? Ja huomatkaa - en kelpuuta vastaukseksi vetoamista esim. Raamatun sinänsä viisaisiin opetuksiin. Haluan tietää, miksi sellaisten takana pitää nähdä joku jumala? Vielä nykyäänkin?

Sivut

Kommentit (526)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Yksittäinen ihminen tarvitsee jumalaa saavuttaakseen hyvän olon. Uskonnolliset kokemukset saavat aikaan aivokemiallisia muutoksia, jotka ovat hyvin lähellä huumausaineiden avulla saatavia kokemuksia.

Kun ihmistä, joka on uskonnillisille ärsykkeille altis, sugeroidaan uskonnoilla hän lopulta väistämättä kääntyy uskovaiseksi. Ympäristöstä riippuu mihin uskontokuntaan hän kääntyy.

Uskonnoilla taas on evoluution kannalta olennaista merkitystä:

Uskontojen avulla voidaan hallita suuria ihmismassoja, jopa kaiken yläpuolella olevia johtajia. Esimerkkejä löytyy historiasta.

Vierailija
tiäremiäs
Uskovaiset tarvitsee apua, ne voi kaikkea syyttäää niiten jumalaa, että oma pää ei rasitu liikaa.

Tämä syy on minusta ainoa hyvä mitä koko asiassa on, itse en tarvitse jumalaa syyliseksi. Koska olen ateisti.


Ne on ateistit jotka kyselee nukkuiko Jumala kun tsunami tai joku verilöyly iskee. Uskovaisten olen harvemmin kuullut syyttävän Jumalaa asioista.

Vierailija

Sisyphos kirjoitti:

Sisyphos: Vastatkaa, mihin te tarvitsette jumalaanne. Vastatkaa, miksi te uskotte juuri teidän jumalanne olevan se oikea. Vastatkaa, miten te pystytte perustelemaan asian itsellenne; asian jonka puolesta ei ole ensimmäistäkään kiistämätöntä todistetta ja jonka kanssa kaikki luonnontieteellinen tietomme on ristiriidassa.

Ihmiskunta tarvitsee Jumalaa kyetäkseen ottamaan vastaan uuden maailmanjärjestyksen, lopettaakseen sodat ja saattaakseen ihmisoikeudet voimaan kautta planeetan.
Jumala ei ole ainetta vaan liittyy ihmisen intellektuaalisen käsityskyvyn piiriin.

Vierailija

Eikös yksi näkemys uskovaisista ole myös että tarvitaan joku isä/äiti/vanhempi, jolle annetaan vastuu asioista ja jolle voidaan olla vastuussa. Siis sitten kun ei olla enää itse lapsia. Joku joka on ihmistä ylempänä jotta ei tulisi orpo olo maailmassa. Ja kun itsellä menee hyvin tai huonosti voidaan sitten sanoa että jumalan ansiota.

Mutta tämä kai pätee niihin uskovaisiin jota palvovat tällaista jumaluuden muotoa. Entä sitten panteistit ja buddhalaiset, miten nämä sopivat tähän kaavaan? Saavatko he näitä uskontohallukicksejä silleen fiksusti pitäen kuitenkin oman elämän hallintansa itsellään?

Vierailija

Jumala tarjoaa vastauksen, ainakin näennäisvastauksen, ihmismieltä askarruttaviin kysymyksiin. Samalla se lisää perusturvallisuuden tunnetta.

Petu
Seuraa 
Viestejä2287
Liittynyt17.3.2005

Moro!Itse olen ateisti ,eikä tuo yksinolokaan ole vierasta.Sisäiseen rauhaan ja turvallisuuden tunteeseen en ole jumalia kaivannut.Olen ollut sinut itseni kanssa ilman niitäkin ,tai sen vuoksi .Maapallolla on kuitenkin paljon ihmisiä ,jotka eivät hallitse omaa mieltänsä ja minäänsä kovin hyvin ilman jumalia,se on valitettavaa.Sisäisen rauhan aikaansaamiseksi tarvitaan psykologiaa ja filosofiaa ,ei jumalia.Ainakin minun mielestäni.T:Petu

Vierailija

Kysymyksen asettelu ei minun mielestäni ole kovinkaan hyvällä pohjalla, mutta vastaanpa silti omasta näkökulmastani.(en ole millään tavalla uskovainen hlö)

Jos lähdetään ihan ihmiselämän vaiheiden primitiivisistä ajoista voidaan tulkita/olettaa,että ihminen on pyrkinyt selittämään eri supranormaalien entiteettien avulla luonnonilmiöitä/voimia,joita he eivät ymmärtäneet/uskoivat niiden parantavan omaa hyvinvointiaan esim.hedelmmälisyyttä,viljelysonnea,sotaonnea jne.Lisäksi uskonnot ovat aina olleet todella tehokkaita kontrollin välineitä,joilla on saatu yhteiskunnat tuntemaan yhtenäisyyttä,joten voidaan ajatella,että niitä jumalia/jumalaa on tarvittu pitämään ihmisiä kurissa.Uskonnoissa on se mielenkiintoinen asia,että ne yleensä aina sisältävät jonkin dogmin/moraalisen ohjenuoran,jonka mukaan tulisi elää,ja jota tulisi kunnioittaa.En itse näe siinä sinänsä mitään pahaa,jos joku tarvitsee näitä korkeampia voimia/elämänohjeita,jotta tuntisi elämänsä arvokakkaaksi jne.

Tässä kysymys teille tieteenpapistoa edustaville.Miten selitätte sen,että tiede hyökkää aina niin kärkkäästi uskontoja vastaan ja yleensä,jokainen väittää,että Jumalan olemassaoloa ei ole pystytty todistamaan,muistakaa se,että tiede ei myöskään ole pystynyt todistamaan vielä Jumalan olemassaolemattomuuttakaan?On vain pystytty pienentämään jumalan olemassaolon mahdollisuutta(aukkojen jumala).Muistakaa,että tiede voi olla aivan yhtä dogmaattista kuin uskontokin!

-Astraal
"There is no god but Man"

Vierailija
Astraal
Jos lähdetään ihan ihmiselämän vaiheiden primitiivisistä ajoista voidaan tulkita/olettaa,että ihminen on pyrkinyt selittämään eri supranormaalien entiteettien avulla luonnonilmiöitä/voimia,joita he eivät ymmärtäneet/uskoivat niiden parantavan omaa hyvinvointiaan esim.hedelmmälisyyttä,viljelysonnea,sotaonnea jne. Lisäksi uskonnot ovat aina olleet todella tehokkaita kontrollin välineitä,joilla on saatu yhteiskunnat tuntemaan yhtenäisyyttä,joten voidaan ajatella,että niitä jumalia/jumalaa on tarvittu pitämään ihmisiä kurissa.Uskonnoissa on se mielenkiintoinen asia,että ne yleensä aina sisältävät jonkin dogmin/moraalisen ohjenuoran,jonka mukaan tulisi elää,ja jota tulisi kunnioittaa.En itse näe siinä sinänsä mitään pahaa,jos joku tarvitsee näitä korkeampia voimia/elämänohjeita,jotta tuntisi elämänsä arvokakkaaksi jne.

Samaa mieltä, jumalia on tarvittu selittämään kaikkea mitä ei olla ymmärretty. Siihen ympärille on sitten kerätty kaikkea roskaa mitä kutsutaan uskonnoksi.

Astraal
Tässä kysymys teille tieteenpapistoa edustaville.Miten selitätte sen,että tiede hyökkää aina niin kärkkäästi uskontoja vastaan ja yleensä,jokainen väittää,että Jumalan olemassaoloa ei ole pystytty todistamaan,muistakaa se,että tiede ei myöskään ole pystynyt todistamaan vielä Jumalan olemassaolemattomuuttakaan?On vain pystytty pienentämään jumalan olemassaolon mahdollisuutta(aukkojen jumala).Muistakaa,että tiede voi olla aivan yhtä dogmaattista kuin uskontokin!

Eihän tiede itsessään uskontoja vastaan hyökkää, se ei vain ota uskontoja huomioon kuin yhteiskunnallisena ilmiönä. Sen sijaan tieteellisen maailmankuvan omaavat henkilöt, kuten me ateistit, olemme uskontoja vastaan ja perustelemme jumalan olemassaolemattomuutta tieteen avulla. Esimerkiksi Raamatussa on kerrottu kreationismista ja evoluutio tyrmää sen 6-0.

Jumalan olemassaolon todennäköisyys on niin pieni, että ennemmin kannattaisi suunnitella rahoittavansa elämänsä lottovoitoilla kerran vuodessa - sillä ei siis ole mitään merkitystä ateistin elämässä. Eihän mitään voi tietää varmasti, mutta usko siihen, ettei jumalia ole, on erittäin vahva ainakin minulla. Voihan elämä olla kuten Matrix-elokuvassa. Eihän sitä voi tietää.

Tiede nyt vain antaa hyviä vastauksia, uskonto on aina "goddidit", mitään ei tarvitse tutkia, uskonto jarruttaa kehitystä kun kaikki on valmista ja selitettyä. Se on yksi syy miksi tieteen tekijät ja harrastajat ovat uskontoja vastaan. Kehitys tuo ihmisten arkielämäänkin helpotuksia, parantaa elinolosuhteita ja tuo turvallisuutta. Esimerkiksi kännykkä lapsillani on varsin hyvä asia, lapsen saa kiinni. Ei onnistunut 20 vuotta sitten. Kohta tiedetään missä lapsi on kun GPS tai Euroopan oma vastaava yleistyy kännyissäkin.

Vierailija
Astraal
Tässä kysymys teille tieteenpapistoa edustaville.Miten selitätte sen,että tiede hyökkää aina niin kärkkäästi uskontoja vastaan ja yleensä,jokainen väittää,että Jumalan olemassaoloa ei ole pystytty todistamaan

Tiede ja uskonto ovat "napit vastakkain", koska niiden perusfilosofia on täysin erilainen. Tiede lähtee ajatuksesta: "totta vasta kun niin todistetaan" (yksinkertaistetusti), kun taas uskonnossa ajatuksena on uskominen, vaikka varsinaisia todisteita ei olekaan.

Tiede näkee ihmisen "kaikkivoipana" - ihminen kykenee itse tutkimaan ja arvioimaan asioiden todenperäisyyttä. Uskonto näkee uskomisen ja luottamisen haasteena, joka edellyttää tieteellisen "minä-kaikkivoipaisuusajattelun" hylkäämistä.

Molemmissa ajattelutavoissa on kait puolensa ja molemmat ovat käyttökelpoisia tietyissä tilanteissa. Tieteellinen ajattelu toimii vaikkapa tutkittaessa lääkkeiden turvallisuutta, kun taas isoissa elämän päätöksissä ihminen tekee ratkaisun usein tunteella.

Vierailija

Katja kirjoitti:

>Katja: Eikös yksi näkemys uskovaisista ole myös että tarvitaan joku isä/äiti/vanhempi, jolle annetaan vastuu asioista ja jolle voidaan olla vastuussa. Siis sitten kun ei olla enää itse lapsia. Joku joka on ihmistä ylempänä jotta ei tulisi orpo olo maailmassa. Ja kun itsellä menee hyvin tai huonosti voidaan sitten sanoa että jumalan ansiota.
Mutta tämä kai pätee niihin uskovaisiin jota palvovat tällaista jumaluuden muotoa.

En tunne mainitsemaasi jumaluuden muotoa.

Jumalan ydinolemus on ihmisjärjen käsityskyvyn ulkopuolella. Se, miksi uskontojen perustajaprofeetat ovat aina viitanneet itseään suurempaan viisauteen, on heidän viisauttaan ja heidän perimmäisin ymmärtämisensä jää puolestaan heidän opetuksiaan tutkivien käsityskyvyn ulottumattomiin, josta asiasta jokaisen tulisi varmistua omien tutkimustensa ja älyllisten ponnistelujensa kautta.

Uskontojen perustajaprofeettojen intellektuaaliset ominaisuudet heijastavat meille puhtaimmillaan jumalallisia ominaisuuksia (universaali rakkaus, oikeudenmukaisuus jne.) ja heidän opetustensa varaan on aina kehittynyt uusi kulttuuri, kun niitä on laajemmalti sovellettu käytäntöön. Eli uskontojen evoluutio kuvastuu meille yhden tarkastelukulman kautta nähtynä ihmiskunnan suurten, peräkkäisten kulttuurien kehityksen kautta.

Vastuu opetusten tutkimisesta, niiden seuraamisesta, käytäntöön soveltamisesta tai niiden seuraamatta jättämisestä ei kuulu uskonnon ilmaisijalle. Jokainen ihminen on omista uskomuksistaan ja uskomatta jättämisistään vastuussa vain itse.

Katja: Entä sitten panteistit ja buddhalaiset, miten nämä sopivat tähän kaavaan? Saavatko he näitä uskontohallukicksejä silleen fiksusti pitäen kuitenkin oman elämän hallintansa itsellään?

En tiedä mitä tarkoitat uskontohallukickseillä. Uskontojen perustajaprofeettojen kirjoituksissa en ole huomannut viitattavan niihin. Perustajaprofeetat vetoavat ihmisen ymmärrykseen ja käyttävät opetuksissaan vertauskuvia seuraajiensa ymmärryksen laajentamiseen. Buddhalaiset ja panteistit vastaavat varmaankin kysymykseesi omasta puolestaan.

Vierailija
kaksoispilari
Jumalan ydinolemus on ihmisjärjen käsityskyvyn ulkopuolella. Se, miksi uskontojen perustajaprofeetat ovat aina viitanneet itseään suurempaan viisauteen, on heidän viisauttaan ja heidän perimmäisin ymmärtämisensä jää puolestaan heidän opetuksiaan tutkivien käsityskyvyn ulottumattomiin, josta asiasta jokaisen tulisi varmistua omien tutkimustensa ja älyllisten ponnistelujensa kautta.

Oma arvaukseni on, että tulevaisuudessa näiden perustajaprofeettojen vaikutus vähenee: mitä enemmän ihmisiä koulutetaan ja mitä paremmilla tiedoilla ihmisyydestä kaltaiseni vanhemmat varustavat lapsensa, ei perustajaprofeetoille oikein enää jää tilaa...

Vierailija
kaksoispilari
Katja kirjoitti:

>Katja: Eikös yksi näkemys uskovaisista ole myös että tarvitaan joku isä/äiti/vanhempi, jolle annetaan vastuu asioista ja jolle voidaan olla vastuussa. Siis sitten kun ei olla enää itse lapsia. Joku joka on ihmistä ylempänä jotta ei tulisi orpo olo maailmassa. Ja kun itsellä menee hyvin tai huonosti voidaan sitten sanoa että jumalan ansiota.
Mutta tämä kai pätee niihin uskovaisiin jota palvovat tällaista jumaluuden muotoa.

En tunne mainitsemaasi jumaluuden muotoa.

Jumalan ydinolemus on ihmisjärjen käsityskyvyn ulkopuolella. Se, miksi uskontojen perustajaprofeetat ovat aina viitanneet itseään suurempaan viisauteen, on heidän viisauttaan ja heidän perimmäisin ymmärtämisensä jää puolestaan heidän opetuksiaan tutkivien käsityskyvyn ulottumattomiin, josta asiasta jokaisen tulisi varmistua omien tutkimustensa ja älyllisten ponnistelujensa kautta.

Uskontojen perustajaprofeettojen intellektuaaliset ominaisuudet heijastavat meille puhtaimmillaan jumalallisia ominaisuuksia (universaali rakkaus, oikeudenmukaisuus jne.) ja heidän opetustensa varaan on aina kehittynyt uusi kulttuuri, kun niitä on laajemmalti sovellettu käytäntöön. Eli uskontojen evoluutio kuvastuu meille yhden tarkastelukulman kautta nähtynä ihmiskunnan suurten, peräkkäisten kulttuurien kehityksen kautta.

Vastuu opetusten tutkimisesta, niiden seuraamisesta, käytäntöön soveltamisesta tai niiden seuraamatta jättämisestä ei kuulu uskonnon ilmaisijalle. Jokainen ihminen on omista uskomuksistaan ja uskomatta jättämisistään vastuussa vain itse.

En minäkään tunne tuollaista jumalaa, ja näin minäkin sen ymmärrän kuten kirjoitit. Heitin tämän vastauksen ehkä hieman huonolla huumorilla, kyllästyneenä ainaiseen väittelyyn tällä foorumilla tästä aiheesta. Harkitsin vakavasti viestin poistoa heti kirjoittamiseni jälkeen, mutta päätin sitten jättää sen koska tiesin että saatan joutua vastaamaan sanoistani. Ja parempikin tehdä niin, tällaisista keskusteluista, kuten sinun kanssasi, oppii aina paljon.

Tämä mitä yllä kirjoitin on yksi ateistien näkemys siitä miksi jumalaan uskotaan. Toisaalta se joidenkin yksittäisten ihmisten tai tietyn ihmistyypin puitteissa saattaa ollakin sellainen taustalla vaikuttava asia, mutta ei tietenkään mikään pätevä määritelmä. Tällaiset ihmiset ovat niitä sokeita uskojia, jotka eivät ole miettineet todellisuuttaan oman itseä kautta. Todellinen usko on asioiden ymmärtämistä, sitä että palaset loksahtelevat paikoilleen. Jumala siis tarkoita mitään korvike-vanhempaa aikuiselle lapselle.

Mielestäni jumala sanana antaa aivan väärän kuvan, en mielelläni käyttäisi sitä. Ainakin minun käsitykseni asiasta poikkeaa radikaalisti yleisesti ajatellusta linjauksesta. Mutta se on minun elämänkatsomukseni, itse ymmärretty moninaisten ja mutkikkaiden ja rankkojenkin elämänkomeusten kautta, ja sen avulla olen päässyt tasapainoon.

kaksoispilari
Katja: Entä sitten panteistit ja buddhalaiset, miten nämä sopivat tähän kaavaan? Saavatko he näitä uskontohallukicksejä silleen fiksusti pitäen kuitenkin oman elämän hallintansa itsellään?

En tiedä mitä tarkoitat uskontohallukickseillä. Uskontojen perustajaprofeettojen kirjoituksissa en ole huomannut viitattavan niihin. Perustajaprofeetat vetoavat ihmisen ymmärrykseen ja käyttävät opetuksissaan vertauskuvia seuraajiensa ymmärryksen laajentamiseen. Buddhalaiset ja panteistit vastaavat varmaankin kysymykseesi omasta puolestaan.

Tässä jatkoin taas tuohon aikaisempaan viitaten, että sokeasti Isä-hahmoon uskovien lisäksi on myös olemassa tuohon määritelmään kuulumattomia, jossa uskonnon ja elämänfilosofian raja on hämärtynyt jopa ateistienkin silmissä. Monesti puhutaan elämänhallintataidoistakin. Koen kuuluvani itsekin tälle elämänkatsomusakselille.

Tuolla uskontohallukicksillä viittasin Volitansin sanomiseen aiheesta. Että uskonnollinen kokemus on verrattavissa huumeiden aiheuttamaan, ja tällainen ihminen voi kääntyä melkeinpä mihin tahansa uskoon tämän aivokemiaominaisuutensa vuoksi. Osa voi kyllä kääntyä vaikka mihin lahkoon, joista osa voikin olla moraalisestikin arveluttavia ja yksilöä ja hänen vapaata ajatteluaan rajaavia. Mutta on myös meitä muita, jotka kokevat sen hyvän aivokemiakokemuksen, mutta osaavat myöskin pohtia ja kyseenalaistaa uskontoihin liittyviä omilla aivoillaan. Ja luoda sen oman ymmärryksensä asioista.

Näistä muutoksista vielä, buddhalaisia munkkeja on aivokuvattu tutkien näitä muutoksia, meditointikin saa aikaan tällaista. Onnellisuuteen ja tyyneyteen liittyvillä alueilla huomattiin aktiviteettia paljon enemmän. En muista nyt oikeita termejä asioille, mutta joskus pari vuotta sitten kai luin artikkelin.

Ehkä tämä aivokemia-ominaisuus on myös käytettävissä yksilön hyväksi, juuri näissä elämänfilosofiapohdinnoissakin, sen oman paikan löytämisessä tämän kaiken keskellä. Usko antaa joillekin voimaa selvitä lohduttomistakin elämäntilanteista, omasta tulevasta kuolemasta, lapsen menetyksestä jne.

Toisaalta se myös voi tehdä ihmiselle hallaa, jos hän ei osaa miettiä omaa maailmankuvaansa vaan lähtee seuraamaan ensimmäistä hurmoshenkistä johtajaa joka kalastelee sieluja jumalalle. Ihminen joka ei osaa kyseenalaistaa tarjottuja totuuksia, on surullista katsottavaa, on hän sitten uskovainen taikka ateisti, tai jotain siltä väliltä. Tarkoitan näillä totuuksilla toisten ihmisten tulkintoja ja mielipiteitä asioista, jotka ovat aina kyseisen persoonan itsensä tulkitsemisellaan jollakin tavalla värittämiä. Ja nämä asiat voivat olla mitä vaan, uskontoa, rasismia, politiikkaa, mielipiteitä jne. Olisi hienoa jos ihmiset osaisivat pohtia asiat itse eivätkä nieleksisi toisten totuuksia niitä ensin tutkimatta.

Mukavaa että asetit minua vastuuseen selittämään tuota aikaisempaa laukausuani. Itseasiassa tänään pohdin että sinun kanssasi voisi joskus keskustella, ja nythän se tilaisuus tulikin eteen. =)

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Samum anker
tiäremiäs
Uskovaiset tarvitsee apua, ne voi kaikkea syyttäää niiten jumalaa, että oma pää ei rasitu liikaa.

Tämä syy on minusta ainoa hyvä mitä koko asiassa on, itse en tarvitse jumalaa syyliseksi. Koska olen ateisti.


Ne on ateistit jotka kyselee nukkuiko Jumala kun tsunami tai joku verilöyly iskee. Uskovaisten olen harvemmin kuullut syyttävän Jumalaa asioista.

Kyllä ainakin luin aamulehdestä, että uskovaiset luulivat että tsunami on Jumalan usko vääräuskoisille.

Kyllä monesti uskovaiset syyttävät että vaikka jumalaa, siittä kuin joku omainen kuolee.

Joku syyttää ja joku ei.

Vierailija

Tuolla uskontohallukicksillä viittasin Volitansin sanomiseen aiheesta. Että uskonnollinen kokemus on verrattavissa huumeiden aiheuttamaan, ja tällainen ihminen voi kääntyä melkeinpä mihin tahansa uskoon tämän aivokemiaominaisuutensa vuoksi. Osa voi kyllä kääntyä vaikka mihin lahkoon, joista osa voikin olla moraalisestikin arveluttavia ja yksilöä ja hänen vapaata ajatteluaan rajaavia. Mutta on myös meitä muita, jotka kokevat sen hyvän aivokemiakokemuksen, mutta osaavat myöskin pohtia ja kyseenalaistaa uskontoihin liittyviä omilla aivoillaan. Ja luoda sen oman ymmärryksensä asioista.

Näistä muutoksista vielä, buddhalaisia munkkeja on aivokuvattu tutkien näitä muutoksia, meditointikin saa aikaan tällaista. Onnellisuuteen ja tyyneyteen liittyvillä alueilla huomattiin aktiviteettia paljon enemmän. En muista nyt oikeita termejä asioille, mutta joskus pari vuotta sitten kai luin artikkelin.

Ehkä tämä aivokemia-ominaisuus on myös käytettävissä yksilön hyväksi, juuri näissä elämänfilosofiapohdinnoissakin, sen oman paikan löytämisessä tämän kaiken keskellä. Usko antaa joillekin voimaa selvitä lohduttomistakin elämäntilanteista, omasta tulevasta kuolemasta, lapsen menetyksestä jne.
-------------------------------------------------------------------------------------
Tämä menee taas tähän paljon puhuttuun aivokemiaan.Katja keroppas minulle.mikä on se syy ja mikä seuraus,joka johtaa ko.munkkien aivokemian muutokseen/uskonnollisen kokemuksen tunteeseen?Yhtä hyvinhän sen aivokemian muutoksen voisi aiheutuvan esim. jostain sakraalista/jumalallisesta lähteestä peräisin olevasta?

Miksi joillakin ihmisillä on ns.tyhjyyden tunne,jonka sitten hyvin monesti uskonto täyttää?Uskon kyllä,että elämän kriisitilanteissa on helppoa "hurahtaa" ko.ilmiöön,mutta en silti jaksa uskoa,että se olisi ainoa selitys asialle.
Uskonto/uskonnolisuus on muutenkin niin mielenkiintoinen ilmiö,eikä sitä voida "kuitata" pois noin vain,vaan vaatii enemmän tutkimusta jne.Kannattaa pitää mieli avoimena ja ottaa se oikea asenne, MINÄ EN TIEDÄ. (tai ainakaan minä en henk.koht tiedä )

ps:älkää sitten valittako tuosta lainausmetodistani,en hallitse tietokoneita.

-Astraal

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat