Valon nopeus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kummallista, että aina väitetään, ettei valon nopeutta voi saavuttaa millään, vaan lähestyä äärettömästi.

Voihan sen saavuttaa: valo itsessään nimittäin

Sivut

Kommentit (17)

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä25141
Liittynyt13.5.2005
Leuka
Kummallista, että aina väitetään, ettei valon nopeutta voi saavuttaa millään, vaan lähestyä äärettömästi.

Voihan sen saavuttaa: valo itsessään nimittäin

Massallinen kappale ei tosin voi sitä saavuttaa, sillä kiihdyttämiseen tehdään työtä kertoimella E0 / (Ekin + E0), josta saadaan nopeus v = c sqrt(1 - (E0 / (ekin + E0))²), mikä on aina pienempi kuin c olipa Ekin sitten vaikka kuinka suuri tahansa. E0 on kappaleen lepoenergia ennen kiihdyttämistä ja Ekin on kiihdyttämiseen käytetty energia. c on valon tyhjiönopeus ja sqrt() on neliöjuurifunktio.

Tästä seuraa se, että massaton hiukkanen kulkee aina nopeudella c.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä4706
Liittynyt26.3.2005
Leuka
Kummallista, että aina väitetään, ettei valon nopeutta voi saavuttaa millään, vaan lähestyä äärettömästi.

Voihan sen saavuttaa: valo itsessään nimittäin

Itse asiassa suhteellisuusteoria sanoo, että KAIKKI maailmankaikkeuden kappaleet liikkuvat valonnopeudella.

Silloin nopeus on vain käsitettävä koostuvan kahdesta komponentista: avaruuteen ja aikaan suuntautunut vektori.

Toisessa ääripäässä on valo: se on kokonaan avaruuteen suuntautunut, sen aika on pysähtynyt.
Toisessa ääripäässä vaikka (idealisoitu) puistonpenkki ja sinä istumassa siinä: olet kokonaan aikaan suuntautunut (vain vanhenet paikallasi).

Vierailija

Selvä, kiitos. Valonnopeussivistykseni parani hieman.

Mikä se fotoni sitten on, jos se ei ole mitään, mutta silti on jotain, kun kulkee aineettoman tilan (avaruus) läpi ja myös aineen läpi (kaasut, ilma vesi)? Ja taasen laservalolla voi kärventää vaikka terästä....

Sen tiedän, että se laserin esim. leikkaava vaikutus johtuu siitä, että kohteen atomit alkavat vimmatusti lämmetä ja tavallaan sulavat siihen paikkaan. Mutta miten se valo värisyttää niitä olematta samalla mitään?

Vierailija

Nuo pappissadut, että energia leijuisi valon tai vetovoiman nopeudella
ilman ainetta tai ilmenevää massaa.

Fotonit eli valottajat, myös valon, ovat Planckin jo toteamien ( 1902) vaikutuskvanttien ja samlla hiukkasten muodostamia jonohiukkasia.
Tällaisen perusmassa 3.68*10^-48 g, valon nopeudessa kaksinkertainen.
Samat JAKAMATTOMAT ovat myös ydinhiukkasten ja elektronienkin aineperusta. Fotonin lähtö ei ole massan kiihdytystapahtuma ei ole massan mekaanista kiihdyttämistä, vaan sähköinen impulssi, antifotoninen tila. Lähtevä fotoni ei kiihdy, vaan se irtoaa, laukeaa.
Samalla se lähdössä muuttuu kidejonoksi. Näin siinä, kuten jo Einstein totesi, ei matkalla kulu aika. Se ei tarvitse avaruusliikeeseensä myöskään väliainetta.

Vetovoimasta sain lopulta vuosen vaiheeseen mennessä selville, että se ei kuulu fotonisiin eikä antifotonisiin ilmiöihin ja että sen hiukkaset
ja vaikutuskvantit ovat paljon pienempiä kun fotonisissa. Vetovoimaa välittävät aineesta irtoavat SIRUHIUKKASET. Näiden irtoamiskynnys ja
sama vakionopeus kuin valon on kuitenkin avain myös ftonmien irtoamaisen selittämiseen.

Jos olisitte jo lukenut ArKosin viestejä, olisitte tienneet tuonkin asian.

Vierailija

Siis minä olen kertonut, että fotonit, mm. valo, tekvät matkaa vain kiteinä
ja että niiden lähtötapahtuma, paitsi laukeamista eli irtoamista avaruuteen valon nopeudella, on samalla kiteiksi muuttumisen tapahtuma. Siis fotonin jono-osat vaikutushiukkaset ovat kiteitä, fotonit niiden jonoja. Kylläkin varsinaiset sm- eli radioaallot ovat yksilövaikutushiukkasten liikettä.
Raja mikroaaltoihin, jotka ovat jo varsinaisesti fotonisia, on noin 3 cmn
eli 10 miljardin hertzin alueella.

Tämä huomautus tuli kansasta jo muutama viikko sitten: kide koostuu osista, joten vaikutushiukkanenkon on osista koostuva hiukkanen. Muutoksessa kiteeksi tapahtuu osien järjestyminen kiderakenteeksi.
Tämä asia, ynnä että vetovoiman kvanttihiukkaset ovat ilmeisesti
huomattavasti pienempiä kuin vaikutushiukkaset, johtikin minut SIRUHIUKKASIIN. Vetovoiman vaikutushiukkaset ovat aineesta irtoavia pieniä siruja, ja ilmeisesti myös siihen palaavia, ja tästä seuraten vetovoimakin, vrt. sähkövirta. olisi kaksisuuntainen eli myös painovoima.

Käsitykseni mukaan atomi. siis ydinhiukkaset ja elektronit, rakentuu
perusmassaltaan fotonien vaikutushiukkasten kokoisista hiukkasista.
Näille molemmille olen käyttänyt tähän asti eli vuoden nimeä jakamattomat. Nehän kuitenkaan eivät ole ihan jakamattomia, vaan niistä siis irtoaa siruja, ja liittyy myös. Myös ne, kuten suurempina ydinhiukkaset ja elektronit, säätävät itse tarkan kokonsa. Ne eivät pelkästään vain ottane osaa ydinhiukkasen kokonaisvärinään, vaan
ne värisevät itsekin, ja vaikuttavat. Eli: VAIKUTUSHIUKKASTEN nimeä
on käytetttävä kaikkiin saman kokoluokan sekä atomiaineen että fotonit muodostaviin hiukkasiin. - Ja onhan atomien nimi, vaikka virheellisin perusteinkin, jo 150 vuotta varattu alkuaineperusosille.

Aineen jako siis atomeista ja fotoneista pienempään

VAIKUTUSHIUKKASET > SIRUHIUKKASET

Vierailija
Aslak
Joo kyllä sie ArKos olet oikeassa, seku aurinko kurkkas tänäpäivänä tuolta vaaran takkaa, se ihan kropisi niitä valokitheitä ku rakheita.

Vissiin tarkoitat, että lunta tuli siellä, kuten tuli hiukan täälläkin, ja varsinkin oli pahan tuntuinen tuuli, aukealla, edestä, vaan ei selän takaa.

Kiteitähän se on lumikin, vaikka molekyyleistä koostuvia. Ja myös
lumipyryn panee liikkeelle Auringosta tuleva energia, kuten valokiteittenkin energia alkujaan tulee Auringon sisässä irtoavasta ydinenergiasta eli sen gammafotoneista.

Vierailija

vielä noista niin jännistä fotoneista.

Kun puhutaan näkyvästä valosta niin yleensä samalla puhutaan fotoneista. Mutta "koostuuko" myös näköalueen ulkopuolella oleva sähkömagneettinen säteily fotoneista? Miksi tai miksei? Lakkaako fotonit yhtäkkiä "olemasta" kun aallonpituus ylittää tai alittaa näkyvän valon alueen? Vai onko esimerkiksi gammasäteily myös fotoneista koostuvaa?

Joku vuosi sitten oli myös jossain tiedelehdissä pohdintaa että fotonilla muka olisikin jokin todella todella pieni massa....mutta tainnut hautautua se uutinen todisteiden puuttessa....?

Vierailija
tavu
vielä noista niin jännistä fotoneista.

Kun puhutaan näkyvästä valosta niin yleensä samalla puhutaan fotoneista. Mutta "koostuuko" myös näköalueen ulkopuolella oleva sähkömagneettinen säteily fotoneista? Miksi tai miksei? Lakkaako fotonit yhtäkkiä "olemasta" kun aallonpituus ylittää tai alittaa näkyvän valon alueen? Vai onko esimerkiksi gammasäteily myös fotoneista koostuvaa?

Joku vuosi sitten oli myös jossain tiedelehdissä pohdintaa että fotonilla muka olisikin jokin todella todella pieni massa....mutta tainnut hautautua se uutinen todisteiden puuttessa....?

Fotoni on sähkömagneettisen säteilyn kvantti. Se voidaan esim. mieltää massattomana ja varauksettomana hiukkasena, jonka elinikä on ääretön. Eli kyllä kaikki sm-säteily on fotonisäteilyä eikä nuo fotonit lakkaa olemasta säteilyn aallonpituuden mukaan.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä25141
Liittynyt13.5.2005
tavu
vielä noista niin jännistä fotoneista.

Kun puhutaan näkyvästä valosta niin yleensä samalla puhutaan fotoneista. Mutta "koostuuko" myös näköalueen ulkopuolella oleva sähkömagneettinen säteily fotoneista? Miksi tai miksei? Lakkaako fotonit yhtäkkiä "olemasta" kun aallonpituus ylittää tai alittaa näkyvän valon alueen? Vai onko esimerkiksi gammasäteily myös fotoneista koostuvaa?

Joku vuosi sitten oli myös jossain tiedelehdissä pohdintaa että fotonilla muka olisikin jokin todella todella pieni massa....mutta tainnut hautautua se uutinen todisteiden puuttessa....?

Fotoni on sähkömagneettisen kentän välittäjähiukkanen. Sähkömagneettisen kentän kehittää taas varautuneet hiukkaset kuten elektronit, jotka kommunikoivat keskenään fotonien avulla. Näkyvä valo on vain yksi aallonpituusalue koko valon spektristä. Sähkömagneettista säteilyä koskee lainalaisuus, jossa taajuus on kääntäen verrannollinen valon aallonpituuteen v = c / lambda. Laajojen sähkömagneettisten kenttien mittausten yhteydessä on havaittu, että valon massan on oltava vähemmän kuin 10 potenssiin miinus 51-53. Tosin kaikella energialla on aika-avaruuden tunnistava liikemassa kulkee myös energiahiukkanen fotoni gravitaatiokentässä massan kertoimella E/c² = m mukaan taipuen aina massakeskipistettä kohti.

jaahas... en ennättänyt, mutta menköön nyt hieman lisänä...

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Ja vielä, jos fotonilla todellakin olisi massa pienempi kuin 10 exp-52, niin sen koko olisi tähtitieteellinen, jopa havaittavan universumin halkova. Homma ei kuitenkaan tähän kaatuisi, koska massallisen fotoninkin vaihtoehdolle löytyy fyysikoilta takataskuistaan teorioita.

Vierailija
Fotoni on sähkömagneettisen säteilyn kvantti. Se voidaan esim. mieltää massattomana ja varauksettomana hiukkasena, jonka elinikä on ääretön. Eli kyllä kaikki sm-säteily on fotonisäteilyä eikä nuo fotonit lakkaa olemasta säteilyn aallonpituuden mukaan.

Kiitos vastauksesta. Tuo selvittikin asiaa.

Mutta mitenhän tuon aaltomuodon pystyy kuvittelemaan. En oikein itse pysty uskomaan että tuo fotonihiukkanen tekee eteenpäin liikkuessa ylös/alas (tai vasen oikea jne.) aaltoliikettä. Miten tuossa sitten pitäisi se valonnopeus laskea. Jos nopeus on c suoraan eteenpäin, mutta sittenhän pitäisi laskea myös liikevektorit aallonharjalla tai aallon puolessavälin ? ! ?

Vai onko tuo taajuus jotenkin fotonissa itsessään, mutta fotoni liikkuisi tyhjiössä luotisuoraan eteenpäin?

Vierailija
tavu

Kiitos vastauksesta. Tuo selvittikin asiaa.

Mutta mitenhän tuon aaltomuodon pystyy kuvittelemaan. En oikein itse pysty uskomaan että tuo fotonihiukkanen tekee eteenpäin liikkuessa ylös/alas (tai vasen oikea jne.) aaltoliikettä. Miten tuossa sitten pitäisi se valonnopeus laskea. Jos nopeus on c suoraan eteenpäin, mutta sittenhän pitäisi laskea myös liikevektorit aallonharjalla tai aallon puolessavälin ? ! ?

Vai onko tuo taajuus jotenkin fotonissa itsessään, mutta fotoni liikkuisi tyhjiössä luotisuoraan eteenpäin?

Kun sm -säteily mielletään aaltoliikkeenä on paras unohtaa (ainakin aluksi) itse fotoni hiukkanen. Eli säteily kokonaisuudessan etenee suoraviivaisesti ja tekee etenemissuuntaansa nähden kohtisuoraan olevia niin sähkö- kuin magnettisiakin aaltoja. Nämä molemmat aaltotyypit ovat lisäksi kohtisuoraan toisiaan vastaan. Valon nopeus lasketaan siis "koko paketin" etenemisestä. Hieman vaikea selittää sanoin, mutta ehkäpä seuraavat pari animaatiota hieman selventävät asiaa:

http://people.deas.harvard.edu/~jones/a ... mWave.html

http://www.slcc.edu/schools/hum_sci/phy ... index.html

Sähkömagneettisellä säteilyllä on siis dualistinen luonne, voit nähdä sen aaltoliikkeenä tai hiukkasten etenemisenä.

Vierailija

Snaut:

Kiitosta kun aina niin kitsaasti jaetaan, niin: kiitos. Selität asiat todella selkeästi ja rationaalisesti. Sitä ihan Snauttii lukiessaan järkeviä selityksiä ja perusteluja. Me tietämättömämmätkin saamme paljon irti tällaisesta asiallisesta opastuksesta. Toki vastaavaa kiitosta kuuluu muillekin tietäjille.

Niin siis off-topic.
Mutta kuitenkin.

Vierailija

Me materiaklistit, emmehän unohda energian aina edellyttävän myöss sen kantajia, emmehän unohda fotoenienkin olevan hiukkasten jonoja ja aineellisia. Eikä käsityksemme tässä ole suinkaan pelkkää oletusta, vaan se tulee Planckin vaikutuskvantista vuodelta 1902, josta laskettava massa
kaavan m= E/c^2 on 7.36*10^-48 g, josta puolet on vaikutushiukkasen perusmassaa. Fotonisäteen teho ja samalla myös massa sekunnissa
on suoraan Planckin vaikutushiukkasen kerrannainen. Te kaikki laiskat
veltot lihavat sohvaperunat, paitsi ehkä ei lauri, te ette ole viitsineet lukea ArKosin viestejä.

Kuinka suuren nopeuden atomainemassa voi saada, ei kuulu fotonien lähtöön. Järkevin laitostiedekin toteaa, että se on sähkömagneettinen tapahtuma, johion eivät päde teidän byrokraattiset kiihtymislakinne.
Sen sijaann poiketen alitostieteestä, mutta nojaten itsensä Einsteiniin, minä olen kertonut ja kerron, että fotonien matka tapahtuu ja on mahdollista vain kiteinä, joissa ei kulje aika.

Poiketen laitostieteestä minä myös sanon, että ydinhiukkaset eli nukleonit ja sähkärt eli elektronit koostuvat noista samoista vaikutushiukkasista, ei paljon suuremmista kuin perusmassaisista.

Mien vähän te tiedättekään, valtot laiskat nörtiot sohvaprunat. Einsteinin valohiukkasteorian reaalitodostus alkoi nimenomana gammafotonista, joita
alfa- ja beetahiukaksten ohela irtoaa radiumin hajotessa. - Ydinenergia, se on ydinhiukkasen perusaineen sekaan latautuneita gammafotoneita.
Ne noudattavat samaa irtautumiskynnystä ja valon nopeutta kuin
yleensä fotonit.

Radioaaltoejn sm-hiukkaset eivöt ole liittyneitä fotoneiksi, vaan yksilöitä.
Tästä erosta johtuu myös niiden sm-vaikutus. Säteen teho kyllä lasketaan
fotonisäteen periaatteella. Raja mikrosäteilyyn ja samalla varsinaisiin fotoneihin on 3 cmn aaltoalueella eli 10 miljardin hertzin jaksoalueella.
Haivaittu jo toisen maailmansodan aikana, te veltot laiskat nörtit sohvaperunat! Kymmenen miljardia johtuu elektronin kierrosluvusta
ytimen ympäri atomissa. Fotonin sinkoaa matkaan juuri elektroni.
Valon ylärajallaa fotnissa on jopa miljoona vaikutuskidettä. Röntgenissä
fotoniston jakson tihentyminen jälleen johtuu niiden lähdöstä aineen syvemmältä paksuudelta. Gammafotnit puolestaan ovat jo alkuunsa tiivistä tiheäjaksoista latausta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat