Geologia, maa, meri ja ilma: Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos

Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos

Olen tehnyt hieman kartoitusta viimepäivinä ja jotain ei nyt täsmää. Näet kaikissa laskuissa mitä olen tehnyt olen saanut vain tulokseksi että biomassan potentiaali sitoa ilmakehän hiilidioksidia on vähintään kertaluokkaa suurempi kuin mitä ilmakehässä on hiilidioksidia saatavilla.

Esimerkiksi yksinkertaista faktaa.

Biomassa varastoi hiiltä 100 - 625 tonnia per hehtaari. Riippuen metsätyypistä. Borneon suosademetsä lienee vielä noiden lukujen yläpuolella. Noin yli puolet biomassan hiilestä on varastossa soiden turpeessa.

Temperate Forests, Then Tropical, Then Boreal

Based on their calculations, for above- and below-ground biomass in metric tons of carbon stored per hectare, cool temperate moist forests store the most carbon, 625 tC/ha, with warm temperate moist storing slightly less, 500 tC/ha. Cool temperate dry forests stored 280 tC/ha. Tropical rainforests stored 250 tC/h. Boreal forests stored 100 tC/ha.
http://www.treehugger.com/files/2010/03 ... g-year.php

Vastaavasti eurooppalaisissa metsissä potentiaali hiilen sitomiselle on 120-240 tonnia hehtaarilla. Tätä voi sitten verrata eurooppalaiseen talousmetsään jolla hiilen sitomisen potentiaali on ehkä 40 tonnia hehtaarille.

Nämä ovat järjettömän suuria määriä. 200 tonnia per hehtaari tarkoittaa sitä että EU:n kokoinen alue luonnonvaraista metsää pystyy sitomaan 100 gigatonnia hiiltä. Jos tätä verrataan siihen että ilmakehässä on hiiltä 780 gigatonnia, niin tämä on valtavasti. Näin jos kaikki ihmisen hyödyntämät metsät vapautettaisiin kasvamaan luonnonvaraisina, niin hiili loppuisi ilmakehästä alle vuodessa.

Käytännössä kaikkia ei voida päästää luonnonvaraisina kasvamaan, koska ruokaakin tarvitsee tuottaa pelloilla. Mutta jos metsäteollisuuden turhat osat poistettaisiin päällisin puolin, eli uudet hakkuut pysäytettäisiin, paperi korvattaisiin digipaperilla sekä biomassaan perustuva energiateollisuus kriminalisoitaisiin kokonaan sekä uusia metsiä istutettaisiin sinne missä niitä on kaadettu eikä kyseinen maa-ala ole viljelyskäytössä, niin väittäisin että alle vuosikymmenessä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskisi esiteolliselle tasolle eli sille tasolle millä se oli ennen kuin metsien teollinen kaato ja teollinen taloudellinen hyödyntäminen aloitettiin.

Biomassan kasvua siis rajoittaa vain se kuinka paljon hiilidioksidia on saatavilla. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus puolestaan on kasvanut viimeaikoina, koska jokaisena vuonna ihminen on kaatanut ja hyödyntänyt aina edellistä vuotta enemmän metsää.

Taloudellisesti tämä urakka ei söisi resursseja kuin murto-osan nykyisin ehdotetuista ilmastonmuutoksen torjumisen keinoista ja mikä tärkeintä, niin 100% tällaiseen ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetyistä resursseista olisi luonnonsuojelua. Ja tämä on täysin riippumaton siitä mikä nyt on noiden akateemisten kasvihuoneilmiö-teorioiden totuusarvo.

[quote author="Puuhevonen" time="30.01.2011 klo 21:32"]

Olen tehnyt hieman kartoitusta viimepäivinä ja jotain ei nyt täsmää. Näet kaikissa laskuissa mitä olen tehnyt olen saanut vain tulokseksi että biomassan potentiaali sitoa ilmakehän hiilidioksidia on vähintään kertaluokkaa suurempi kuin mitä ilmakehässä on hiilidioksidia saatavilla.

Esimerkiksi yksinkertaista faktaa.

Biomassa varastoi hiiltä 100 - 625 tonnia per hehtaari. Riippuen metsätyypistä. Borneon suosademetsä lienee vielä noiden lukujen yläpuolella. Noin yli puolet biomassan hiilestä on varastossa soiden turpeessa.

[quote author=""]Temperate Forests, Then Tropical, Then Boreal

Based on their calculations, for above- and below-ground biomass in metric tons of carbon stored per hectare, cool temperate moist forests store the most carbon, 625 tC/ha, with warm temperate moist storing slightly less, 500 tC/ha. Cool temperate dry forests stored 280 tC/ha. Tropical rainforests stored 250 tC/h. Boreal forests stored 100 tC/ha.
http://www.treehugger.com/files/2010/03 ... g-year.php
[/quote]
Vastaavasti eurooppalaisissa metsissä potentiaali hiilen sitomiselle on 120-240 tonnia hehtaarilla. Tätä voi sitten verrata eurooppalaiseen talousmetsään jolla hiilen sitomisen potentiaali on ehkä 40 tonnia hehtaarille.

Nämä ovat järjettömän suuria määriä. 200 tonnia per hehtaari tarkoittaa sitä että EU:n kokoinen alue luonnonvaraista metsää pystyy sitomaan 100 gigatonnia hiiltä. Jos tätä verrataan siihen että ilmakehässä on hiiltä 780 gigatonnia, niin tämä on valtavasti. Näin jos kaikki ihmisen hyödyntämät metsät vapautettaisiin kasvamaan luonnonvaraisina, niin hiili loppuisi ilmakehästä alle vuodessa.

Käytännössä kaikkia ei voida päästää luonnonvaraisina kasvamaan, koska ruokaakin tarvitsee tuottaa pelloilla. Mutta jos metsäteollisuuden turhat osat poistettaisiin päällisin puolin, eli uudet hakkuut pysäytettäisiin, paperi korvattaisiin digipaperilla sekä biomassaan perustuva energiateollisuus kriminalisoitaisiin kokonaan sekä uusia metsiä istutettaisiin sinne missä niitä on kaadettu eikä kyseinen maa-ala ole viljelyskäytössä, niin väittäisin että alle vuosikymmenessä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskisi esiteolliselle tasolle eli sille tasolle millä se oli ennen kuin metsien teollinen kaato ja teollinen taloudellinen hyödyntäminen aloitettiin.

Biomassan kasvua siis rajoittaa vain se kuinka paljon hiilidioksidia on saatavilla. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus puolestaan on kasvanut viimeaikoina, koska jokaisena vuonna ihminen on kaatanut ja hyödyntänyt aina edellistä vuotta enemmän metsää.

Taloudellisesti tämä urakka ei söisi resursseja kuin murto-osan nykyisin ehdotetuista ilmastonmuutoksen torjumisen keinoista ja mikä tärkeintä, niin 100% tällaiseen ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetyistä resursseista olisi luonnonsuojelua. Ja tämä on täysin riippumaton siitä mikä nyt on noiden akateemisten kasvihuoneilmiö-teorioiden totuusarvo.

[/quote]

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Re: Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos

Näin jos kaikki ihmisen hyödyntämät metsät vapautettaisiin kasvamaan luonnonvaraisina, niin hiili loppuisi ilmakehästä alle vuodessa.

Miksei hiili loppunut ilmakehästä siihen aikaan kun ihmiset eivät hyödyntäneet metsiä tai viljelleet eli paleoliittisellä kivikaudella? Hiiltähän oli silloin ilmakehässä vähemmän....

[quote author="T-Bolt" time="30.01.2011 klo 21:50"]

[quote author=""]Näin jos kaikki ihmisen hyödyntämät metsät vapautettaisiin kasvamaan luonnonvaraisina, niin hiili loppuisi ilmakehästä alle vuodessa.[/quote]
Miksei hiili loppunut ilmakehästä siihen aikaan kun ihmiset eivät hyödyntäneet metsiä tai viljelleet eli paleoliittisellä kivikaudella? Hiiltähän oli silloin ilmakehässä vähemmän....

[/quote]

Too many protest singers, not enough protest songs...

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos

Näin jos kaikki ihmisen hyödyntämät metsät vapautettaisiin kasvamaan luonnonvaraisina, niin hiili loppuisi ilmakehästä alle vuodessa.

Miksei hiili loppunut ilmakehästä siihen aikaan kun ihmiset eivät hyödyntäneet metsiä tai viljelleet eli paleoliittisellä kivikaudella? Hiiltähän oli silloin ilmakehässä vähemmän....

Koska kasvit eivät voi ottaa hiiltä ilmasta tehokkaasti jos sen pitoisuus laskee alle 200–300 ppm. Näin niiden kasvu hidastuu ja lahoaminen vapauttaa ilmaan enemmän hiilidioksidia eli biomassan kokonaismäärä laskee.

Kasveille kasvun kannalta optimaaliset hiilidioksidipitoisuudet olisivat noin 400–800 ppm. Mutta optimi vaihtelee paljon kasvilajista toiseen.

Eli toisin sanoen ennen kuin ihminen aloitti metsien teollisen hävittämisen ja hyödyntämisen 60-luvulla, niin hiilidioksidi oli efektiivisesti loppunut ilmakehästä. Eli uutta biomassaa ei voinut kasvaa ennen kuin vanha biomassa kuoli pois ja lahosi.

[quote author="Puuhevonen" time="30.01.2011 klo 21:55"]

[quote author="T-Bolt"][quote author=""]Näin jos kaikki ihmisen hyödyntämät metsät vapautettaisiin kasvamaan luonnonvaraisina, niin hiili loppuisi ilmakehästä alle vuodessa.[/quote]
Miksei hiili loppunut ilmakehästä siihen aikaan kun ihmiset eivät hyödyntäneet metsiä tai viljelleet eli paleoliittisellä kivikaudella? Hiiltähän oli silloin ilmakehässä vähemmän....[/quote]
Koska kasvit eivät voi ottaa hiiltä ilmasta tehokkaasti jos sen pitoisuus laskee alle 200–300 ppm. Näin niiden kasvu hidastuu ja lahoaminen vapauttaa ilmaan enemmän hiilidioksidia eli biomassan kokonaismäärä laskee.

Kasveille kasvun kannalta optimaaliset hiilidioksidipitoisuudet olisivat noin 400–800 ppm. Mutta optimi vaihtelee paljon kasvilajista toiseen.

Eli toisin sanoen ennen kuin ihminen aloitti metsien teollisen hävittämisen ja hyödyntämisen 60-luvulla, niin hiilidioksidi oli efektiivisesti loppunut ilmakehästä. Eli uutta biomassaa ei voinut kasvaa ennen kuin vanha biomassa kuoli pois ja lahosi.

[/quote]

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos

Tässä on hyviä käppyröitä ja erinomainen artikkeli siitä kuinka pahasti IPCC on aliarvioinut luonnonvaraisten metsien kyvyn sitoa hiiltä. Luultavasti aliarvioiminen on ollut tietoista jotta biopolttoaineet saataisiin näyttämään tavoittelemisen arvoisina keinoina CO2-päästöjen vähentämisessä.

0717forestcarbon.jpg

Temperate forests store more carbon than tropical forests, finds study
http://news.mongabay.com/2009/0717-forest_carbon.html

[quote author="Puuhevonen" time="30.01.2011 klo 22:29"]

Tässä on hyviä käppyröitä ja erinomainen artikkeli siitä kuinka pahasti IPCC on aliarvioinut luonnonvaraisten metsien kyvyn sitoa hiiltä. Luultavasti aliarvioiminen on ollut tietoista jotta biopolttoaineet saataisiin näyttämään tavoittelemisen arvoisina keinoina CO2-päästöjen vähentämisessä.

0717forestcarbon.jpg

Temperate forests store more carbon than tropical forests, finds study
http://news.mongabay.com/2009/0717-forest_carbon.html

[/quote]

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos

Omituista on myös että ihmiset puhuu CCS teknologioista eli Carbon Capture and Storage. Vaikka kaikki ihmiskunnan tuottamat hiilidioksidipäästöt mahtuisivat myös varastoon elävään biomassaan erittäin helposti. Esimerkiksi eteläisen Tasmanian metsien maanpinnan yläpuolinen elävä biomassaan mahtuu yli 700 tonnia hehtaraarille. Tämän lisäksi maaperään on varastoitunut noin parisataa tonnia hiiltä hehtaarille.

0717agb.jpg

Suomi päästää tällähetkellä 27 megatonnia hiiltä (hiilidioksidia 100 megatonnia) vuodessa. Jos vanha trooppinen tai lauhkean ilmanalan metsä varastoi 250-500 tonnia hiiltä hehtaarille ja tekee sitä 2 tonnia vuodessa seuraavat 200 vuotta, niin tarvitsee jättää kasvamaan vain 14 megahehtaaria metsää, niin kaikki Suomen hiilidioksidipäästöt neutralisoituisi seuraavien 200 vuoden ajaksi. Tämä tarkoittaa pinta-alaltaan noin puolta Suomea.

Suomen omien havumetsävyöhykkeen metsien vuotuinen kasvu on noin 12 megatonnia vuodessa ja jatkaa tällä tahdilla luultavasti seuraavat satavuotta jos metsät jätettäisiin pääosin koskemattomiksi. Tämä kattaisi vajaa puolet Suomen tarpeesta ja toinen puoli voitaisiin ostaa esimerkiksi kehitysmaista. Koska kustannukset jakautuvat 200-400 vuodelle, niin hinta ei ole liian kova ja varsinkaan se ei ole liian kova, jos meidän ei tarvitse lopettaa kivihiilen polttoa.

Toisin sanoen, jos länsimaat istuttaisivat jokaista polttamaansa vuotuista hiilitonnia kohden puoli hehtaaria uutta lehtimetsää, niin tämä riittäisi kumoamaan kaikki hiilen poltosta seuraavat päästöt ja voisimme polttaa hiiltä seuraavat 200 vuotta ja luonto vain kiittäisi.

Metsän hinta saadaan alas, jos korvataan paperi pääosin digipaperilla ja kriminalisoidaan bioenergiateollisuus. Maailman tarve puutavaralle ei ole järin suuri, joten tätä varten ei tarvitse varata montaakaan prosenttia metsäpinta-alasta talousmetsäksi. Näin ollen metsän suojeleminen ei ole liian kallista.

Kuvaavaa on että vain pari prosenttia Brasilian metsien tuhoamisesta tapahtuu suomalaisittain metsien hakkuiden muodossa. Loppu vain poltetaan lähinnä karjan laidunalueeksi (60-70%). Näin ollen hehtaarin hinta ei voi olle liian suuri jos sillä saadaan 50 gigajoulea aidosti hiilineutraalia energiaa vuodessa, mitä saadaan parista tonnista hiiltä. Toisin sanoen hiilestä saatavan energian markkinahinta on noin 500 euroa per hehtaari metsää. Kyllä luulisin että siitä liikenisi vuosittain pieni siivu myös metsien suojeluun

Laskelmani ovat karkeita ja toimivat suuruusluokissa. Olen pyrkinyt pyöristämään varmuuden vuoksi aina ylöspäin, joten todelliset arviot ovat paljon edullisemmat. Näin ollen on edullisin tapa varastoida se hiilidioksidi, mitä päästämme ilmakehään hiilen polton seurauksena, biomassaan.

Elävään biomassaan mahtuu kyllä hiiltä paljon enemmän kuin mitä ovat maapallon tunnetut kivihiilivarat. Luultavasti kertaluokkaakin enemmän, jos myös ruuantuotanto siirrettäisiin aavikoille ja hedelmällisten alueiden pellot vapautettaisiin metsien käyttöön.

[quote author="Puuhevonen" time="31.01.2011 klo 06:12"]

Omituista on myös että ihmiset puhuu CCS teknologioista eli Carbon Capture and Storage. Vaikka kaikki ihmiskunnan tuottamat hiilidioksidipäästöt mahtuisivat myös varastoon elävään biomassaan erittäin helposti. Esimerkiksi eteläisen Tasmanian metsien maanpinnan yläpuolinen elävä biomassaan mahtuu yli 700 tonnia hehtaraarille. Tämän lisäksi maaperään on varastoitunut noin parisataa tonnia hiiltä hehtaarille.

0717agb.jpg

Suomi päästää tällähetkellä 27 megatonnia hiiltä (hiilidioksidia 100 megatonnia) vuodessa. Jos vanha trooppinen tai lauhkean ilmanalan metsä varastoi 250-500 tonnia hiiltä hehtaarille ja tekee sitä 2 tonnia vuodessa seuraavat 200 vuotta, niin tarvitsee jättää kasvamaan vain 14 megahehtaaria metsää, niin kaikki Suomen hiilidioksidipäästöt neutralisoituisi seuraavien 200 vuoden ajaksi. Tämä tarkoittaa pinta-alaltaan noin puolta Suomea.

Suomen omien havumetsävyöhykkeen metsien vuotuinen kasvu on noin 12 megatonnia vuodessa ja jatkaa tällä tahdilla luultavasti seuraavat satavuotta jos metsät jätettäisiin pääosin koskemattomiksi. Tämä kattaisi vajaa puolet Suomen tarpeesta ja toinen puoli voitaisiin ostaa esimerkiksi kehitysmaista. Koska kustannukset jakautuvat 200-400 vuodelle, niin hinta ei ole liian kova ja varsinkaan se ei ole liian kova, jos meidän ei tarvitse lopettaa kivihiilen polttoa.

Toisin sanoen, jos länsimaat istuttaisivat jokaista polttamaansa vuotuista hiilitonnia kohden puoli hehtaaria uutta lehtimetsää, niin tämä riittäisi kumoamaan kaikki hiilen poltosta seuraavat päästöt ja voisimme polttaa hiiltä seuraavat 200 vuotta ja luonto vain kiittäisi.

Metsän hinta saadaan alas, jos korvataan paperi pääosin digipaperilla ja kriminalisoidaan bioenergiateollisuus. Maailman tarve puutavaralle ei ole järin suuri, joten tätä varten ei tarvitse varata montaakaan prosenttia metsäpinta-alasta talousmetsäksi. Näin ollen metsän suojeleminen ei ole liian kallista.

Kuvaavaa on että vain pari prosenttia Brasilian metsien tuhoamisesta tapahtuu suomalaisittain metsien hakkuiden muodossa. Loppu vain poltetaan lähinnä karjan laidunalueeksi (60-70%). Näin ollen hehtaarin hinta ei voi olle liian suuri jos sillä saadaan 50 gigajoulea aidosti hiilineutraalia energiaa vuodessa, mitä saadaan parista tonnista hiiltä. Toisin sanoen hiilestä saatavan energian markkinahinta on noin 500 euroa per hehtaari metsää. Kyllä luulisin että siitä liikenisi vuosittain pieni siivu myös metsien suojeluun

Laskelmani ovat karkeita ja toimivat suuruusluokissa. Olen pyrkinyt pyöristämään varmuuden vuoksi aina ylöspäin, joten todelliset arviot ovat paljon edullisemmat. Näin ollen on edullisin tapa varastoida se hiilidioksidi, mitä päästämme ilmakehään hiilen polton seurauksena, biomassaan.

Elävään biomassaan mahtuu kyllä hiiltä paljon enemmän kuin mitä ovat maapallon tunnetut kivihiilivarat. Luultavasti kertaluokkaakin enemmän, jos myös ruuantuotanto siirrettäisiin aavikoille ja hedelmällisten alueiden pellot vapautettaisiin metsien käyttöön.

[/quote]

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos

Näin jos kaikki ihmisen hyödyntämät metsät vapautettaisiin kasvamaan luonnonvaraisina, niin hiili loppuisi ilmakehästä alle vuodessa.

Miksei hiili loppunut ilmakehästä siihen aikaan kun ihmiset eivät hyödyntäneet metsiä tai viljelleet eli paleoliittisellä kivikaudella? Hiiltähän oli silloin ilmakehässä vähemmän....

Oisko niin, että ihmisiä silloin pieretti enemmän.

Mutta on se hienoa, että joku noista ehtokeltaisenvehreistä aina välillä kertoo meille kuinka homma on hoidettava.

Sopii meikälle, että kaikki Euroopan metsät jätetään silleen ja polliisivartio ympärille. Kyllä siinä hiilidioksiidi vähenee ja riistokapitalistien naama kalpenee. Tietysti voi vähän aikaa olla vaikeaa, kun mätänevien raatojen vuoksi CO2 -pitoisuus voi nousta.

Samalla voisi kieltää kolajuomat ja limpparit, niissä kun on CO2:ta. Tosin voisi tulla nuorisolle vieroitusoireita. Puulelut (kuten puiset hevoset) pitää säilöä museoon.

Maanviljelys ja karjatalous on myös syytä lopettaa. Ruispelto sitoo hiiltä merkittävästi vähemmän kuin metsä ja karja tuottaa CO2:ta ja metaania (=suokaasua).

Puulämmitys pitää kieltämän. Ainut sallittu lämmitys on lasi koskista iltapäivällä.

On se coolia, että joku pölvästiporukka on tehnyt taas vaihteeksi hienon oletuslaskelman hiilitaseista. Saavat vouhovihreät uuden lisäkatekismuksen.

[quote author="syytinki" time="31.01.2011 klo 10:34"]

[quote author="T-Bolt"][quote author=""]Näin jos kaikki ihmisen hyödyntämät metsät vapautettaisiin kasvamaan luonnonvaraisina, niin hiili loppuisi ilmakehästä alle vuodessa.[/quote]
Miksei hiili loppunut ilmakehästä siihen aikaan kun ihmiset eivät hyödyntäneet metsiä tai viljelleet eli paleoliittisellä kivikaudella? Hiiltähän oli silloin ilmakehässä vähemmän....[/quote]
Oisko niin, että ihmisiä silloin pieretti enemmän.

Mutta on se hienoa, että joku noista ehtokeltaisenvehreistä aina välillä kertoo meille kuinka homma on hoidettava.

Sopii meikälle, että kaikki Euroopan metsät jätetään silleen ja polliisivartio ympärille. Kyllä siinä hiilidioksiidi vähenee ja riistokapitalistien naama kalpenee. Tietysti voi vähän aikaa olla vaikeaa, kun mätänevien raatojen vuoksi CO2 -pitoisuus voi nousta.

Samalla voisi kieltää kolajuomat ja limpparit, niissä kun on CO2:ta. Tosin voisi tulla nuorisolle vieroitusoireita. Puulelut (kuten puiset hevoset) pitää säilöä museoon.

Maanviljelys ja karjatalous on myös syytä lopettaa. Ruispelto sitoo hiiltä merkittävästi vähemmän kuin metsä ja karja tuottaa CO2:ta ja metaania (=suokaasua).

Puulämmitys pitää kieltämän. Ainut sallittu lämmitys on lasi koskista iltapäivällä.

On se coolia, että joku pölvästiporukka on tehnyt taas vaihteeksi hienon oletuslaskelman hiilitaseista. Saavat vouhovihreät uuden lisäkatekismuksen.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos

Ottamatta nyt sen enempää kantaa laskelmiin tai niiden oikeellisuutteen, niin hatara käsitykseni on se, että nk. tehometsänhoidon merkittävin peruste on nimenomaan siinä, että hoidetun metsän biomassan tuotto on parempi kuin hoitamattomaton ja ero metsäalan oppikirjoissa tai Tapio taskukirjassa on melkoisen suuri.

Jos nämä metsätieteilijä ovat edes suunnilleen oikeassa, niin metsiä pikkemminkin kannattaisi hoitaa kuin jättää hoitamatta. Näin olisi niin ekonomisin perustein kuin tuon biomassakin suhteen.

[quote author="terawatti" time="31.01.2011 klo 10:57"]

Ottamatta nyt sen enempää kantaa laskelmiin tai niiden oikeellisuutteen, niin hatara käsitykseni on se, että nk. tehometsänhoidon merkittävin peruste on nimenomaan siinä, että hoidetun metsän biomassan tuotto on parempi kuin hoitamattomaton ja ero metsäalan oppikirjoissa tai Tapio taskukirjassa on melkoisen suuri.

Jos nämä metsätieteilijä ovat edes suunnilleen oikeassa, niin metsiä pikkemminkin kannattaisi hoitaa kuin jättää hoitamatta. Näin olisi niin ekonomisin perustein kuin tuon biomassakin suhteen.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos

Ottamatta nyt sen enempää kantaa laskelmiin tai niiden oikeellisuutteen, niin hatara käsitykseni on se, että nk. tehometsänhoidon merkittävin peruste on nimenomaan siinä, että hoidetun metsän biomassan tuotto on parempi kuin hoitamattomaton ja ero metsäalan oppikirjoissa tai Tapio taskukirjassa on melkoisen suuri.

Jos nämä metsätieteilijä ovat edes suunnilleen oikeassa, niin metsiä pikkemminkin kannattaisi hoitaa kuin jättää hoitamatta. Näin olisi niin ekonomisin perustein kuin tuon biomassakin suhteen.

Saatat olla oikeassa. En mene kuitenkaan vannomaan.

Hiljan ilmestyi joku selvitys, jossa vanhan metsä hiilen varastointikyky todettiin paremmaksi kuin talousmetsän.

Oletuksiinhan tuollaiset laskelmat yleensä perustuvat, mutta menevät viherväkeen täydestä.

Luultavasti tulos on myös oikean suuntainen. Tulkinnat ja johtopäätökset ovat sitten eri asia. Sanotaan nyt, vaikka niin, että pysyvänä hiilivarastona vanha metsä on tehokas, mutta ei loputtomiin. Jossain vaiheessa hiili irtoaa myös sieltä.

Muistelen myös, että löytyy toinenkin selvitys, joka taisi puuttua ilmastomalleista. Taisivat jossain tutkimuksessa todeta, että ilmaston lämmetessä, maaperä päästelee enemmän CO2:ta kuin malleissa tiedetään. Vanhan metsän maaperässä tuota päästettävää taitaa löytyä runsaasti.

Sanotaan nyt, että vanha metsä säästyy vaikkapa 700 vuotta (ikuinen se ei ole). Passiivisena hiilivarastona se on vakioitunut tuoksi aikaa. Samaan aikaan talousmetsä (aktiivinen hiilivarasto) pannaan sileäksi seitsemän kertaa plus parit harvennukset /100 vuotta. Joka hakkuusta pieni osa säästyy vaikka kirjana ja puisena hyllynä tai lasten puuhevosena. Enpä menisi väittämään kumpi on lopuksi parempi.

[quote author="syytinki" time="31.01.2011 klo 12:00"]

[quote author="terawatti"]Ottamatta nyt sen enempää kantaa laskelmiin tai niiden oikeellisuutteen, niin hatara käsitykseni on se, että nk. tehometsänhoidon merkittävin peruste on nimenomaan siinä, että hoidetun metsän biomassan tuotto on parempi kuin hoitamattomaton ja ero metsäalan oppikirjoissa tai Tapio taskukirjassa on melkoisen suuri.

Jos nämä metsätieteilijä ovat edes suunnilleen oikeassa, niin metsiä pikkemminkin kannattaisi hoitaa kuin jättää hoitamatta. Näin olisi niin ekonomisin perustein kuin tuon biomassakin suhteen.[/quote]
Saatat olla oikeassa. En mene kuitenkaan vannomaan.

Hiljan ilmestyi joku selvitys, jossa vanhan metsä hiilen varastointikyky todettiin paremmaksi kuin talousmetsän.

Oletuksiinhan tuollaiset laskelmat yleensä perustuvat, mutta menevät viherväkeen täydestä.

Luultavasti tulos on myös oikean suuntainen. Tulkinnat ja johtopäätökset ovat sitten eri asia. Sanotaan nyt, vaikka niin, että pysyvänä hiilivarastona vanha metsä on tehokas, mutta ei loputtomiin. Jossain vaiheessa hiili irtoaa myös sieltä.

Muistelen myös, että löytyy toinenkin selvitys, joka taisi puuttua ilmastomalleista. Taisivat jossain tutkimuksessa todeta, että ilmaston lämmetessä, maaperä päästelee enemmän CO2:ta kuin malleissa tiedetään. Vanhan metsän maaperässä tuota päästettävää taitaa löytyä runsaasti.

Sanotaan nyt, että vanha metsä säästyy vaikkapa 700 vuotta (ikuinen se ei ole). Passiivisena hiilivarastona se on vakioitunut tuoksi aikaa. Samaan aikaan talousmetsä (aktiivinen hiilivarasto) pannaan sileäksi seitsemän kertaa plus parit harvennukset /100 vuotta. Joka hakkuusta pieni osa säästyy vaikka kirjana ja puisena hyllynä tai lasten puuhevosena. Enpä menisi väittämään kumpi on lopuksi parempi.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos

Ottamatta nyt sen enempää kantaa laskelmiin tai niiden oikeellisuutteen, niin hatara käsitykseni on se, että nk. tehometsänhoidon merkittävin peruste on nimenomaan siinä, että hoidetun metsän biomassan tuotto on parempi kuin hoitamattomaton ja ero metsäalan oppikirjoissa tai Tapio taskukirjassa on melkoisen suuri.

Jos nämä metsätieteilijä ovat edes suunnilleen oikeassa, niin metsiä pikkemminkin kannattaisi hoitaa kuin jättää hoitamatta. Näin olisi niin ekonomisin perustein kuin tuon biomassakin suhteen.

Kiitokset että otit tämän kysymyksen esille, koska tämä on niitä omituisuuksia miksi avaisin tämän ketjun. Näet kuten tuossa ylemmässä käppyrässä näkyy, niin IPCC on todella vahvasti aliarvioinut metsien kykyä sitoa hiiltä. Kyse ei ole vain mistään pikkuvirheestä, vaan parhaimmillaan kyse on nelinkertaisesta erosta, minkä IPCC on arvioinut pieleen.

Lisäksi tätä korostaa vielä se että IPCC on yliarvioinut talousmetsien kyvyn sitoa hiiltä. Tai ne kyllä sitovat hiiltä nopeasti, mutta ongelma on siinä että ne eivät tee sitä kovinkaan pitkällä aikajänteellä, koska sidottu hiili palautetaan takaisin hiilidioksidiksi.

Trooppinen lannoitettu talousmetsän sitoo toki hiiltä yli 10 tonnia vuodessa per hehtaari, mutta toisaalta se on jo melkein 10 vuoden kuluttua valmis korjattavaksi sellumateriaaliksi. Paperin säilymisaikaa ei lasketa vuosikymmenissä, noin keskimäärin. Näin trooppisten eukalyptustalousmetsien kiertoaika on parhaassakin tapauksessa 20 vuotta.

Jos tätä verrataan lauhkean ilman alan lehtoihin, niin ne kykenevät imevät hiiltä hieman hitaammin toki, mutta ne tekevät sitä valtavasti pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi etelä Tasmanian luonnonvarainen metsä kykenee sitomaan yli 800 tonnia hiiltä hehtaarille. Vastaavasti jos se metsä hakattaisiin ja otettaisiin talousmetsäksi, se ei voisi sitoa hiiltä kuin sen 40-80 tonnia hehtaarilla. Tässä on jopa 20-kertainen ero luonnon metsän ja talousmetsän välillä.

Tämä on aika suuri ero ja mikä on kaikkein kammottavinta, niin metsäteollisuuden propaganda, jota siis IPCC on ahkerasti kuunnellut, sanoo, että 800 tonnia / ha on sama asia kuin 40 tonnia / ha, koska IPCC olettaa että talousmetsä sitoo yhtä hyvin hiiltä kuin vanha metsä.

Sentään Tasmanian metsät ovat äärimmäinen esimerkki. Mutta yleisesti kosteiden lehtojen kohdalla puhutaan kymmenkertaisesta erosta luonnovaraisen metsän hyväksi talousmetsän kustannuksella. IPCC:n arvioissa ja muissakin arvioissa on esimerkiksi systemaattisesti aliarvioitu sen hiilen määrää, mikä varastoituu maaperään eri metsätyypeissä.

0717carbon.jpg

Tämän vuoksi on hyödytöntä että talousmetsä varastoi nopeammin sen 40 tonnia hiiltä hehtaarille, jolloin on aika korjata sato. Kun luonnonvaraiset metsät jatkavat kasvuaan aina 250-600 tonniin saakka monta sataa vuotta. Ja tosiasia on, ettei kyse ole edes niin kovin suuresta erosta talousmetsän eduksi. Jos on, kuten on eukalyptustalousmetsien kohdalla, niin se tapahtuu kyllä luonnon kustannuksella, koska on selvää ettei mikään maaperä kestä 10-20 tonnin vuotuista lannoitettua kasvua pitkällä tähtäimellä. Ja varsin harvassa paikassa on edes näin paljon vettä tarjolla kestävästi, eli maaperän eroosio on ilmeinen.

Talousmetsistä valtaosa menee kyllä energiantuotantoon ja selluksi. Vain suhteellisen pieni osa menee sahatavaraksi, josta edelleen suurin osa menee sahatavarajätteeksi. ehkä prosentti pari talousmetsien biomassasta päätyy rakennuksiin, joissa se säilyy enintään joitain vuosikymmeniä, mutta kuitenkin alle 100 vuotta. Suomessa osuus voi olla hieman suurempi, kuin etelämmässä, jossa tuotanto on suurempaa.

Näin olen hiilen kierto talousmetsissä ei ole kuin 20-60 vuotta. Suomalaisissa metsissä se tietenkin se on oleellisesti korkeampi, koska kasvu on täällä pohjoisessa niin hidasta. Eli puusto on korjuukypsä 40-100 vuoden ikäisenä. Mutta silti suomalainenkin korpimetsä varastoisi hiiltä kaksi kertaa enemmän kuin ojitettu talousmetsä. Turpeiset metsät saattaa suomessakin jatkaa hiilen keräämistä pitkälläkin tähtäimellä, mutta tämä prosessi on hyvin hidas. Ojittamalla tietenkin turve maatuu hyvin nopeasti ja sen hiili vapautuu.

eukalyptus_28014c.jpg

Tämä on kuitenkin itse kunkin helppo laskea. Eli otetaan trooppisten ja lauhkeiden vyöhykkeiden pinta-ala hehtaareina ja kerrotaan 300 tonnilla. Näin saadaan biomassan kyky sitoa hiiltä 200 vuoden aikajänteellä. Jos verrataan sitä maapallon kivihiilireserveihin, jotka ovat 632 gigatonnia, niin saadaan kaksi gigahehtaaria eli toisin sanoen 20 miljoonaa neliökilometriä eli kaksi kertaa EU:n kokoinen alue. Jos kaikki maailman fossiilisten polttoaineiden reservi poltettaisiin, niin tarvitsisimme uutta luonnonvaraista metsää 20 miljoonaa neliökilometriä. Tätä reserviä ei tulla polttamaan ihan heti, vaan metsä ehtii hyvin kasvaa sitä mukaan kuin me poltamme kivihiiltä, kunhan vain hillitään metsien kaatoa ja turhaa teollista hyödyntämistä.

Tässä ei ole mitään viherpiipertämistä, vaan brutaalia faktaa siitä, että hiilen poltto on paras tapa suojella luontoa, koska kasvikunta kärsii vakavasta hiilidioksidin puutteesta. Ja juuri hiilidioksidin puute on tärkein biomassan kasvua rajoittava tekijä. Eli jokainen poltettu kivihiilitonni mahdollistaa maapallon biomassan lisääntymisen yhdellä tonnilla.

Se että miksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut viimeisen 40 vuoden aikana, johtuu siitä, että olemme viimeisen 40 vuoden aikana tuhonneet mm. 9 miljoonaa neliökilometriä sademetsiä ja luultavasti paljon enemmän lauhkeampien alueiden metsiä. Mm. Britannia oli joskus sellaisten metsien peitossa, jotka kykenivät varastoimaan 500-700 tonnia hiiltä hehtaarille, eli yksin niiden metsien kaataminen vapautti noin 5 gigatonnia hiiltä ilmakehään. Esimerkiksi noita Tasmanian vanhoja metsiä kaadetaan 2500 hehtaaria joka vuosi. Eli pelkästään niistä vapautuu sen 2 megatonnia hiiltä vuodessa eli melkein 10 % Suomen vuotuisista päästöistä.

Ihmiset uskovat talousmetsien kykyyn sitoa hiiltä, jos vain vähän harvennetaan, niin paljon, ettei metsien suojelua ole ulotettu edes päästökauppaan. Jos ulotettaisiin, niin ongelma olisi siinä, että jokainen tajuaisi ja voisi laskea mikä on biomassan kyky sitoa hiilidioksidia, joten koko kasvihuonoilmiöteorialta romahtaisi pohja pois. Ei sitten mikään ihme, jos tietyt tahot haluavat kannustaa mahdollisimman paljon metsien kaatoa ja teollista hyödyntämistä, koska hiilidioksidin kertymistä ilmakehään ei ole olemassa, mikäli metsien annetaan kasvaa rauhassa ja ottaa ilmakehästä hiilidioksidia. Jos metsiä kaadetaan 13 miljoonaa hehtaaria vuodessa, niin ehkä saadaan ilman hiilidioksidipitoisuudet jopa nousemaan, ja tämä auttaa hyvin monien poliittisia ja taloudellisia päämääriä.

PS. Laittelen myöhemmin artikkelilinkkejä, sitä mukaan kun löydän kiinnostavia artikkeleja.

[quote author="Puuhevonen" time="31.01.2011 klo 13:45"]

[quote author="terawatti"]Ottamatta nyt sen enempää kantaa laskelmiin tai niiden oikeellisuutteen, niin hatara käsitykseni on se, että nk. tehometsänhoidon merkittävin peruste on nimenomaan siinä, että hoidetun metsän biomassan tuotto on parempi kuin hoitamattomaton ja ero metsäalan oppikirjoissa tai Tapio taskukirjassa on melkoisen suuri.

Jos nämä metsätieteilijä ovat edes suunnilleen oikeassa, niin metsiä pikkemminkin kannattaisi hoitaa kuin jättää hoitamatta. Näin olisi niin ekonomisin perustein kuin tuon biomassakin suhteen.[/quote]
Kiitokset että otit tämän kysymyksen esille, koska tämä on niitä omituisuuksia miksi avaisin tämän ketjun. Näet kuten tuossa ylemmässä käppyrässä näkyy, niin IPCC on todella vahvasti aliarvioinut metsien kykyä sitoa hiiltä. Kyse ei ole vain mistään pikkuvirheestä, vaan parhaimmillaan kyse on nelinkertaisesta erosta, minkä IPCC on arvioinut pieleen.

Lisäksi tätä korostaa vielä se että IPCC on yliarvioinut talousmetsien kyvyn sitoa hiiltä. Tai ne kyllä sitovat hiiltä nopeasti, mutta ongelma on siinä että ne eivät tee sitä kovinkaan pitkällä aikajänteellä, koska sidottu hiili palautetaan takaisin hiilidioksidiksi.

Trooppinen lannoitettu talousmetsän sitoo toki hiiltä yli 10 tonnia vuodessa per hehtaari, mutta toisaalta se on jo melkein 10 vuoden kuluttua valmis korjattavaksi sellumateriaaliksi. Paperin säilymisaikaa ei lasketa vuosikymmenissä, noin keskimäärin. Näin trooppisten eukalyptustalousmetsien kiertoaika on parhaassakin tapauksessa 20 vuotta.

Jos tätä verrataan lauhkean ilman alan lehtoihin, niin ne kykenevät imevät hiiltä hieman hitaammin toki, mutta ne tekevät sitä valtavasti pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi etelä Tasmanian luonnonvarainen metsä kykenee sitomaan yli 800 tonnia hiiltä hehtaarille. Vastaavasti jos se metsä hakattaisiin ja otettaisiin talousmetsäksi, se ei voisi sitoa hiiltä kuin sen 40-80 tonnia hehtaarilla. Tässä on jopa 20-kertainen ero luonnon metsän ja talousmetsän välillä.

Tämä on aika suuri ero ja mikä on kaikkein kammottavinta, niin metsäteollisuuden propaganda, jota siis IPCC on ahkerasti kuunnellut, sanoo, että 800 tonnia / ha on sama asia kuin 40 tonnia / ha, koska IPCC olettaa että talousmetsä sitoo yhtä hyvin hiiltä kuin vanha metsä.

Sentään Tasmanian metsät ovat äärimmäinen esimerkki. Mutta yleisesti kosteiden lehtojen kohdalla puhutaan kymmenkertaisesta erosta luonnovaraisen metsän hyväksi talousmetsän kustannuksella. IPCC:n arvioissa ja muissakin arvioissa on esimerkiksi systemaattisesti aliarvioitu sen hiilen määrää, mikä varastoituu maaperään eri metsätyypeissä.

0717carbon.jpg

Tämän vuoksi on hyödytöntä että talousmetsä varastoi nopeammin sen 40 tonnia hiiltä hehtaarille, jolloin on aika korjata sato. Kun luonnonvaraiset metsät jatkavat kasvuaan aina 250-600 tonniin saakka monta sataa vuotta. Ja tosiasia on, ettei kyse ole edes niin kovin suuresta erosta talousmetsän eduksi. Jos on, kuten on eukalyptustalousmetsien kohdalla, niin se tapahtuu kyllä luonnon kustannuksella, koska on selvää ettei mikään maaperä kestä 10-20 tonnin vuotuista lannoitettua kasvua pitkällä tähtäimellä. Ja varsin harvassa paikassa on edes näin paljon vettä tarjolla kestävästi, eli maaperän eroosio on ilmeinen.

Talousmetsistä valtaosa menee kyllä energiantuotantoon ja selluksi. Vain suhteellisen pieni osa menee sahatavaraksi, josta edelleen suurin osa menee sahatavarajätteeksi. ehkä prosentti pari talousmetsien biomassasta päätyy rakennuksiin, joissa se säilyy enintään joitain vuosikymmeniä, mutta kuitenkin alle 100 vuotta. Suomessa osuus voi olla hieman suurempi, kuin etelämmässä, jossa tuotanto on suurempaa.

Näin olen hiilen kierto talousmetsissä ei ole kuin 20-60 vuotta. Suomalaisissa metsissä se tietenkin se on oleellisesti korkeampi, koska kasvu on täällä pohjoisessa niin hidasta. Eli puusto on korjuukypsä 40-100 vuoden ikäisenä. Mutta silti suomalainenkin korpimetsä varastoisi hiiltä kaksi kertaa enemmän kuin ojitettu talousmetsä. Turpeiset metsät saattaa suomessakin jatkaa hiilen keräämistä pitkälläkin tähtäimellä, mutta tämä prosessi on hyvin hidas. Ojittamalla tietenkin turve maatuu hyvin nopeasti ja sen hiili vapautuu.

eukalyptus_28014c.jpg

Tämä on kuitenkin itse kunkin helppo laskea. Eli otetaan trooppisten ja lauhkeiden vyöhykkeiden pinta-ala hehtaareina ja kerrotaan 300 tonnilla. Näin saadaan biomassan kyky sitoa hiiltä 200 vuoden aikajänteellä. Jos verrataan sitä maapallon kivihiilireserveihin, jotka ovat 632 gigatonnia, niin saadaan kaksi gigahehtaaria eli toisin sanoen 20 miljoonaa neliökilometriä eli kaksi kertaa EU:n kokoinen alue. Jos kaikki maailman fossiilisten polttoaineiden reservi poltettaisiin, niin tarvitsisimme uutta luonnonvaraista metsää 20 miljoonaa neliökilometriä. Tätä reserviä ei tulla polttamaan ihan heti, vaan metsä ehtii hyvin kasvaa sitä mukaan kuin me poltamme kivihiiltä, kunhan vain hillitään metsien kaatoa ja turhaa teollista hyödyntämistä.

Tässä ei ole mitään viherpiipertämistä, vaan brutaalia faktaa siitä, että hiilen poltto on paras tapa suojella luontoa, koska kasvikunta kärsii vakavasta hiilidioksidin puutteesta. Ja juuri hiilidioksidin puute on tärkein biomassan kasvua rajoittava tekijä. Eli jokainen poltettu kivihiilitonni mahdollistaa maapallon biomassan lisääntymisen yhdellä tonnilla.

Se että miksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut viimeisen 40 vuoden aikana, johtuu siitä, että olemme viimeisen 40 vuoden aikana tuhonneet mm. 9 miljoonaa neliökilometriä sademetsiä ja luultavasti paljon enemmän lauhkeampien alueiden metsiä. Mm. Britannia oli joskus sellaisten metsien peitossa, jotka kykenivät varastoimaan 500-700 tonnia hiiltä hehtaarille, eli yksin niiden metsien kaataminen vapautti noin 5 gigatonnia hiiltä ilmakehään. Esimerkiksi noita Tasmanian vanhoja metsiä kaadetaan 2500 hehtaaria joka vuosi. Eli pelkästään niistä vapautuu sen 2 megatonnia hiiltä vuodessa eli melkein 10 % Suomen vuotuisista päästöistä.

Ihmiset uskovat talousmetsien kykyyn sitoa hiiltä, jos vain vähän harvennetaan, niin paljon, ettei metsien suojelua ole ulotettu edes päästökauppaan. Jos ulotettaisiin, niin ongelma olisi siinä, että jokainen tajuaisi ja voisi laskea mikä on biomassan kyky sitoa hiilidioksidia, joten koko kasvihuonoilmiöteorialta romahtaisi pohja pois. Ei sitten mikään ihme, jos tietyt tahot haluavat kannustaa mahdollisimman paljon metsien kaatoa ja teollista hyödyntämistä, koska hiilidioksidin kertymistä ilmakehään ei ole olemassa, mikäli metsien annetaan kasvaa rauhassa ja ottaa ilmakehästä hiilidioksidia. Jos metsiä kaadetaan 13 miljoonaa hehtaaria vuodessa, niin ehkä saadaan ilman hiilidioksidipitoisuudet jopa nousemaan, ja tämä auttaa hyvin monien poliittisia ja taloudellisia päämääriä.

PS. Laittelen myöhemmin artikkelilinkkejä, sitä mukaan kun löydän kiinnostavia artikkeleja.

[/quote]

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos



PS. Laittelen myöhemmin artikkelilinkkejä, sitä mukaan kun löydän kiinnostavia artikkeleja.

Pölhö-Kustaa....

[quote author="Pacanus Rusticanus" time="31.01.2011 klo 16:43"]

[quote author="Puuhevonen"]

PS. Laittelen myöhemmin artikkelilinkkejä, sitä mukaan kun löydän kiinnostavia artikkeleja.[/quote]
Pölhö-Kustaa....

[/quote]

- Ubi bene, ibi patria -

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

Re: Hiilen kiertokulku ja ilmastonmuutos



PS. Laittelen myöhemmin artikkelilinkkejä, sitä mukaan kun löydän kiinnostavia artikkeleja.

Pölhö-Kustaa....

Äläs ny hermostu. Näitä asioitahan on tässä geologiaosiossakin jauhettu niin kaun, että on hyvä välillä aloittaa alusta. Ja pyörän keksiminen on aina kunnioitettava saavutus.

[quote author="syytinki" time="31.01.2011 klo 17:05"]

[quote author="Pacanus Rusticanus"][quote author="Puuhevonen"]

PS. Laittelen myöhemmin artikkelilinkkejä, sitä mukaan kun löydän kiinnostavia artikkeleja.[/quote]
Pölhö-Kustaa....[/quote]
Äläs ny hermostu. Näitä asioitahan on tässä geologiaosiossakin jauhettu niin kaun, että on hyvä välillä aloittaa alusta. Ja pyörän keksiminen on aina kunnioitettava saavutus.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
Keskusteluun osallistuminen vaatii kirjautumista.
Me Naiset