Ilman ominaisuus?

Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006

Kiitos keskustelusta ja äänestykseen osallistumisesta.

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

eikös ilma ole vain erinäisiä kaasuja ja me elämme sen "pohjalla". Ei nyt tule yhtäkkiä mieleen kovin värikkäitä kaasuja

IsoJussi
Seuraa 
Viestejä987
Liittynyt16.3.2005

1. Emme näe ilmaa, koska se on läpinäkyvää
1.1. Ilmassa olevien kaasujen molekyylit ovat sen verran harvassa, etteivät fotonit juurikaan absorboidu niihin.

2. Ei ole olemassa "ilmamolekyyliä". Ilma on eri kaasujen seos, pääasiassa typen ja hapen, mukana on myös argonia ja hiilidioksidia sekä vesihöyryä yms. Molekyylit ovat sen verran pieniä, ettei tietääkseni kukaan ole sellaisia kuvannut.

2.1 Katso edellinen

Lisätietoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakeh%C3%A4

Same shit, different day...

Vierailija
Ilmakehä, ilma, koostuu pääasiassa typestä (78,08 %), hapesta (20,94 %), argonista (0,93 %), hiilidioksidista (0,03 %) sekä muista kaasuista.

Lähde Wikipedia.

edit: Olin vähän hidas, mutta antaa nyt mennä tämän kerran...

Vierailija

Kysymys on ilmeisesti maapallon ilmakehän ilmasta?

Emme voi olla varmoja, ettei muilla planeetoilla JOSSAIN PÄIN avaruutta olisi ilmakehää?

Silloin tulee ottaa myös sen ilman ominaisuudet huomioon?

Ja mistäs niitä kukaan tietäisi...

Siis ei voida olla varmoja kuin 50% tiedoista??

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
heikki r

2.1 Minkä kokoinen, muotoinen ja painoinen on pienin itsenäinen ilma-yksikkö?

Noh, riippuu vähän mitä tarkoitat, mutta ilmassa on mukana hieman (todella vähän) heliumia ja vetyä (H[size=59:34ys9h6w]2[/size:34ys9h6w]), joten ei ole vaikea päätellä, että vety on pienintä painoltaan ja helium pienintä kooltaan. Muodon voit arvata itse.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija
kunkku
Kysymys on ilmeisesti maapallon ilmakehän ilmasta?

Emme voi olla varmoja, ettei muilla planeetoilla JOSSAIN PÄIN avaruutta olisi ilmakehää?

Ja nyt tarkennus kielioppiisi: Ilma tarkoittaa vain ja ainoastaan maapallolla olevaa kaasuseosta jo mainittuine kaasusuhteineen, muilla planetoilla tulee puhua kaasukehästä. Ilmakehä on siis toisin ilmaistuna maapallon kaasukehä.

Vierailija
Snaut
Ja taivas on sininen koska auringonvalon lyhyet aallonpituudet siroavat eniten ilmamolekyyleistä.

Jostain luin, että ilmakehän fraktaalisuus, pienet erot tiheydessä nimenomaan aiheuttaisivat sinisen värin.
Pitäneekö paikkaansa?

Vierailija
Maximilian
Snaut
Ja taivas on sininen koska auringonvalon lyhyet aallonpituudet siroavat eniten ilmamolekyyleistä.

Jostain luin, että ilmakehän fraktaalisuus, pienet erot tiheydessä nimenomaan aiheuttaisivat sinisen värin.
Pitäneekö paikkaansa?

Kyllä kyseessä on ihan tavallinen Rayleigh sironta. Tämä sironta tapahtuu silloin kun sirottava kohde on pienempi kuin aallonpituus, eli esim. sironta ilman happi- ja typpimolekyyleistä. Rayleighin sironta on myös kääntäen verrannollinen aallonpituuden neljänteen potenssiin, eli lyhyet aallonpituudet siroavat paljon enemmän kuin pidemmät, mikä mm. selittää taivaan sinen.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä23104
Liittynyt16.3.2005
heikki r

Muutama tieteellinen kysymys ilmasta.
1. Miksi emme näe ilmaa?



Lienette ikkunattomassa huoneessa. Meidän huoneessa on ikkuna, ja sieltä näkyy ilmaa. Ellei ilma näkyisi, taivas olisi päivälläkin umpimusta.


1.1. Miten ilma on läpinäkyvää?



Ilman kaasujen molekyyleillä ei ole sellaisia elektroni- tai värähtelytiloja, jotka vuorovaikuttaisivat tehokkaasti sähkömagneetisen säteilyn kanssa näkyvän valon energia-alueella.


2. Onko kukaan kyennyt kuvaamaan ilmamolekyyliä sellaisena kuin se luonnossa ilmenee?



En tiedä onko typpimolekyylejä kuvattu, mutta kiinteän aineen pinnalla olvia atomeja on kyllä kuvattu tunnelointielektronimikroskoopilla.


2.1 Minkä kokoinen, muotoinen ja painoinen on pienin itsenäinen ilma-yksikkö?

Jee. Muototietoa pitkästä aikaa, tätä on odotettu.

Ilmassa on monenlaisia pieniä yksiköitä. Typpimolekyyli on niistä yleisin, niitä on paljon enemmän kuin muita yhteensä. Se painaa 28 atomimassayksikköä. Koko löytyy googlella sen saat itse etsiä. Muodonkin voit löytää googlella, mutta se lienee niin vaativa projekti, että se on syytä tehdä itse. Katsopa tätä: http://www.winter.group.shef.ac.uk/orbitron/ . Vasemman reunan valikosta löytyvät typpimolekyylin elektroniorbitaalit. Molekyylin muotoa ei tietenkään pidä ymmärtää täysin vastaavassa mielessä kuin makroskooppisen kiinteän kappaleen. Orbitaalien muoto vaikuttaa siihen miten molekyyli reagoi muiden molekyylien kanssa tai molekyyli "näkyy" esimerkiksi tunnelointielektronimikroskooppikuvassa.

Vierailija

Kun tuli esille kysymys, että missä ilma sitten leijuu, jos sillä ei ole sidoksia.

Ilmassa molekyyleillä ei tosiaan ole sidoksia toisiin vastaaviin, kuten ei muissakaan kaasuseoksissa. Lämpöliikkeen ansiosta ilman molekyylit ovat jatkuvassa liikkeessä ja törmäilevät toisiinsa.

Kuvittele tilannetta vaikkapa niin, että on huone joka on täynnä kumipalloja ja ne pysyvät ilmassa pomppimalla toisiaan ja kaikkia huoneen seiniä vasten.

Kumipallot eivät tosin pysy leijumassa loputtomiin, koska ne ovat niin isoja, ettei lämpöliike vaikuta niihin tarpeeksi.

Tästä johtuu myös ilman paine. Kun suljet ilmaa astiaan ja lämmität sitä, paine astian sisällä nousee, koska ilmamolekyylit törmäilevät voimakkaammin astian seiniin ja toisiinsa lisääntyneen lämpöliikkeen ansiosta. Voimakkaammat törmäykset pyrkivät viemään molekyylejä kauemmas toisistaan ja astian seinistä, mutta koska tila on suljettu, ei ilma pääse harvenemaan ja tämä nähdään paineen nousuna.

Sitten kun jäähdytät ilmaa tarpeeksi, lämpöliike loppuu ja molekyylit rauhoittuvat lähemmäs toisiaan. Ilma tihenee ja muuttuu lopulta nesteeksi. Ensin nesteytyy hiilidioksidi, sitten happi ja lopulta typpi ja vety. Viimeisimpänä nesteytyy helium, vain neljän celsius-asteen päässä absoluuttisesta nollapisteestä.

Hiilidioksidilla on tosin sellainen jännä ominaisuus, että tarpeeksi kylmänä se ei muodosta nestettä vaan asettuu suoraan kiinteäksi aineeksi. Nestemäistä hiilidioksidia ei esiinny kuin juuri oikeassa lämpötilassa ja paineessa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat