Vety energian lähteenä!!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eli kysymykseni liittyy vetyyn energian lähteenä.
Eli miten vetyä hyödynnetään tällä hetkellä energiassa ja miten paljon sitä tulevaisuudessa tullaan käyttämään??

Sivut

Kommentit (93)

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Vety ei ole energian lähde. Sitä kun ei ole missään (maapallolla) sellaisenaan. Vety pitää aina valmistaa, eli se voi siis toimia vain energian varastoinnin ja siirron välineenä. Primäärienergia pitää aina tuottaa jotenkin muuten.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Vetyä voidaan käyttää sähkön, lämmön ja esim. autojen voiman lähteenä. Polttokennossa voidaan vetyä, metaania, propaania jne. muuntaa suoraan sähköksi

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Joo, sitä voidaan käyttää ikään kuin akun korvikkeena. Teknisesti vedyn käyttäminen energiavarastona onnistuu kyllä, mutta ei sitä vielä ole varsinaisesti käytössä.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Pelkkä lukiolainen
Vetyä voidaan käyttää sähkön, lämmön ja esim. autojen voiman lähteenä.

Kyllä, mutta vety ei ole energian lähde vaan varasto. Se energia pitää tuottaa jollakin muulla alunperin.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Myös öljy joutuu luopumaan energialähteen tittelistään, kun varannot hupenevat siihen pisteeseen, että pumppaaminen kuluttaa yhtä paljon mitä öljystä saadaan. Onneksi tähän on vielä aikaa paljon.

Lieneekö tulevaisuudessa mitään mahdollisuuksia hyödyntää näiden isompien planeettojen vetyvarasntoja?
http://www.astronetti.com/planeetat/uranus.htm

Niillä kun on kaasukehässään vetyä melko runsaasti. Pitäisi van olla pilvikaupunkien tyylisiä kaasukaivoksia. Star Warsista tuttuja.

Vierailija
MalcomX

Lieneekö tulevaisuudessa mitään mahdollisuuksia hyödyntää näiden isompien planeettojen vetyvarasntoja?

Ihmiset eivät todennäköisesti edes koskaan pääse marssiin tai jos se onnistuu niin astronautti todennäköisesti kuolee muutaman vuoden sisällä siihen että hän on saanut niin paljon gamma säteilyä.ö

Vierailija
Pelkkä lukiolainen
Eli kysymykseni liittyy vetyyn energian lähteenä.
Eli miten vetyä hyödynnetään tällä hetkellä energiassa ja miten paljon sitä tulevaisuudessa tullaan käyttämään??

EU-tasolla vedyn käyttöä energialähteenä tutkittan paljonkin.
http://europa.eu.int/comm/enterprise/li ... ic3_fi.htm

EU katsoo vetytalouden osaksi energiaomavaraisuutta. Sehän on vieläpä kestävän kehityksen mukaista, kun sitä tuotetaan uusiutuvilla energioilla. Samalla saadaan muuttuvatuotantoisille uusiutuville energioille energiavarasto, ja paikallisen tuotannon ansiosta vedyn jakeluinfrastruktuurin raketamista voidaan lykätä. Vetyä voidaan käyttää myös lämmitysenergian lähteenä.

Vetytalouden käynnistymisestä on erilaisia arvioita - jotain 15-20 vuotta. Itse uskon/toivon nopeampaa kehitystä.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Vetytalouden käynnistymisestä on erilaisia arvioita - jotain 15-20 vuotta. Itse uskon/toivon nopeampaa kehitystä.

Kuten muuten fuusiostakin... Senkin tulemista on odotettu, toivottu, uskottu ja laskettu... Vaan vieläkään ei näy ei kuulu. Optimistisimmatkin arviot puhuvat kymmenistä vuosista ennenkuin ensimmäistäkään voimalaa edes aletaan rakentaa.

Vetytalous, tai ainakaan sen oleellisimmat komponentit eivät nekään ole mitään uusia keksintöjä, päinvastoin... itse voin varmasti sanoa että polttokennoja käytettiin ainakin 60-luvulla.

Vetytalouden yksi suurimmista ongelmista on siinä, että energia pitää kuitenkin tuottaa jollain. Ja koska energia pitää tuottaa jollain, se myös maksaa jotain, ja tuottaa aina jonkin verran päästöjä. Tuotettua energiaa ei kuitenkaan sovi haaskata, joten hyötysuhteet pitäisi saada aika korkealle, ja sitä korkeammalle mitä kalliimpaa vedyn tuottamiseen käytettävä energia on, ja mitä halvempaa tuotettava energia on.

Tämä muodostaa sellaisen yhtälön, että voidakseen kilpailla sähköverkon energian kanssa tulisi polttokennosta saatavan energian olla hinnaltaan kilpailukykyistä muiden sähköntuottajien kanssa... Jos vety tuotetaan sähköllä, joka muutoin voitaisiin syöttää verkkoon, on "raaka-aineen" hinta jo valmiiksi samassa luokassa "lopputuotteen" kanssa, mikä edellyttäisi laitteistolta olemattomia valmistuskustannuksia, ja likimain täydellistä hyötysuhdetta... Ilman täysin häviötöntäkin voidaan toki saada aikaan jotenkuten tuottavia ratkaisuja, sillä sähkönhinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan, mikäli tuulivoiman osuutta verkossa lisättäisiin, tulisi paljon hetkellisiä ylitarjonta tilanteita, ja vastaavasti heikomman tarjonnan tilanteita, mikä heittelisi hetkellisiä hintoja vuoroin ylös ja alas, ja tasaamalla näitä vaihteluita voitaisiin ehkä saada homma tuottavaksi...

Toinen vaihtoehto olisi ostaa verkosta perusvoimaa, ja myydä käytännössä sama energia säätövoimana.

Kummallakin tavalla taloudellinen kannattavuus on mahdollinen, mutta marginaalit tulevat tuskin parhaimmassakaan tapauksessa olemaan kovin leveitä, mikä taas vähentää investointihalukkuutta, ja ylipäätään koko toiminnan mielekkyyttä. Kyseenalaista on myös se, että saadaanko laitteiston hyötysuhde riittävän hyväksi, ettei se vähäinenkin teoreettinen hyöty valu hukkaan.

Huomattavasti kannattavampi "lopputuote" voisi olla vaikkapa mekaanisen energian puolella... Verkon sähköä on käytännössä mahdoton saada sellaisenaan ajoneuvojen käytettäväksi. Ja mikäli aiotaan käyttää sähköä autojen voimanlähteenä pitää se varastoida johonkin muotoon. Perinteisesti on tähän varastointiin käytetty akkuja. Akut eivät nekään kuitenkaan ole häviöttömiä, jos nyt niiden lataamiseen kuluva aika unohdetaankin. Lisäksi on huomattava, että akutkin maksavat... Siinä vaiheessa kun sähkö on saatu ladatuksi akkuihin, otettua akuilta sähkömoottoreihin, ja lopulta muunnettua mekaanikseksi energiaksi on sen hinta jo huomattavasti verkko-sähkön hintaa korkeampi. Tässä tapauksessa ovat siis teoreettiset voittomarginaalit jo huomattavasti leveämpiä, ja jos teoriat voitaisiin muuttaa faktoiksi riittävän hyvillä toteutuneilla hyötysuhteilla olisi toiminta mielekästä, ja kannattavaa.

Vierailija
Pelkkä lukiolainen
Eli kysymykseni liittyy vetyyn energian lähteenä.
Eli miten vetyä hyödynnetään tällä hetkellä energiassa ja miten paljon sitä tulevaisuudessa tullaan käyttämään??

Uutinen pilottiprojektista, jossa saaren energia tuotetaan tuuli-vetyvoimalalla:
http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?acti ... &id=170064

Aiemmin olen tuosta ronkkinut lisätietoa valmistajan sivuilta (nyt se ei auennut):
[size=75:fypbpli2]Utsira: On Utsira – a beautiful windswept island off the western Norwegian coast – ENERCON in cooperation with Norsk Hydro ASA is setting up a pilot project to demonstrate how wind energy together with hydrogen can provide all the energy needed in a community making it totally independent of fossil fuel. This is the first full-scale project of its kind worldwide and is a barrier-breaking milestone in the development of alternative or “green” energy systems. The wind fluctuations in a shortterm period (seconds) is regulated by a flywheel system developed by ENERCON. By means of a sophisticated control system this guarantees a constant output depending on the amount of consumption. This way, when the winds are favourable, the wind turbine and the flywheel can supply power to the connected users. Any excess wind energy will be used to produce hydrogen which then can be stored. Hydrogen is produced by means of an electrolyser delivered by Norsk Hydro Electrolysers AS. Hydrogen is then used to produce electricity when wind cannot be used.
http://www.enercon.de/englisch/fs_news_e.html [/size:fypbpli2]
Suomenkielisen uutisen lisätietona suomensin tuosta tämän:

Tuulen nopeita vaihteluita tasataan ENERCONin kehittämällä vauhtipyöräsysteemillä. Pitkälle kehitetyn ohjausjärjestelmän avulla tämä takaa vakaan kulutuksesta riippuvan ulostulon. Näin ollen, suotuisilla tuulilla, tuuliturpiini ja vauhtipyörä syöttävät tehoa kuluttajille ja ylimääräinen tuulen energia käytetään vedyn tuotantoon ja se varastoidaan.

Vety tuotetaan elektrolyysimenetelmällä ja tuulettomina aikoina sitä käytetään sähkön tuotantoon.

Vaihtuvatuotantoisilla uusiutuvilla energioilla kannattaa vetyä tuottaa sillä energialla, jolle sillä hetkellä ei ole kuluttajaa. Ihmettelen, miksi tuohon projektiin ei otettu mukaan aurinkoenergiaa, koska se olisi taannut tasaisen je paremmin ennustettavan lisätuoton.

Uutinen on päivätty heinäkuussa 2004. Kohta pitäisi alkaa kuulua projektin tuloksia.

Utsiran projektista lisää:
http://www.hydro.com/en/our_business/oi ... hange.html

ilmaisin
Seuraa 
Viestejä1285
Liittynyt2.7.2005
Pelkkä lukiolainen
Ihmiset eivät todennäköisesti edes koskaan pääse marssiin tai jos se onnistuu niin astronautti todennäköisesti kuolee muutaman vuoden sisällä siihen että hän on saanut niin paljon gamma säteilyä.ö

Miten se liittyy tähän? Eihän kaasunlouhintaan tarvita ihmisiä.

Jos jostain syystä (propaganda yms. tarkoitukset) haluamme lähettää ihmisiä johonkin Kuuta kauemmaksi, täytyy matkustajat ensin syväjäädyttää. Pakastuksesta heräämistä esiintyy eläinkunnassa. Ehkä ominaisuus voitaisiin kopioida ihmiseen geenimuuntelun avulla. Lisäksi aluksen ympärille pitää luoda magneettikentät säteilysuojaksi.

Aluksesta tulisi näillä varustuksilla todennäköisesti painava, joten tarvitsemme propulsiojärjestelmäksi jonkin melko tehokkaan kuten Daedalus-moottori, Orion-moottori tai höyrysydänfissioreaktoriraketti.

Vierailija

Vetytalouteen siirtymisessä on muutamia käytännön ongelmia.

Ensiksikin kuten edellä on jo sanottu tarvittava vety täytyy tehdä, koska sitä ei käytännössä esiinny vapaana maanpäällä. Ja suuressa mittakaavassa vedyn tuotanto vaatii tuekseen massiivista ja keskitettyä energian tuotantoa. Lähinnä tarkoitukseen soveltuisivat parhaiten vesi- , hiili-, maakaasu- tai ydinvoima.

Toiseksi sen varastointi on ongelma. Vaikka vety onkin ihanteellinen polttoaine se on kuitenkin kevein kaasuista joten se vaatii massiiviset säiliöt tai sitten vety täytyy sitoa johonkin välittäjäaineeseen, josta se on suhteellisen helppo irrottaa. Lisäksi varastoinnissa on myöskin vetyatomin pienuudesta johtuva tekninen ongelma. Eli vetyatomit ovat niin pieniä, että ne voivat suodattua terässäiliön seinien läpi. Joten säiliöstä karkaa väistämättä vetyä ja se voi helposti muodostaa säiliön ympärille räjähtävän kaasuseoksen jos säiliöitä pidetään suljetussa tilassa. Vedyn säilyttäminen nesteenä taas vaatii massiivisen jäähdytyskoneiston.

Vedyn toimittaminen käyttäjille taas vaatii massiivisen kuljetuskoneiston. Nykyisistä kaasutankkereista ehkä osaa voisi käyttää tarkoitukseen. Pienempien määrien toimittamiseen käytännössä kaikki nykyiset säiliöautot ovat käyttökelvottomia ko. tarkoitukseen ehkä joitakin kaasujen kuljettamiseeen tarkoitettuja tankkiautoja lukuunottamatta. Käyttökelpoisin tapa vedyn siirtämiseen olisi käyttää jo olemassa olevia maakaasuputkia. Mutta siinä taas tulee vastaan poliittiset riskit vrt. ukrainan tapahtumat. Eikä putkisto edes ole riittävän kattava jos ajatellaan vedyn käyttämistä esim autojen polttoaineena. Kotitalouksissa taas vedyn käyttäminen vaatisi kaupenkeihin massiivista kaasuputkiston laajentamista tai jopa kokonaan uuden verkoston rakentamista.

Eli vetytalouteen siirtyminen vaatisi astromisessa mittakaavassa olevat investoinnit ja sillä saataisiin nykyiseen verrattuna hyötysuhteeltaan huomattavasti heikompi järjestelmä. Plussa puolella taas kasvihuonekaasuja saataisiin vähennettyä autoilun osalta jos vedyn tuottamiseen käytettäisiin vesi- tai ydinvoimaa.

Vierailija
tapani
Vetytalouteen siirtymisessä on muutamia käytännön ongelmia.

Ensiksikin kuten edellä on jo sanottu tarvittava vety täytyy tehdä, koska sitä ei käytännössä esiinny vapaana maanpäällä. Ja suuressa mittakaavassa vedyn tuotanto vaatii tuekseen massiivista ja keskitettyä energian tuotantoa. Lähinnä tarkoitukseen soveltuisivat parhaiten vesi- , hiili-, maakaasu- tai ydinvoima.




Massiivista 1
Suuren mittakaavan tuotantokin voidaan hajauttaa. Esimerkiksi tässä Utsiran pilottiprojektissa vetyä tuotetaan muutaman tuulimyllyn ylituotannolla. Saaren asukkaiden lukumäärä jäi epäselväksi, taisi olla luokkaa 200 - tarkistan sen.

[size=75:1i8hahb0]Utsiran asukasmääristä:
"Energy history is soon to be written on the island of Utsira 10 households will receive electricity solely from wind turbines and hydrogen in a pioneer project.

The remote, wind-swept island off the west coast of Norway is not the first place you’d look for the start of the energy revolution. But this small island community with 240 inhabitants is where one of the most exciting projects ever developed by Hydro and its partners will be tested. The project looks towards a future independent of fossil fuel."
En osaa nyt tulkita - 'inhabitants' = asujaimisto?
Lähteen sijoitin aiempaan Utsira-kirjoitukseeni[/size:1i8hahb0]

Toiseksi sen varastointi on ongelma. Vaikka vety onkin ihanteellinen polttoaine se on kuitenkin kevein kaasuista joten se vaatii massiiviset säiliöt tai sitten vety täytyy sitoa johonkin välittäjäaineeseen, josta se on suhteellisen helppo irrottaa. Lisäksi varastoinnissa on myöskin vetyatomin pienuudesta johtuva tekninen ongelma. Eli vetyatomit ovat niin pieniä, että ne voivat suodattua terässäiliön seinien läpi. Joten säiliöstä karkaa väistämättä vetyä ja se voi helposti muodostaa säiliön ympärille räjähtävän kaasuseoksen jos säiliöitä pidetään suljetussa tilassa. Vedyn säilyttäminen nesteenä taas vaatii massiivisen jäähdytyskoneiston.

Massiivista 2
Massiivinen, hajautettu tuotanto johtaa itsestään massiiviseen hajautettuun varastointiin. Paikallinen tuotanto ei vaadi suurta varastointia.

Muistatko varastohävikin suuruuden? Mun muistin mukaan noin 1%/kk.

Vedyn toimittaminen käyttäjille taas vaatii massiivisen kuljetuskoneiston. Nykyisistä kaasutankkereista ehkä osaa voisi käyttää tarkoitukseen. Pienempien määrien toimittamiseen käytännössä kaikki nykyiset säiliöautot ovat käyttökelvottomia ko. tarkoitukseen ehkä joitakin kaasujen kuljettamiseeen tarkoitettuja tankkiautoja lukuunottamatta. Käyttökelpoisin tapa vedyn siirtämiseen olisi käyttää jo olemassa olevia maakaasuputkia. Mutta siinä taas tulee vastaan poliittiset riskit vrt. ukrainan tapahtumat. Eikä putkisto edes ole riittävän kattava jos ajatellaan vedyn käyttämistä esim autojen polttoaineena.



Massiivista 3
Massiivisen hajautetun tuotannon massiivisesta hajautetusta varastosta massiivinen kuljetus/siirto on hajautettu pienille alueille. Esimerkiksi huoltoasemat voivat tuottaa itse vetyä.

Kotitalouksissa taas vedyn käyttäminen vaatisi kaupenkeihin massiivista kaasuputkiston laajentamista tai jopa kokonaan uuden verkoston rakentamista.



Massiivista 4
Massiivisen hajautetun vetytuotannon pienimmät yksiköt ovat kortteli- tai talokohtaisia laitoksia, jolloin vedystä saadaan myös mm. lämmitysenergia. Nykyisen Helsingin kotitalouskaasuputkistoakin voidaan hyödyntää.

Eli vetytalouteen siirtyminen vaatisi astromisessa mittakaavassa olevat investoinnit ja sillä saataisiin nykyiseen verrattuna hyötysuhteeltaan huomattavasti heikompi järjestelmä.

Vetytalous on hintansa väärtti, eikä hyötysuhteen vuoksi kukaan ole nykyistä järjestelmää vaihtamassa.

Plussa puolella taas kasvihuonekaasuja saataisiin vähennettyä autoilun osalta jos vedyn tuottamiseen käytettäisiin vesi- tai ydinvoimaa.

Asiantuntijat kyllä sanovat, että vetyä kannattaa tuottaa uusiutuvilla energioilla, jolloin se on kestävän kehityksen mukaista, ja etenkin vaihtuvatuotantoista uusiutuvista energioista (aurinko/tuuli) saadaan suurempi hyöty.

Vierailija

Ydinvoimalla voi olla tehtävänä yksi hyvä teko, jolla se voisi hyvittää kaikki, mitä se tähän asti on tehnyt kestävän kehityksen vastaisesti. Hyvä teko olisi käynnistää vetytalous - ei suinkaan nykyisillä ydinvoimaloilla, vaan uuden sukupolven ydinvoimaloilla, joita jenkeissä suunnitellaan. Kun vedyn tarjonta rajusti kasvaisi, vetytalous saisi kipeästi kaipaamansa käynnistyspiristeen. Ja kun tekniikat yhä enemmän ja enemmän kehittyvät vetytalouden suuntaan, vedyn tuotanto uusiutuvilla energioilla olisi erittäinkin kannattavaa. Sen jälkeen ydinvoimalle olisi helppo sanoa lopulliset jäähyväiset.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Vastaaja_s24fi
Ydinvoimalla voi olla tehtävänä yksi hyvä teko, jolla se voisi hyvittää kaikki, mitä se tähän asti on tehnyt kestävän kehityksen vastaisesti.



Kuten esimerkiksi mitä? Muistathan, että esim. kommunistien tahalliset hölmöilyt Tsernobylissa eivät ole tietyn fysikaalisen ilmiön syy, tahi sitä nykyisin maailman eri puolilla hyödyntävien energiantuottajien. Ydinvoima ei voi olla syypää mihinkään sen enempäää kuin vaikka painovoima on putoamiskuolemiin. Sitä ei voi syyllistää ja asettaa vastuuseen teoistaan millään tavoin. Toimiijoina, ja mahdollisina vastuunkantajina, kaikissa tapahtumissa on ollut aina ihminen tai joukko ihmisiä.

Vastaaja_s24fi

Hyvä teko olisi käynnistää vetytalous - ei suinkaan nykyisillä ydinvoimaloilla, vaan uuden sukupolven ydinvoimaloilla, joita jenkeissä suunnitellaan.



Tokihan se nykyisilläkin onnistuisi tarvittaessa.

Vastaaja_s24fi

Kun vedyn tarjonta rajusti kasvaisi, vetytalous saisi kipeästi kaipaamansa käynnistyspiristeen.



Niin, ehkä. Se toki edellyttäisi silti muutakin muutosta. Infrastruktuurimuutosta energian ja liikenteen alalle, sekä varmaan myös lainsäädännöllisiä toimia. Sinänsä kyllä ydinenergia ovisi olla yksi parhaista lähde-energian tuotantomuodoista jotta vetyenergia saataisiin kilpailukykyiseksi.

Vastaaja_s24fi

Ja kun tekniikat yhä enemmän ja enemmän kehittyvät vetytalouden suuntaan, vedyn tuotanto uusiutuvilla energioilla olisi erittäinkin kannattavaa.



Ei siltikään yhtä kannattavaa kuin ydinvoimalla.

Vastaaja_s24fi

Sen jälkeen ydinvoimalle olisi helppo sanoa lopulliset jäähyväiset.

Ei olisi, kun se tuottaisi enemmän vetyä/energiaa halvemmalla.

Ydinvoimalla on tehtävänä myös toinen, vielä tärkeämpi teko, ennenkuin siitä voidaan edes jossakin tyhmyydenpuuskassa haluttaessakaan luopua. Sen pitää hävittää melkoinen määrä ydinpommimateriaalia mitä maailmassa on vielä vaikka millä mitalla.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
Kosh
Vastaaja_s24fi
Ydinvoimalla voi olla tehtävänä yksi hyvä teko, jolla se voisi hyvittää kaikki, mitä se tähän asti on tehnyt kestävän kehityksen vastaisesti.



Kuten esimerkiksi mitä?



Vastaaja_s24fi

Hyvä teko olisi käynnistää vetytalous - ei suinkaan nykyisillä ydinvoimaloilla, vaan uuden sukupolven ydinvoimaloilla, joita jenkeissä suunnitellaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat