KEINOÄLYN SINGULARITEETTI

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pidättekö mahdollisena keinoälyn singulariteettia?

Oletetaan että kehitämme keinoälykoneen, johon lisäämme aina vaan enemmän aina nopeampia suorittimia, työmuistia ja tallennusyksiköitä.
Tämä keinoäly oppii näin jatkuvasti lisää ja tallentaa tätä eri syötelaitteista tulevaa informaatiota aina vain paremmin ja paremmin, eli luo tallennetun tiedon hakemistorakenteita jotka aina paremmin yhdistävät eri tietoja toisiinsa.

Pian yhdistämme keinoälykoneeseen erilaisia teknisiä apuvälineitä, jotta laite voi paremmin olla yhteydessä itsenäisesti eri tiedonlähteisiin ja hakea tietoa eri lähteistä. On tietenkin yhteydet tietoverkkoihin ja kaapeli/satelliittikanaviin, skannerit ja "tekniset kädet" kirjojen, lehtien ja muun paperimateriaalin käsittelyyn jota ei vielä löydy datamuodossa.

Keinoälykoneemme opettelee ja järjestelee kaikki kirjakielet mahdollisimman tehokkaasti ja pian se pystyy käsittelemään millä tahansa tunnetulla kielellä kirjoitetun datan ja tekstin. Pian koneemme käy läpi kaikki kirjastojen materiaalit jne.

Kun lajiteltua tietoa on tarpeeksi keinoäly alkaa yhdistämään erillisiä tiedonkappaleita aina vain laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Luonnontieteiden ja muiden tieteiden tiedonsirpaleista se kokoaa tehokkaiden hakurutiiniensa avulla pian niitä yhdistävät tiedot ja muodostaa näistä uusia kokonaiskuvia eri tieteenaloista. Saattaa olla että melko pian kaikki tieteellinen tieto hallussa, lajiteltuna tehokkaasti ja nopeasti saatavissa keinoäymme yhdistelee niistä fysiikan kaikenteorian.
Kun se tämän jälkeen simuloi eri ilmiöitä toe:lla, sen tieto eri ilmiöistä lisääntyy huimaa vauhtia.
Tilannehan olisi sama kuin että Newtonilla ja Einsteinillä olisi ollut kaikki tähän asti tallennettu tieto luonnontieteiden eri alueilta saatavissa heti.
Useinhan tieteessä joku on jo asiasta tai siihen yhteydessä olevasta toisesta asiasta (vaikkapa fysiikka -> matematiikka) saattanut tehdä merkittäviä tutkimuksia, mutta näitä tutkija ei löydä, joten ne pitää itsenäisesti ja aikaa vievästi tehdä itse.

Tietenkin keinoälymme luo itsestään myös uudempia tehokkaampia ja nopeampia versioita niin softa kuin rautatasollakin.

Haluaako keinoälymme, joka on ohittanut kaikki ihmisen tieteelliset saavutukset jäädä paikalleen, vai haluaako se liittää itseensä itsenäiseen toimintaan kykenevien yksiköiden verkkoon? Jotta keinoäly saisi mahdollisimman paljon uuta tietoa se ei voi jäädä paikalleen, vaan sen ohjaamat yksiköt lähtevät yhä kauemmas hakemaan uutta tietoa, ensin maapallolla ja pian avaruuteen. Tietenkin superäly myös haluaa laajentaa aistejaan ja se suunnittelee yhä kauemmas näkeviä kaukoputkia tai sm-ilmaisimia ja yhä pienempään näkeviä mikroskooppeja.

Todennäköisesti superäly jo melko pian on alkanut "ajatella" omaa turvallisuuttaan ja ennen pitkää se suojaa itsensä ihmiseltä, tuolta tyhmältä ja mitättömältä olennolta. Ihmistiedon rajat tulevat pian vastaan ja superäly suuntautuu muuhun, jolloin ihmisen merkitys sille vähenee kovaa vauhtia.
Superälyn tiedon keruuseen suunnittelemien ja valmistamien yksiköiden määrän kasvaessa niiden ja ihmisten rinnakkainolon lakipiste saavutetaan ja alkaa kahinointi. Tuhoaako superäly silloin ihmiskunnan?

Kommentit (7)

Vierailija
Abaddon
Todennäköisesti superäly jo melko pian on alkanut "ajatella" omaa turvallisuuttaan ja ennen pitkää se suojaa itsensä ihmiseltä, tuolta tyhmältä ja mitättömältä olennolta.

Eihän tieto ole sama asia, kuin tahto. Kuinka tietoa keräävä keinoälykone voi alkaa missään vaiheessa puolustautumaan edes spywarea vastaan, ellei tuota ominaisuutta ole ohjelmoitu sen perusrutiineihin alusta alkaen? Kaikki koneen tekeminen on riippuvaista sen luojasta. Ihminenhän on luonut koneen ja ihmisen pitäisi silloin myös tietää kaikki prosessit mitä se kone voi suorittaa ja kaikki mitä se ei voi. Tietohan on koneelle pelkkää merkkijonoa ja mikäli kone ohjelmoidaan alusta pitäen keräämään tietoa, mutta ei suorittamaan mitään toimintoja sen tiedon pohjalta, niin silloinhan kone ei voi muuta tehdä kuin kerätä tietoa.
Eri asia tietysti olisi mikäli tämän koneen tietokanta korruptoituisi vaikka viruksen toimesta, joka pistäisi sen tekemään mitä toimintoja tahansa.

Vierailija

Teknologinen singulariteetti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teknologinen_singulariteetti

Teknologinen singulariteetti tarkoittaa tulevaisuudentutkimuksessa historian tapahtumaa, jolloin superhumaani tekoäly kiihdyttää teknologisen kehityksen ja sosiaalisen muutoksen niin nopeaksi, että singulariteettiä edeltäneet ihmiset eivät pysty ymmärtämään tai mielekkäästi ennustamaan tulevaisuutta.



Useimmat tulevaisuudentutkijat arvioivat singulariteetin tapahtuvan aikaisintaan 2030-luvulla, mutta arviot ovat kiistanalaisia.

Itse olen ymmärtänyt tuon niinpäin että tarvitaan siis eka se tekoäly/superäly jotta saavutetaan teknologinen singulariteetti.

http://www-rohan.sdsu.edu/faculty/vinge/misc/singularity.html

Tuossa on mainittu eri tapoja kuinka tämä superäly pystyisi "syntymään".
-Tekoäly joka ylittäisi ihmisen älyn.
-Koneiden verkko joka "heräisi henkiin".
-Ihmisen ja koneen yhdistäminen eli jonkinlainen aivojen ja tietokoneen symbioosi.

En usko että kone voi millään muotoa pelkän nippelitiedon sotkusta herätä
henkiin, tuo kuulostaa todella naurettavalta.
Tekolyn rakentaminen(josta tulee ihmistä viisaampi) tai ihmisen aivojen kytkeminen koneeseen on todennäköinen ratkaisu, joka ei kuulosta ollenkaan mahdottomalta.
Jos ihmiset hermosolut saadaan yhdistettyä jollakin tavalla tietokoneeseen johon on kehitelty jonkinlainen neuroverkko systeemi niin mikä ettei ihminen voisi hakea tietoa joka on bitteinä.

Neuroverkot ja geneettiset algoritmit ainakin mahdollistavat tekoälyn oppimisen jollakin tasolla.

Vierailija
Todennäköisesti superäly jo melko pian on alkanut "ajatella" omaa turvallisuuttaan ja ennen pitkää se suojaa itsensä ihmiseltä, tuolta tyhmältä ja mitättömältä olennolta. Ihmistiedon rajat tulevat pian vastaan ja superäly suuntautuu muuhun, jolloin ihmisen merkitys sille vähenee kovaa vauhtia.

Mikäli tekoälyn tehtävänä on tuottaa innovaatioita ja tutkimustuloksia ihmisten iloksi ja hyödyksi, ei tämä todennäköisesti ole sen ihmismäisempi kuin laskukone. Ihminen toimii kuten toimii säilyttääkseen perinnöllisen datansa. Tekoälylle ko. tavoite ja sitä tukevat vaistot olisivat suhteellisen hyödyttömiä.

Ihmismäisen tekoälyn kehittäminen toimimaan aloitusviestissä kuvatulla tavalla on älytöntä. Sen sijaan älykkäille koneille jotka kykenevät suoriutumaan monimutkaisista tehtävistä löytyy varmasti käyttöä esim. teollisuuden ja maanviljelyn ollessa kyseessä.

Vierailija

kandeis lukea Timo Airaksisen Ihmiskoneen tulevaisuus. Siinä pohditaan tätä en-tiedä-kuinka-hyvin, sillä en erityisemmin ole tutustunut tietokirjallisuuteen.

dsajlkdsdsölkj333rd
Seuraa 
Viestejä12
Liittynyt14.12.2015

Kun kysyy neuvoa. On enemmän kuin yksi vaihtoehto toiminnallisesti sekä motiivin näkökulmasta että aikaperspektiivin. toiminta:1.0 Neuvojen kysyjä ymmärtää oikein 2.0 Neuvojen kysyjä ymmärtää väärin 3.0 Neuvojen kysyjä ymmärtää osittain asiaankuuluvasti. A) neuvonantaja antaa oikean tiedon. B) neuvojen antaja antaa väärän tiedon. C) neuvojen antaja antaa osittain tarpeellisen tiedon. Motiivit: 1.1 tahtoo pyrkiä ymmärtämään oikein 2.1 ymmärtää tahattoman viattomasti väärin on vilpitön. 2.2 ymmärtää tahallisesti väärin esim. sarkasmin tai valehtelun motiivilla. 3.1 neuvojen kysyjä ymmärtää tahallisesti osittain oikein. 3.2 osittain väärin. Aikaperspektiivi: X aina oikein Y aina väärin Z joskus oikein. Z.-/+ kasvavassa määrin tai vähenevissä määrin esim. Nuorena tai vanhainkodissa. Voiko tietokone koskaan ymmärtää seuraavaa ja reagoida oikein korjaten lause paremmaksi:Minkä vanhana taitaa sen nuorena oppii?

Ps. En ole nörtti, vaan ihan vaan pohdiskelin tuota bussimatkalla aikani ratoksi..

Uusimmat

Suosituimmat