Tiheämassan elektroniverhon tunnustaa kapitalistinenkin T

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ks. myös uuiten " Kokkareita tähdissä". Kvarkkiliemiteoria on hylätty,
tiheämassan, neutronitähden peittääkin elektronimeri, kuten minä olen sanonut, elektroniverho. Kvarkkeja eivät herrat ole ihan kokonaan hylänneet, merestä pistää esiin ouoja kvarkkeja. - Ehdottaisin protonistohaarakkeita, köyhien protoneiden. Myös nimityksen
neutronitähti voisitte jo jättää. Kuvattu otus halkaisijaltaan on kuulemma 12 km ja painaa viisi aurinkomassaa.

Siinä tullaankin pitkku muutoksiin entisistä. Laitostiede on korjannut Auringon massan miljoonasta Maan massasta 334 000een, suuren ylievertaisen USAn tieteen vaatimuksesta. Aiemmin siis mainittu tähtönen painoi vain 1.7 aurinkomassaa. Niiden rajoiksi mainittiin
1.2 - 1.4 aurinkomassaa, josta tuo on keskiverto.

Kuitenkin, Arla ja Kosh, tämä tiedepalstakin ilmoittaa nyt tiheämassain noudattavan ydinhiukkastiheyttä. Olisiko aika tunnustaa tosiasiat, jättää myös singulariteetti eli yksö ynnä ydinhiukkasen merkilliset sidosvoimat, joilla uljaasti torjutaan ydinenergian gammafotoniselitys.

Uutisesta löydettävä tiheystodistus, sehän oikeastaan kumoaa myös
uutisestakin esin pisitävät kvarkit. Kun ydinhiukkasen tiheys on suurin mahdollinen, sen osahiukkasten välille ei tarvita mitään vahvasidosvoimaa.

Tai ehkä Lentotaidoton eli pingviini ilmoittaa meille, että tätäkään uutista ei tarvitse ottaa huomioon eikä edes lukea.

Eri asia, miten SIRUHIUKKASET muodostavat JAKAMATTOMAT.

Kommentit (7)

Vierailija

Ottamatta kantaa mainitsemaasi asiaan haluaisin kysyä sinulta Arkos, että oletko kerännyt johonkin webbisivulle tai jopa kirjaan/julkaisuun ajatuksiasi? kysyi tätä aikaisemminkin, mutta kys. keskusteluketju katosi johonkin enkä löytänyt sitä enää, joten mikäli vastasit, en ole sitä nähnyt, sori... Tällaselle hieman ulkopuoliselle jää epäselväksi mitä touhotat, sillä tietämättä mitä teoriasi sisältää em. kaltaiset viestit näyttävät lähinnä paasaukslta "mitä minä sanoin, te ootte muut väärässä". Olisin todella kiinnostunut lukemaan mitä sinulla on sanottavana, mikäli olet kerännyt ajatuksiasi johonkin yhtenäiseksi. Juupas-eipäs webbikeskusteluita en jaksa selata aiheesta, kun ne tuppaavat menemän ennenpitkää ja joskus hieman tätä aikaisemminkin henkilökohtaisuuksiin ja asian vieruksiin...

Vierailija
hudum
Ottamatta kantaa mainitsemaasi asiaan haluaisin kysyä sinulta Arkos, että oletko kerännyt johonkin webbisivulle tai jopa kirjaan/julkaisuun ajatuksiasi? kysyi tätä aikaisemminkin, mutta kys. keskusteluketju katosi johonkin enkä löytänyt sitä enää, joten mikäli vastasit, en ole sitä nähnyt, sori... Tällaselle hieman ulkopuoliselle jää epäselväksi mitä touhotat, sillä tietämättä mitä teoriasi sisältää em. kaltaiset viestit näyttävät lähinnä paasaukslta "mitä minä sanoin, te ootte muut väärässä". Olisin todella kiinnostunut lukemaan mitä sinulla on sanottavana, mikäli olet kerännyt ajatuksiasi johonkin yhtenäiseksi. Juupas-eipäs webbikeskusteluita en jaksa selata aiheesta, kun ne tuppaavat menemän ennenpitkää ja joskus hieman tätä aikaisemminkin henkilökohtaisuuksiin ja asian vieruksiin...

Tällä palsstalla on aika monta avaamaani viestiketjua, ja myös vanhalla palstalla. Joihinkin olen kerännyt enemmän yhteen, toisissa, kuten tässä, aihe on melko rajattu. Muutoksia on kyllä tapahtunut. Vetovoiman
siruhiukkasteoria tuli vasta vuoden vaihteen tienoilla.

Siloin tällöin olen lähettänyt koottujakin päivityksiä. Ehkä piankin taas - - -

Hakuammunnallakin voit osua tietyissä aihepiireissä, tai käyttää hakua.

salai
Seuraa 
Viestejä7095
Liittynyt17.3.2005
ArKos itse
Hakuammunnallakin voit osua tietyissä aihepiireissä, tai käyttää hakua.

Googlella haku kokkareita tähdissä antoi tuloksen: Kastikekiemurat

Eli taaskin ArKos itse johti hyödyllisen tiedon lähteille.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Tällä palstalla lie oma sisäinenkin hakunsa. Ei tarvita hakusanaakaan, voihan aihepiirejä kelata ihan alkuun saakka.

Vierailija

Aineen ja avaruuden aineistoni sitäpaitsi on paisunut sen verran laajaksi, että siitä pitäisi valmistaa erillinen vihoken eli pikku kirjanen. Toisaalta se edellyttäsi julkaisuvaroja ja kustantajaa, toisaalta epäilemättä myös piirroksia, ja siihenkään ei ole ketään osaavaa käytettävissä.

Ainakin nyt näyttäsi, että tärkeintä olisi käsittää oikein fotoni, joka suomennetaan ´valottaja´. Ja sitä voi selventää tässäkin aiheessa.
Sillä fotonithan päätyvät juuri noihin elektronien verhoamiin tiheämassoihin, " mustaukkoihin". Täsäs on kyse fotonien pysäyttämisestä, kun muuten on kyse niiden lähtemisestä. Latautuminen tiivistyneinä gammafotoneiksi on vastakkainen prosessi fuusiolle, se on vedyn regeneraatiota eli palautumista. Ja jo lähes neljä vuotta sitten sanoin täällä, että mustat aikot ovat regeneraatiolle sopiva avaruuden ilmiö, vaikkakin käsitykseni niistä muuten oli silloin aika hämärä.

Laitostieteellä on fotoniselle säteilylle jako aalto- eli jaksoalueisiin:
radioaallot, mikrosäteily, valo, röntgen ja gamma. Tärkein ero minulla, että sanon niiden kaikkein olevan hiukkassäteilyä, kun yleensä on tendensssi hävittää fottonisäteilyn hiukkasluonne pois. Fotonisäteilyn jaksio koostuu vaiktutuskvanteista, minun mukaani niitä kantavat vaiktushiukkaset. Niiden massa saadaan Planckin vaikutuskvantista, perumassa 3.68*10^-48 g, ulottuvuus luokkaa 10^-23 m. Valon nopeudella massa on kaksinkertainen.

Huomautus, että aine ei nääs voi kiihtyä valon nopeuteen. Vastahuomautus, laitostieteenkin mukaan fotonin lähtö on sm-impulssi.
Vaikutushiukkanen ei siinä kiihdy, vaan irtoaa, ylittäen irtoamiskynnyksen. Samalla se jähmettyy kiteeksi. Jo Einsteinin mukaan valossa ei ole sisäistä liikettä, sinä ei kulje aika. Ei ole myöskään väliainetta, etteriä, joka välittäsi impulsseja. Kidenmuoto on siis matkalla fotonille ainoa mahdollinen.

Ero laitostieteen myös siinä, että katson radioaaltojen olevan vain
yksilöhiukkasista, niissä ei ei ole varsinaisia fotoneja. Fotonimuoto syntyy
n. 3 cmn alltoalueella, ja se on mikrosäteilyn alaraja. Tästä eteenpäin aina UVn ylärajalle jakso tiivistyy jopa miljoonakertaiseksi, mikä tarkotitaa vastaavaa vaikutushiukkasmäärä joka fotonissa. Röntgensäteilyssä fotonien välien tiehys taas kasvaa, sillä nyt niitä muodostuu syvemmälläkin aineessa eikä vain pinnan atomeissa.

Gammafotonit, ne ovat ydinenergian sekä vapautumisen tapa että atomiaineeseen latautunutta ydinenergiaa. Ja tämä latautuminen siis tapahtuu tiheämassoissa.

Perusatomiaineessa ei ole ydienergiaa. Se kutienkin muodostuu perumassaltan samoista hiukkasista kuin fotonien vaikutushiukkaset.
Olen nimittänyt niitä JAKAMATTOMIKSI.

Vetovoiman vielä viime vuonna koetin selittää antifotonien aiheuttamaksi.
Mutta osoittautui, että antiftonisuus olikin varattu sähköisilel ilmiöille.
Ynä vetovoiman jaksolukua ei ole kyetty määrittämään, joka viittaa sekä vaikutuskvanttien että -hiukkasten melkoiseen heikkouteen fotoniseen verrattuna.

Vuoden vaihteen uutuuteni oli siis selittää vetovoima SIRUHIUKKASIN.
Ne irtoavat JAKAMATTOMISTA ja muodostavat massoissa gravitonisia jonoja eli säikeitä, vrt. fotonit säteessä. Massat ohittava osa nähtävästi pirstotutuu hiljalleen avaruudessa yksilösiruhiukkasiin, jotka palavat kohjti massoja ja samalla pukkaavat. Näin olis kyse sekä veto- että painovoimasta.

Fotonit ovat siis koostuvia kiteitä, vetovoiman välittäjät siruja. Yhteistä on tuo irtoamiskynnys, josta seuraa sama vakio valon nopeus. Yhteistä myös, että kummatkaan eivät tarvitse avarudessa kulkemiseensa mitään välittäjäainetta. Eetteriä ei ole eikä tarvita.

Vierailija

Hei Arkos itse,

julkaise ihmeessä ajatuksesi jossakin kansainvälissessä tiedefoorumissa. Olen havainnut että sinulla on monta hyvää ideaa liittyen tähtitieteeseen, joten nyt on aika altistaa ne kansainvälisen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Mitään teoriaa, havaintoa, yms. ei voi pitää merkittävänä, enenkuin se tunnustetaan tiedeyhteisössä. Tutkijat laativat havainnoistaan julkaisun ja lehettävät sen asiaa käsitteleviin tieteellisiin lehtiin julkaistavaksi. Jos julkaisu menee läpi, se tarkoittaa sitä, että olet onnistunut tutkimuksissasi ja nyt tiedeyhteisöllä on mahdollisuus arvioida ajatuksiasi. Ilman tätä, tieteen kannalta merkittävät havaintosi ovat pelkkää sanahelinää. Laitoin alle muutamia tähtitiedettä käsitteleviä lehtiä, johin on hyvä yrittää kirjoittaa artikkeli. Nämä taitavat olla kyllä sinulle entuudestaan tuttuja. Odotan innolla sinulta juttua näihin lehtiin. Lehdet löytyvät yliopistojen elekronisista tietokannoista ja ihan tavallisen nettihaun kautta

Advances in Space Research
Astronomical Journal
Astroparticle Physics
Journal of Atmospheric and Solar-Terrestrial Physics
Planetary and Space Science
Annual Review of Earth and Planetary Sciences
Astronomy

Uusimmat

Suosituimmat